VIERAANA käsikirjoittaja ja ohjaaja REKO LUNDÁN VIOLA
Ma 26.10.1998 klo 21.20Viola on rakkauselokuva. Miksi juuri nuoren pojan ja vanhemman naisen rakkaustarina?
"Minä en ole sellaista kokenut, mutta ollessani elokuvan Markuksen ikäinen mahdollisuus hipaisi minua — tai sitten ei, totuutta en halua tietää. Joka tapauksessa nuoremman miehen heittäytyvä ihastuminen ja vanhemman naisen halu kontrolloida elämäänsä on ristiriitoja synnyttävä aihe eli hyvä draaman pohja.
Miten Violan tarina syntyi?
"Violan idean synnyinajankohta on jopa epätavallisen tarkasti tiedossa. Opetin keväällä 1995 dramaturgiaa Teatterikorkeakoulun avoimessa korkeakoulussa ja käytin opetusmateriaalina — (kyllä, opetin elokuvadramaturgiaa ennen kuin kirjoitin ensimmäisen TV-elokuvani) — Kieslowskin sarjaa 10 käskyä. Huomautin, että Kieslowskin idea on periaatteessa pateettinen ja pompöösi — kaikki voivat kuvitella parrakkaan miehen kivitaulun kanssa vuorella haara-asennossa, kun ihokas läiskyy tuulessa! Vasta toteutus on nerokas: kuinka niin vaikea aihe näkyy yhdessä varsovalaisessa lähiössä ja sen asukkaissa! Yhdistetään ikiaikaiset ideaalit ja arki! Niinpä aloin ex tempore hahmotella vastaavaa Suomeen!"
"Syntyi idea P-juna-sarjasta, jossa on yksi televisionovelli jokaiselta P-junan (paikallisjuna Helsingistä Hiekkaharjuun) asemalta. Olen aiemmin työskennellyt Tapanilan nuorisotilassa ja P-juna siksi tuttu, lisäksi sillä on sopivasti 10 asemaa. Jatkoin sarjan kehittelyä kotona ja tarjosin Yleen."
Sarjaa tv-novelleistasi ei kuitenkaan tehty?
"Yle ei tilannut kymmentä osaa vaan yhden. Violassa on aineksia 'Hiekkaharjun' ja 'Käpylän' tarinoista. Myöhemmin elokuva kuvattiin Käpylässä. Saattaa olla että joskus jatkan P-juna-sarjaa, jos sen saisi vaikka 20–30 vuodessa kokonaan tehtyä."
Olet itse myös ohjaaja ja ohjannut etupäässä omia tekstejäsi. Viola on ensimmäinen tv-käsikirjoituksesi. Raaskit sentään antaa sen Jukka-Pekka Siilille ohjattavaksi. Oletko tyytyväinen tulokseen?
"Kirjoitin Violan seitsemään kertaan, ohjaaja JP Siili oli toisesta tai kolmannesta versiosta mukana. Yhteistyö sujui hyvin. En käynyt ollenkaan kuvauspaikalla, halusin antaa JP:lle täyden rauhan. Käsikirjoitus on siis minun, elokuva JP:n.
Tajusin aiemmin vain teatterille kirjoittaneena että TV on nopeampi väline, mutta elokuvan alku jäi silti vähän turhan hitaaksi. Loppu taas taitaa olla liiankin nopea, paljon toiminnan suunnan muutoksia eli käänteitä nopeassa ajassa. Sivuhenkilöitä pienennettiin leikkauspöydässä, koska elokuvasta oli tulossa liian pitkä. Tästä ratkaisusta en ole aivan samaa mieltä Siilin kanssa.
TV-elokuva on vaikea väline: en ehtinyt kertoa vielä mitään vai oliko se jo puuduttavaa? Toinen havainto teatterin ja elokuvan eroista: teatteri on metaforisempaa kuin elokuva. Kun kannat lavalle vasaran, se voi olla myös nostokurki tai käärme tai liikennemerkki, elokuvassa vasara on vasara. Tässä on sudenkuoppa: ettei kuitenkaan kirjoita elokuvaan liian arkisia kohtauksia, kun pelkää 'kohotettujen' muuttuvan väärällä tavalla symbolisiksi..."
Mitä elämääsi kuuluu juuri nyt?
"Seuraava ensi-ilta KOM-teatterissa on hyvin lähellä eli ensi viikon keskiviikkona. Siitä tulee lyhyehkön urani pääteos — toistaiseksi. Nimi on Aina joku eksyy ja yksi keskeisiä metaforia liittyy suunnistukseen. Yksityiselämästäni en ole yleensä julkisuudessa kertonut. Pyrin henkilökohtaiseen kontaktiin töitteni kautta."
______________________________________________________________________________
Reko Lundánin Teatterikorkeakoulun taiteellinen lopputyö, näytelmä Raivoavan enkelin syli palkittiin Nuori Draama-festivaalissa ja julkaistiin Teatterilehdessä 4/1994. Toistaiseksi hänen töitään on nähty enimmäkseen teatterissa, Viola on hänen ensimmäinen tv-käsikirjoituksensa.
Matelijanmuna, kuunnelma, käsikirjoitus ja ohjaus, Radioteatteri 1993
Rosvot ja poliisit, näytelmä, käsikirjoitus ja ohjaus, Helsingin Kaupunginteatteri 1994
Budapest Bengal Tigers, käsikirjoitus ja ohjaus, KOM-teatterin 25-vuotisjuhlaesitys 1996
Ettemme harhaan kääntyis eli kohtaamisia Suomen kuningashuoneissa 1893–1996, näytelmä, käsikirjoitus, ohjaus, lavastus ja puvustus, Suomen Kansallisteatteri/Omapohja 1996
Luigi Lunari: Kolme miestä venettä vailla, ohjaus, Helsingin Kaupunginteatteri 1997
Viola, tv-elokuva, käsikirjoitus, ensiesitys TV1 Kotikatsomossa 26.10.1998
Aina joku eksyy, näytelmäkäsikirjoitus ja ohjaus, ensi-ilta KOM-teatterissa 28.10.1998
KUVA: Seppo Sarkkinen
