MARAK-hanke pistää perheväkivallan poikki

Suomessa pahoinpideltiin alkuvuoden aikana ihmisiä enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla - tilastojen mukaan. Osan väkivaltarikosten kasvusta selittää vuodenvaihteen lakimuutos, jossa lievistä pahoinpitelyistä tehtiin virallisen syytteen alaisia. Eli poliisin on lain mukaan puututtava kaikkiin tietoonsa tulleisiin, lieviinkin väkivaltatapauksiin.

Yksi väkivallan laji tulee edelleen vain harvoin poliisin tietoon - perhe- ja lähisuhdeväkivalta. Valtiovalta koettaa kuitenkin tomerasti tarttua tähän piilorikollisuuden lajiin erilaisin hankkein. Näitä ponnistuksia koordinoi maassamme Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL. Uusimman pilottihankkeen nimi on MARAK ja se tarkoittaa moniammatillista riskienarviointikokousta.

MARAK-hanketta on vedetty kolmella paikkakunnalla: Oulussa, Lahdessa ja Itä-Helsingin alueella. Menetelmällä on erittäin lupaavat tulokset Englannista, josta malli on Suomeen kopioitu. MARAK kehitettiin Cardiffissä 2003. Se perustuu
laajaan tutkimukseen, jossa on koottu tietoja perheen sisäisistä henkirikoksista ja on haastateltu niistä täpärästi selvinneitä.

Cardiffin pilottivaiheen aikana tehdyssä tutkimuksessa peräti 60:ssa prosentissa tapauksista väkivalta on loppunut kokonaan. Englannissa menetelmää on toteutettu pian kymmenen vuotta ja tulokset ovat pysyneet samanlaisina. Esimerkiksi viime vuonna Englannissa arvioitiin yli 46 000 aikuisen ja yli 63 000 lapsen saaneen turvaa arkeensa tätä kautta.

MARAK käytännössä

MARAKin ensivaiheessa täytetään riskienarviointilomake, jossa väkivallan uusiutumisriskejä arvioidaan kysymyspattereilla. Kysymyksissä kartoitetaan muun muassa uhrin kokemia eri väkivallan muotoja, kuten pakottamista, uhkailua, seksuaalista, taloudellista ja henkistä väkivaltaa. Myös lapset tai raskaus saattaa lisätä naispuolisen uhrin riskiä joutua uudelleen väkivallan kohteeksi.

Laajan brittitutkimuksen (Robinson, Amanda 2004) mukaan kumppanin tai ex-kumppanin rikoshistoria lisää asiakkaan riskiä joutua väkivallan uhriksi 84 prosentilla. Erotilanne lisää väkivallan riskiä 77 prosentilla, päihde- tai mielenterveysongelma lisää sitä 71 prosentilla ja jos kumppani on kontrolloiva tai mustasukkainen, riski kasvaa 62 prosenttia.

Jos asiakkaan riskit arvioidaan riittävän isoiksi joutua uudelleen väkivallan kohteeksi, tapausta käsitellään moniammatillisessa työryhmässä, jossa laaditaan hänelle turvasuunnitelma. Tavoitteena on lisätä asiakkaan turvallisuutta tai vaihtoehtoisesti vähentää väkivaltaa.

Tässä kohtaa väkivallan uhrille tarjotaan tukihenkilöä, joka kulkee hänen rinnallaan koko MARAK-prosessin ajan. Suomessa tukihenkiltoimintaan ovat sitoutuneet Ensi- ja turvakotien liitto, Rikosuhripäivystys ja Monika-naiset.

MARAK Suomessa

Suomessa MARAK-hanketta on takana noin vuosi. 50:n väkivallan uhrin tilanne on arvioitu niin vaaralliseksi, että heille on laadittu turvallisuussuunnitelma. Vaikka miehet kokevat parisuhteessa nykytiedon valossa yhtä usein väkivaltaa kuin naiset, MARAKin 50:stä asiakkaasta vain kaksi on miehiä. Lisäksi mukana on yksi kunniaväkivaltaan liittyvä tapaus.

Lahti on yksi kolmesta hankkeen kokeilupaikasta. Päijät-Hämeen poliisilaitoksen toiminta-alueella - kuten koko Suomessa - ovat väkivaltarikokset nousussa. Rikoskomisario Pälvi Suokas tulkitsee kasvussa olevia väkivaltalukuja niin, ettei absoluuttinen väkivalta ole välttämättä kasvanut Suomessa, vaan neljän seinän sisällä piilossa ollutta väkivaltaa on nyt saatu poliisin tietoon.

- Noin kymmenen ihmistä on saanut apua Päijät-Hämeen alueella tämän hankkeen ansiosta, mutta luvuilla ei ole väliä, jos yksikin ihminen saadaan irti väkivallan kierteestä, niin se on ollut sen arvoista, summaa Pälvi Suokas.

Lähteet:
* http://info.stakes.fi/vakivalta/FI/index.htm
* Robinson, Amanda 2004: Domestic Violence MARACs (Multi-Agency Risk Assessment Conferences) for Very High-Risk Victims in Cardiff, Wales: A Process and Outcome Evaluation. Cardiff: University of Cardiff.
* CAADA 2010: Saving lives, saving money.
* http://www.caada.org.uk