Tyrmäystipat - vaarallista leikkiä ja rikollisten ase

Tyrmäystipoilla on urbaanilegendan leima ja koko sanan ympärillä leijuu mystinen aura. Jokainen meistä on tyrmäystipoista kuullut, moni tuntee jonkun asian kohdanneen, osa uskoo joutuneensa uhriksi, mutta vain erittäin harvat saavat epäilyilleen varmistuksen. Eräs näistä harvoista on toimittaja Mikko Kekäläinen.

-Olimme Lahdessa työporukan seminaarimatkalla ja siinä oli virallista ja vähän epävirallisempaa ohjelmaa. Kävimme parissa baarissa mutta sitten hotellille siirtyessäni iski todella voimakkaasti uupunut, raskas olo. Tunsin, että voimat kerta kaikkiaan loppuu.

Kekäläisen seuraavat muistikuvat liittyvät siihen, että kollegat nostivat häntä kadun pinnasta ylös ihmeissään.

-Pyörryin yhteensä kolme kertaa ja sitten kun yhtään tulin tajuihini, niin pyörtyi työkaveri eli meitä meni siinä kaksi ihan minuutin sisään, Kekäläinen kuvaa sumean illanvieton kulkua.

Pahoinpitelyn tunnusmerkistö täyttyy

Mikon ja hänen kaverinsa tapaus on valitettavasti niin usein kuultu tarina yöelämästä, että se ei oikeastaan edes herätä kysymyksiä. Korkeintaan sen oliko kyse pelkästä alkoholista vai oliko juomaan todellakin sekoitettu niitä kuuluisia tyrmäystippoja? Josta sitten herääkin kysymys siitä, mitä ihmettä ne tyrmäystipat edes tarkalleen ottaen ovat? Myrkytystietokeskuksen ylilääkärin Kalle Hopun mukaan kyseessä on melko epämääräinen käsite.

- Aineiden ryhmään kuuluu ainakin joukko unilääkkeitä, rauhoittavia lääkkeitä, huumeita, silmätippoja ja verenpainelääkkeitä, eli ylipäätään ryhmä aineita, joilla joku tavoittelee toisen tyrmäämistä. Ja ainahan tyrmäystippojen kanssa ei tarvita edes alkoholia, kuten muutamissa tuoreimmissa tapauksissa, Hoppu toteaa.

Silmätippojen osalta urbaanilegendan maine joutaa roskikseen; suun kautta nautittuna ne todellakin vievät tajun. Silmätippojen tyrmäysefekti perustuu muun muassa verenpaineen äkilliseen romahtamiseen. Ylilääkäri Hopun mukaan tyrmäysaineissa on nähtävissä paikkaan sidottuja trendejä. Silmätippoja suositaan huumaustarkoituksessa erityisesti täällä kotimaassa sekä Itä-Euroopassa. Hoppu muistuttaa, että kyseessä on aina pahoinpitely, mikäli joku saatetaan tiedottomaan tilaan.

-Jos toisen tietämättä laittaa jotain kemikaaleja tai muuta ainetta lasiin tai muuten antaa toiselle niin että se toinen ei sitä tiedä, niin silloin on kyse pahoinpitelyrikoksesta.

Potilaan vastuu

Espoon surmahoitaja on murhien ja murhan yritysten lisäksi syytettynä yrityksestä huumata työkaverinsa kahvipöydässä työpaikan taukohuoneessa. Hän istuu syytettynä tyrmäysyrityksestä eli pahoinpitelystä vielä hirveämpien rikostensa sivutuotteena, mutta yleensä tipoilla tyrmääjää ei juuri kiinnijääminen uhkaa. Epäilyksen herätessä näet ei elimistössä välttämättä ole enää jäljellä näitä aineita ja oireetkin ovat helpottaneet. Siksipä toisen tyrmääminen lähentelee täydellistä rikosta, aineiden jäljittäminen kun on liian myöhäistä jo vuorokauden kuluttua tapahtuneesta.

Acutassa työskentelevä ylilääkäri Paula Viita muistuttaa, että uhrin pitäisi aina itse osata pyytää veri- ja virtsanäytteen ottamista sairaalassa vaikkakin myrkytyspotilaan hoitoprotokolla edellyttää niin sanotun myrkkypaketin ottamista ja taltioimista.

-Mielestäni näitä ei yleensä oteta jos ihminen on todella hyvässä kunnossa. Mutta jos potilas sitä vaatii, niin se otetaan. Ja mielellään pitäisi muistaa tehdä myös rikosilmoitus, Viita sanoo.

Mikolla ja toisella katuun lyyhistyneellä oli onneksi iso joukko tuttuja ihmisiä ympärillään.

- Työkaverit soittivat ambulanssin. Siinä puhallutettiin ja todettiin, että tämä nyt ei ole mitään kännikompurointia. Sairaalassa henkilökunta varmisti, että kyllä tässä on hyvin selvät tyrmäystippaoireet, Mikko Kekäläinen muistelee.

Oikeusturva horjuu

Mikko ja hänen työkaverinsa tekivät rikosilmoituksen, mutta näytteitä ei heiltäkään otettu. Kukapa tavallinen tallaaja osaisi sairaalassa määritellä tarvitsemansa hoitotoimenpiteet. Jos tekijä ihmeen kaupalla saataisiin jäljitettyä, olisi pelkkä syytteen nostaminen lähestulkoon mahdotonta ja tuomion langettaminen silkkaa jossittelua. Hopun mukaan tekijän tunnustus olisi paras tapa saada uhrille oikeutta mutta käytännössähän niin tapahtuu aniharvoin. Näytteiden ottamatta jättäminen ei sinällään vaaranna lääkärin terveeksi havaitseman potilaan henkeä, mutta oikeusturva jää olemattomaksi. Huumausepäilyt ja viranomaisten välipitämättömyys ovat usein esiin nousevia asioita raiskattujen kriisikeskus Tukinaisen päivystyslinjalla.

-Usein ei soittajia ole uskottu ja se suututtaa aina. Kyllä kunnioittavaa kohtelua pitäisi viranomaisilta saada. Ei voi olla sellaisesta asiasta kysymys, että uhrin pitää tietää, mitä näytteitä hänestä pitää ottaa, sanoo raiskauskriisikeskuksen juristi Riitta Silver.

Filmin katkeaminen on tyrmäystippojen uhrille jo itsessäänkin ahdistava kokemus, eikä ympäristön epäilevä suhtautuminen toipumista todellakaan helpota. Varmaa on, että joskus oma ylenmääräinen kännäily on helppo laittaa tyrmäystippojen piikkiin. Tositilanteitakin on ja silloin asian toteen osoittaminen ei saisi jäädä uhrin tietämyksen varaan.

Lähetä linkki

Esitysaika

Poliisi-TV on talvitauolla. Tervetuloa seuraamme taas maaliskuussa.

YLE Areena

YLE Areena


Ohjelma on nähtävissä Areenassa 7 päivän ajan tv-esityksen jälkeen.
> Areenaan



Muualla Yle.fi:ssä