VIERAANA äänisuunnittelija ja elokuvaohjaaja Pekka Karjalainen (s. 1961) MINÄKIN RAKASTAN SINUA Ma 9.11.1998 klo 21.20 tv-elokuva ihmisistä rakkauden esteradalla Pekka Karjalainen on elokuvan monitoimimies. Päätyökseen hän ilmoittaa äänisuunnittelun. Se on hänen rakas ammattinsa. Se on myös hänen arkityönsä omassa vuodesta 1989 toimineessa Kikeono Film Sound Oy:ssä. Parhaillaan on työn alla Kikeonon äänen seitsemästoista pitkä elokuva, Aleksi Mäkelän ohjaama Häjyt. 26.10. Kotikatsomossa esitettyyn Violaan Pekka Karjalainen oli tehnyt paitsi äänet, myös musiikin. Ja nyt sitten ohjaat ja olet myös tv-elokuvan toinen käsikirjoittaja? "Minä olen äänisuunnittelija. Kun tulee hyvä juttu eteen, voin tehdä siitä elokuvan — ilman tavanomaisia pitkän elokuvan tekemisen paineita. Ihmettelen muuten, miksi elokuvakoulutuksemme tähtää kaikessa pitkän elokuvan tekemiseen? Itse olen aloittanut lyhytelokuvilla. 1980-luvun alussa yhdessä Veli-Pekka Hännisen ja Sakari Kirjavaisen kanssa." Pikkulinnut laulavat että teet elokuvamusiikista väitöskirjaa? "Pitää paikkansa. Olen jatko-opiskelijana Taideteollisen korkeakoulun Elomediassa, vuoden 1998 alusta tutkijana — tai tutkijakoulutettavana — neljä vuotta kestävässä virassa . Tavoitteena on saada aikaan väitöskirja, jonka väljä työotsikko on Elokuvamusiikin sävellysprosessi musiikintekijän näkökulmasta. Sen pitäisi olla laadullinen tapaustutkimus, jossa luotailen omia työprosesseja. Materiaalia on kertynyt vuosien varrella systemaattisesti." Minäkin rakastan sinua on pieni suuri elokuva, koskettava ja ajatteluttava. Sinulla täytyy olla omia kokemuksia vammaisista nuorista? Entä mitä viisi vuotta teologian opintoja on ehkä vaikuttanut aihevalintoihisi? "Olin joskus nuorena kesätöissä Ulvilassa Antinkartanon kehitysvammaishoitolassa ja myöhemmin CP-vammaisten sopeutumisvalmiuskursseilla musiikinohjaajana. Omia kokemuksia on tullut sitä kautta. Teologiksi en koskaan valmistunut. Papiksi en aikonutkaan. Olin ennemminkin kiinnostunut teologian tutkimuksesta. Ja valmistuin Elokuvataiteen laitokselta elokuva-alalle 1995. No — Veli-Pekka Hänninen, jonka kanssa tämän tarinan kirjoitin, on Teatterikorkean käsikirjoituskoulutuksen saanut pappi. Pari vuotta sitten Kotikatsomossa esitettiin yhdessä kirjoittamamme Pastoraali. Tarinan aihe: nuoret pastorit pastoraalikursseilla." "Tähän elokuvaan aihe tuli kyllä ihan sattumalta — jostain sunnuntaina lähetetystä television ajankohtaisohjelmasta. Siinä eräs vammainen nainen kertoi kuinka vaikeaa on, kun haluttaisi naida, mutta kun siihen tarvitsee avustajan. Aihe tuntui tärkeältä." Raisa Herpiö ja Jari Virman näyttelevät hellyttävästi vammaisia rakastuneita nuoria. Mistä löysit heidät? "Raisa Herpiö on itse vammainen. Hän on tottunut esiintyjä — hänellä on harvinainen harrastus, pyörätuolitanssi. Vammaiset ovat vasta ihan viime vuosina tulleet tällä tavalla esiin, mikä on hieno asia." "Kun minulta kysyttiin ennen kuvauksia, voisinko ajatella että jotkut näyttelijät esittäisivät vammaisia päärooleja, olin ehdottomasti vastaan. Vammaisia näyttelijöitä osoittautui kuitenkin olevan harvassa ja heitä oli eri syistä vaikea saada mukaan. Mutta sitten AD Tiina Kauhanen tarjosi minulle kansiostaan hyviä harrastajanäyttelijöitä ympäri Suomen — löysimme Lahdesta Jari Virmanin pyörätuoliin sidotun Niken rooliin." "Esikatselussa Jari meni täydestä. Eräs lääkäri, joka oli luvannut olla oikein tarkkana, kertoi että muuta virhettä hän ei havainnut kuin kaksi kädenliikettä, jotka eivät voisi olla mahdollisia oikeasti." "Jari Virman on lahjakas näyttelijä. Hän paneutui tosissaan Niken vaikeaan rooliin — hän vietti mm. viikon Joensuun lähellä vammaislaitoksessa vammaisten keskellä. Hän kertoi joutuneensa yhtenä päivänä vahingossa toimintaterapiatilanteeseen; hän oli istunut ryhmän kanssa odotustilassa (Niken roolissa), kun häneltä kysyttiin, onko hän tulossa terapiaan. Hän oli vastannut kyllä — sillä seurauksella että hänet kannettiin huoneesta. Ällistys oli suuri, kun hän sitten myöhemmin käveli omin jaloin pois! Terapia on hyvää ja se toimii!" Toivottavasti ihmiset alkavat katsoa tätä elokuvaa mahdollisimman ennakkoluulottomasti. Elokuvan mittaan käy selväksi, ettei rakkaus ole niin helppoa vammattomienkaan kesken. Joko Sinulla on mielessä ihan uusi oma juttu? "On kyllä. Pastoraali tapahtui kurssikeskuksessa, tämä elokuva kuvattiin Seurakuntien leirikeskuksessa Kirkkonummella. Kyllä tästä trilogia täytyy tehdä — kurssikeskustrilogia. Suunnitteilla on tragikomedia Taiteiden yön tapaisessa taidetempauksessa — rakkausteeman ympäriltä." ___________________________________________________________________ Pekka Karjalaisen omia juttuja ovat mm. Rytmi, pitkä dokumenttielokuva TV 2:lle, 1991 Hysteria, elokuva FantasiaFilmille, 1993 Pastoraali, tv-elokuva TV 1:lle, 1996 Onneksi on runo, lyhytelokuva TV 1:lle, kunniamaininta Tampereen lyhytelokuvapäivillä