Suomen rauhattomin aukio

- Onneksi Tallinnanaukioita on vain yksi Suomessa, huokaa Helsingin apulaispoliisipäällikkö Lasse Aapio. Aukiolla on pitkät perinteet päihderiippuvaisten olohuoneena, mikä taas aiheuttaa turvattomuutta muissa kulkijoissa. Itäkeskuksen läpi kulkee päivittäin valtavat massat ihmisiä. He kaikki - perheet, vauvoista vaareihin - näkevät elämän nurjat puolet kauppareissullaan.

Vuosi sitten heinäkuun puolivälissä kauppakeskus sai Helsingin poliisilta luvan asettaa aukiolle omat järkkärit poliisin avuksi.
Ja tulosta on tullut. Haastattelemamme Itäkeskuksen kukan myymäläpäällikkö Jaana Langinkoski on järjestyksenvalvontaan tyytyväinen.

- Meilläkin on liike ihan tuossa kauppakeskuksen oven suussa. On pelottanut olla yksin iltavuorossa, kun meno on muistuttanut villiä länttä. Nyt alue on puhdistunut huomattavasti, kertoo Langinkoski.

Kun vertaa poliisin tehtäviä kahden kesäkuukauden seurantajakson ajalta vuoden 2009 lukuihin, niin pudotus on huima: Häiriötehtävät ovat laskeneet alle kolmannekseen, putkaan viennit romahtaneet viidennekseen. Tilasto osoittaa myös sen, kuinka paljon harvemmin poliisin täytyy poistaa juhlakansaa alueelta. Nyt sen tekevät järjestyksenvalvojat.
Miksi aukiolla
on tyhjää?

Miksi Tallinnanaukiolla on tyhjää, vaikka kello on puoli yhdeksän perjantai-iltana? Tätä kysyimme Turvatiimin järjestyksenvalvojilta, koska oletuksemme oli, että juhlien pitäisi tähän aikaan olla ylimmillään päihteistään kuuluisalla aukiolla.

- Meidän perinteiset asiakkaamme ovat päihderiippuvaisia, joiden rytmi on erilainen kuin normijuhlijoilla. Ne istuvat tässä aamusta asti ja vilkkainta on neljästä seitsemään. Sen jälkeen alkaa sitten loppua kunto, kertovat Tommi ja Juha, riuskat järjestyksenvalvojat.

Aikaisemmin päivällä kävimme katsomassa, mitä kuuluu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ylläpitämässä Itiksen Auringossa? Päiväkeskus siis sijaitsee Turunlinnantiellä, Tallinnanaukion lähellä. Sen perusajatuksena on tukea päihderiippuvaisten arkea sekä rauhoittaa Tallinnanaukion humua.

- Päihderiippuvaset ja muut vähävaraiset saavat täältä aamupalan, mikä sisältää puuron, mehun, kahvin, teen ja leivän. Täältä annetaan heille vaatteita, pestään pyykit ja täällä saa käydä suihkussa.. Sitten he voivat käyttää tietokoneita, pelata biljardia ja tavata kaltaisiaan kavereita, kertoo Itiksen Auringon vastaava hoitaja Karita Hagert.

Mitä jos Itiksen Aurinko
suljettaisiin?

- Oi, no Tallinnanaukio täyttyisi varmasti levottomuuksista, koska ei näillä ole mitään muuta paikkaa, mihin mennä, kuin tämä, arvelee Hagert. Päiväkeskuksen rahoitus varmistuu yleensä vain vuodeksi kerrallaan, joten kylmä rinki kiertää aina, kun sosiaalitoimen budjettiriihi pyörähtää. Ensi vuoden toiminta on sentään turvattu.

Itse asiassa Itäkeskuksen lähistöllä on Diakonissalaitoksen ylläpitämä Stoori, jossa kynnys on vielä matalammalla. Sinne saa päihdeongelmainen mennä myös selvästi kännissä. Pullo otetaan tarvittaessa narikkaan ja sen saa lähtiessä mukaansa. Nämä kaksi paikkaa ovat käyttäjien turvakeitaita, jos ei ole kattoa pään päällä.

Kysyimme poliisilta, onko tämä uusi suuntaus, kun poliisin resurssit ovat tiukoilla, että turvallisuudesta ja järjestyksenvalvonnasta huolehtivat yksityiset tahot? Komisario Jari Taponen ei halunnut ottaa kantaa tähän, mutta myönsi, että järjestely toimii hyvin tässä yksittäisessä ongelmapesäkkeessä.

- Eiväthän ihmiset mihinkään poistu, vaikka heidät yhdestä paikasta siirretäänkin. Se on tyypillistä, kun jotain paikkaa valvotaan tiukemmin, niin ne siirtyvät toisaalle. Täältä he ovat siirtyneet Puhoksen ostoskeskuksen suuntaan ja Lyypekin aukiolle, kertoo komisario Taponen.

Tallinnanaukion esimerkki osoittaa, että kun häiriötekijät sysätään sivuun, samalla ne työnnetään muiden niskaan. Ilmaan jää myös kysymys: onko kaikilla samat oikeudet kaupunkitilaan?