VIERAANA Markus Nummi (s.1959) Hyvän tekijät
Ma 3.11.1997 klo 21.20Elokuvan "Hyvän tekijät" käsikirjoittaja ja ohjaaja, opiskellut historiaa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa ja elokuvaohjausta mm. European Film Collegessa Tanskassa.
Ohjannut lyhytelokuvat "Sanansaattaja" (1990) ja "Minuuttidraama" (1992), käsikirjoittanut veljensä Ilari Nummen ohjaaman elokuvan "Kauhun millimetrit" (1992) ja yhdessä Ilari Nummen kanssa Helsingin Kaupunginteatterille näytelmän "Herra Valo" (1995). Esikoisromaani "Kadonnut Pariisi" sai J.H.Erkon palkinnon 1994, viimeksi ilmestynyt teos "Ilo" (1995)
Olet kirjoittanut ja ohjannut, toiminut myös elokuvan ja teatterin tuottajana. Joko ehdit suunnittelemaan uutta, Markus Nummi?
"Uusi romaani ja Ilarille ohjattavaksi pitkän elokuvan käsikirjoitus, eri aiheista, tekeillä rinnakkain, alkuvaiheissa. Tuskaisessa… Alkuun ei meinaa saada kiinni jutuista, työ kulkee aaltoliikkeen lailla, välillä taas sujuu …"
Eli normaalia tekijän tuskaa. Mistä saat inspiraatiosi ?
"Minua kiinnostaa elokuvan osalta aiheet, jotka voi toteuttaa kevyesti. Aiheet saan omasta lähipiiristä. Kiinnostaa jännityksen ja draaman hakeminen pienistä asioista. Se että saa jännitteen syntymään - ei pinolla ruumiita - vaan ihmisten välisillä suhteilla. Näyttelijät ovat keskeisiä!. Inspiraatio Hyvän tekijöihin lähti näistä nuorista näyttelijöistä. Jokin näissä henkilöissä huvitti ja liikutti minua!"
Olet jossain yhteydessä sanonut että halusit tehdä komedian itkevistä nuorista naisista?
"Halusin tehdä elokuvan tällaisista henkilöistä, koska pidän heistä. Päähenkilöillä Heidillä ja Sannalla on kieltämättä tunteet - myös itku - herkässä. Minulle ja tälle elokuvalle heidät tekee kuitenkin kiinnostaviksi se, että he tunnemyrskyjensä tuloksena haluavat tehdä jotakin hyvää, auttaa jotakuta. Lapsenuskoinen hyväntahtoisuus on toivottavasti vielä uusiutuva luonnonvara. Ei sitä maailmassa ole ainakaan liikaa."
Nämä nuoret naiset aiheuttavat kuitenkin hyvillä pyrkimyksillään melkoisia ongelmia?
"Siksi kai elokuvaa voi kutsua komediaksi. Tai komedialliseksi draamaksi, koska siinä on myös vakava puoli. Se ei ole mikään farssi, vaan pikemminkin juttu, joka - toivottavasti - hymyilyttää, ja josta - toivottavasti - tulee hyvä mieli."
Elokuvaa työstettiin kiinnostavalla tavalla. Kertoisitko siitä jotain?
"Pääosien esittäjät Kaisu Kurki, Elina Knihtilä ja Peter Franzén olivat mukana kehittämässä henkilöitä ja käsikirjoitusta jo puolitoista vuotta ennen kuvauksia. Käsikirjoitusta harjoiteltiin ja hahmoja improvisoitiin, sitten taas kirjoitin jutun uudelleen ja harjoiteltiin lisää. Viime vaiheessa, ennen varsinaisia kuvauksia filmille, kuvasin melkein koko elokuvan luonnosmaisesti läpi videolle. Silloin olivat jo mukana melkein kaikki keskeiset näyttelijät."
Millaista oli ohjata omaa tekstiään?
"Kyllä usein on eduksi että ohjaaja ja käsikirjoittaja ovat eri henkilö. Vaikka jotkut asiat ehkä nopeutuvat, kun roolit yhdistyvät. Pitää voida keskustella jonkun kanssa. Minä yritin paikata tuon keskustelupään puutetta hakemalla ärsykkeitä ja kommentteja näyttelijöiltä, useilta dramaturgeilta ja ohjaajaveljeltäni. Ja tietysti koko työryhmältä - tuottajalta, kuvaajalta, äänisuunnittelijalta, musiikin säveltäjältä, leikkaajalta, lavastajalta, puvustajalta… Elokuva on aina hyvin laajan joukon ryhmätyön tulos!"
Palkittu ja kiitetty romaanisi "Kadonnut Pariisi" ja "Hyvän tekijät" ovat syntyneet suunnilleen samoihin aikoihin. Onko niillä jotain yhteyttä toisiinsa?
"Fantasia koko Pariisin kaupungin katoamisesta ja komediadraama yksittäisestä hyvästä teosta näyttävät tietysti vähän eri sfäärien asioilta. Yhdistäviäkin tekijöitä silti on. Hyvän tekijät ei ole raakaa realismia - siinä on satumaiset puolensa. Kummassakin tarinassa on osittain kyse viattomuudesta ja sen menettämisestä. Ja kuvittelisin, että kertojan suhde henkilöhahmoihin on molemmissa - lämmin. Päähenkilöitä kuvataan ehkä huvittuneesti, mutta samalla myötätuntoisesti."
