VIERAANA

Kaksi harvapuheista ohjaajaa, joiden työt puhuvat parhaiten puolestaan:

Kotikatsomossa odotettuina uusintoina:

Tulitikkutehtaan tyttö
2. pääsiäispäivänä 5.4.1999 klo 21.20
Ohjaus: Aki Kaurismäki

Räpsy ja Dolly - eli Pariisi odottaa
Maanantaina 12.04.1999 klo 21.20
Ohjaus: Matti Ijäs

Parhaillaan kotimaisessa elokuvaohjelmistossa on nähtävissä Aki Kaurismäen Juha ja Matti Ijäksen Sokkotanssi.
Yhteistä näiden persoonallisten ohjaajien töille voisi hakea esimerkiksi heidän taipumuksestaan asettua ns. pienten ihmisten puolelle. Molemmat kaihtavat paljoa puhetta myös elokuvissaan.

"Tulitikkutehtaan tyttö päättää Kaurismäen "proletaaritrilogian", jonka edeltävät osat, Varjoja Paratiisissa (1986) ja Ariel (1988), ovat herättäneet huomiota valistuneen eurooppalaisen elokuvayleisön keskuudessa. Kenties nämä pienet, yleisinhimillisesti ymmärrettävät elokuvat ovat vastanneet siihen tarpeeseen, jota italialainen käsikirjoittajaveteraani Cesare Zavattini tarkoitti sanoessaan hieman ennen taannoista kuolemaansa, että neorealismia tarvitaan nykyään enemmän kuin koskaan.

Elokuvakerronta on ankaran askeettista. Kaikki turha on jäänyt pois, myös turha dialogi. Kaurismäen kerronnalliset ellipsit ovat niin kristallisoituneita että hän voi normaalien välivaiheiden kertomatta jättämisen lisäksi olla näyttämättä myös lopputuloksia." (Mikko Piela)

Aki Kaurismäki elokuvansa syntyvaiheista tammikuussa 1990:

"Äkkiä viime keväänä juoksentelin päämäärättömästi ympäri kaupunkia, puhelin liikaa ja vääntelin naamaani mitä hullunkurisimmin. Seuraavana päivänä makasin hiljaa sänkyni pohjalla ja vihasin itseäni katkerasti. Kostoksi päätin tehdä elokuvan, joka saa Robert Bressonin vaikuttamaan eeppisten toimintaelokuvien ohjaajalta. Annoin tekeleelle nimeksi Tulitikkutehtaan tyttö, koska se on pituutensa vuoksi helppo unohtaa."


Matti Ijäs elokuvastaan (samana vuonna) 1990:

"Räpsy ja Dolly on maanantaikomedia niille joille viikonloppu ei riitä."

Matti Ijäs on Yleisradion TV1:n vakinainen ohjaaja vuodesta 1983. Tätä ennen hän oli jo osoittanut lahjakkuutensa free-lancerina käsikirjoittessaan ja ohjatessaan TV1:n lasten ja nuorten ohjelmia ja viihdeohjelmia. Ijäksen taiteellinen läpimurto televisiossa oli hänen omaan käsikirjoitukseensa perustuva tv-elokuva Painija (1985). Elokuva voitti Grand Prize -palkinnon Banffin kansainvälisessä tv-ohjelmien festivaalissa Kanadassa ja on sittemmin esitetty kaikissa pohjoismaissa ja mm. Ranskan televisiossa osana useita Matti Ijäksen ohjauksia esitellyttä elokuvaviikkoa (1987).

Muita Matti Ijäksen TV1:lle ohjaamia elokuvia ovat Siriuksen vieraat (1987), Katsastus (1988), Kolme yötä (1989), Pieniä valheita (1994), Johanneksen leipäpuu (1994) Syrjähyppyjä (1996) , Lahja (1997) ja Pala valkoista marmoria (1998). Virkavapaillaan Yleisradiosta 1990-luvun alussa hän ohjasi elokuvat Räpsy ja Dolly ja Pilkkuja ja Pikkuhousuja.