Oikeus kuolemaan

(Exit)

Kesto: 76’56”
Ohjaaja: Fernand Melgar
Tuotanto: Sveitsi, 2005

"Älä vihaa minua, mutten jaksa enempää". Vakavasti sairas vanhus pyytää anteeksi puolisoltaan, sillä hän haluaa lääkkeillä autetun kuoleman edeltä päättämään päivänä. "Hyväksyminen on suurin rakkaudenosoitukseni häntä kohtaa", vastaa vaimo tyynesti, vaikka myöntääkin, ettei se ole helppoa.

Ohjaaja Fernand Melgar vie hämmentävälle matkalle sveitsiläisen Exit-vapaaehtoisjärjestön pariin. Järjestöön kuuluva voi saada halutessaan järjestöltä lääkkeet, joiden avulla voi itse päättää elämänsä. Vapaaehtoistyöntekijät ovat vieressä loppuun asti ja he joskus he ovat tunteneet autettavansa vuosia. Hoito on sallittu ainoastaan sveitsiläisille.

"Tämä ei ole minulle enää vapaaehtoistyötä vaan kutsumustyö", kertoo järjestön presidentti, tohtori Jérome Sobel, eikä salaa työn väsyttävyyttä. Järjestön resurssit eivät riitä hoitamaan kaikkia halukkaita. "On tärkeä olla sinut kuoleman kanssa", tähdentää opettajan työstä eläkkeelle jäänyt vapaaehtoistyöntekijä, Marianne, joka kouluttaa vapaaehtoisiksi haluavia.

Melgar onnistuu olemaan kärpäsenä seinällä ilman, että katsojalle tulee kiusallinen olo. Vaikka ihmiset ovat hyvin sairaita, auttaa monen elämänlaatua jo lupaus, että he pääsevät kärsimyksistään silloin kuin haluavat, eivätkä kaikki tarvitse kuolemaa nopeuttavaa lääkeannosta.

Elokuvan alussa tutustutaan Michelineen, joka on vielä melko hyvässä kunnossa, mutta sairaus etenee nopeasti ja elokuvan lopuksi Micheline ottaa lääkkeen ja kuolee Sobelin käsivarsille. Rauhallisesti ja levollisesti.

Melgarin elokuva ei ota kantaa suuntaan tai toiseen. Se on katsojan tehtävä.