"Sukupolveni unta" -käsikirjoituskilpailun palkitut VIERAANA ohjaaja Hannu Heikinheimo (s.1943) TANSSI PERHOSENI TANSSI Maanantaina 27.12.1999 klo 21.00 Huom. aika! Huom. Surround-ääni!

 

Tanssi perhoseni tanssi kuvaa aikaa Suomessa kohta hävityn sodan jälkeen, sotakorvausponnistelujen keskellä vuonna 1947. Päähenkilöt ovat Neuvostoliiton Valvontakomission eversti Rajevski (Jukka Voutilainen) ja suomalaisen sorvarin balettia tanssiva pieni tytär Anja (Mira - Netta Härkönen). Mistä elokuva kertoo? Vanhemman miehen ja pienen tytön ystävyydestä – henkisestä ystävyydestä. Ikäerosta ja kulttuuritaustasta huolimatta kummallakin on sama pyrkimys kauneuteen ja ihmisyyteen. Ihminen – on hän aikuinen tai vasta lapsi tai nuori – rakentaa tärkeitä haaveita, jotka vievät elämää eteenpäin oikeaan suuntaan. Millaisia olivat omat nuoruuden haaveesi? Olin itse viisitoistavuotiaasta saakka maaninen taiteen kuluttaja. Isoveljeni perässä! Luin kaikki suuret venäläiset kirjailijat – ymmärsinkö niistä silloin mitään, on toinen juttu! Kuuntelin kaiken mahdollisen klassisen musiikin. Sergei Prokofjev oli minulle erityisen tärkeä säveltäjä. Kerrankin Hirvensalmella soudin yksinäni Varissaareen, panin matkaradion puun oksaan ja johdin radiosta tulleen Prokofjevin sinfonian. Minustahan piti tulla kapellimestari! (naurua) Musiikilla on ollut tärkeä sija kaikissa ohjaustöissäsi. Radion Sinfoniaorkesteri soi tässäkin elokuvassa. Tässä elokuvassa on kaksi dramaturgisesti tärkeää musiikkia. Eversti, joka on konserttipianisti, soittaa Aleksandr Skrjabinin romanttiseen varhaistuotantoon kuuluvan mollissa soivan etydin (Etydi op. 2 no 1). Kahdesta neljään tahdin parafraaseja samasta etydistä kuullaan pitkin matkaa. Toinen musiikki liittyy Anjaan: Pjotr Tshaikovskin Kukkaisvalssi baletista Pähkinänsärkijä. Se on yksi kauneimpia valsseja, teemojen orgaaninen kasvu on ihan huikea. Käytimme tätä tietoa dramaturgisesti hyväksi. Kukkaisvalssi on baletin suuri kohtaus, johon tanssijoita tulee mahtava määrä. Nyt sen tanssii pieni tyttö yksinään. Valssiin sovitettiin alkuun pianosoolo, joka kasvaa lopulta Radion Sinfoniaorkesterin mittoihin. Kukkaisvalssia käytetään heti elokuvan alusta alkaen erilaisina improvisaatioina tarvittavissa paikoissa. Mistä löysit Anjan rooliin sopivan tanssivan tytön? Kaikki elokuvassa esiintyvät balettitytöt ovat Vantaan lapsibaletista, Kansallisoopperan solistitanssijoiden Tamara Perovuon ja Marin Veltchevin balettikoulusta. Millaista on ohjata lapsia? Minulla ei ole ollut aikaisemmin lasta näin isossa roolissa. Lapsen on vaikea hahmottaa, mitä ohjaaja häneltä haluaa. Hänelle on annettava paljon aikaa. Puhuimme Mira - Netan kanssa paljon niitä näitä, kävimme yhdessä kävelemässä…kävin tapaamassa hänen perhettään. Taustalla on oltava lapsen luottamus ohjaajaan. Elokuvasta välittyy venäläisen kulttuurin arvostuksesi. Venäjällä on ollut valtava vaikutus tämän kansakunnan henkiseksi ylösrakentamiseksi! Olemme olleet idän vaikutuspiirissä – sieltä tullut kulttuuriperinne on valtava! Ajattele kirjallisuutta, runoutta, musiikkia, ikonitaidetta… Tällä hetkellä median tarjoama kuva venäläisistä on Tshetsheniaa ja rikollisia? Kuitenkin Venäjän historia on täynnä suuria taiteilijoita ja humanisteja! Venäjällä on parastaikaa ja on aina ollut suuri sivistyneistö, intellektuellit, elokuvamme everstin henkiset perilliset. Minua alkoi kiinnostaa ennen vallankumousta koulutuksensa saaneen Neuvostoliiton Valvontakomission everstin historia. Millainen kulttuuritausta hänellä oli? Lähdimme kirjoittajan (nimimerkki Aino Vuoren) ja everstiä näyttelevän Jukka Voutilaisen kanssa tekemään tietoisesti everstistä sivistyneen venäläisen kuvaa. Hänen hypoteettista kulttuuriperimäänsä rakennettiin myös musiikin kautta. Elokuvan eversti on konserttitason pianisti. Sibeliuksen (vuonna 1914 säveltämän) Kuusen hän on oppinut soittamaan ennen vallankumousta. Vuoden 1918 jälkeenhän Sibelius oli pannassa Neuvostoliitossa aina 50-luvulle saakka. Kiteyttäisitkö vielä lyhyesti mitä ohjaajana haluat tällä elokuvalla sanoa. Ei saa unohtaa sitä että ihmisen henkisellä substanssilla on merkitys. Ystävyys, rakkaus ja kauneuden tavoittelu ovat rakennuspalikoita hyviin ihmissuhteisiin. Taistelu pahaa ja rumaa vastaan ylittää poliittiset järjestelmät. Muurien kaatuminen ei olisi mahdollista ilman uskoa näiden asioiden merkitykseen! Kun eversti sanoo – puoliksi Anjalle puoliksi itselleen ”Tanssi perhoseni tanssi” – hän tarkoittaa: ”Ole sitä mitä olet! Kasva siksi mikä sinussa on nupullaan! Tavoittele kauneutta! Älä anna itsesi murskaantua!” Tässä elokuvassa on paljon tunteita. Tyylilaji on melodraama. __________________________________ Hannu Heikinheimo on tuottanut, toimittanut, käsikirjoittanut ja ohjannut Yleisradioon 1960-luvulta lähtien lukuisia kulttuuriohjelmia, konsertteja, oopperoita ja baletteja, kuunnelmia, lasten- ja nuorten ohjelmia ja tv-fiktioita: mm. tv-oopperat Poltettu oranssi (1971), Korttipeli (1973), Avain (1981), Mozart ja Salieri (1993), Angelika (1993, voitti samana vuonna tv-oopperoiden sarjan Pariisissa ja Midem Awards -palkinnon Cannesissa),Tietäjien lahja (1996), oopperataltioinnit mm. Juha (1979), Pohjalaisia (1981), Islannissa kuvattu Vikivaki (1990), tv-elokuvat mm. Jokamies (1983), Jumala on kauneus (1985, Golden Prague -palkinto 1986), Viimeinen saari (1987), Mikael soittaa harppua (1991), Kettutytöt (1997), Tanssi perhoseni tanssi (1999) Hannu Heikinheimoa haastatteli Terttu Talonen.