Mistä kosteus tulee, minne se menee ja miten siitä pääsee lopullisesti eroon?

Yleisimmät syyt seinien kosteuteen ovat

Perustuksista ja lattiasta tuleva kapilaarikosteus:
Perustuksista tuleva kosteus on yksi yleisimmistä seinien
kosteusvaurioiden aiheuttajista. Näin on sekä vanhoissa
rakennuksissa että enenevässä määrin myös uusissa rakennuksissa.
Seinärakenteissa kosteus voi pahimmillaan nousta jopa kahden metrin
korkeuteen ja tuhota seinämateriaaleja hyvinkin laajalta alueelta.
Suola seinärakenteissa:
Yhtä vahingollista kuin nouseva kapilaarikosteus on seinärakenteisiin
päässyt suola. Maaperässä on suoloja jotka kulkeutuvat kosteuden
mukana rakenteisiin ja saavat aikaan vahinkoja varsinkin rappauksessa.

"Hydrodry- Luotettavaa kosteudenpoistoa jo 20 vuoden ajan Euroopassa"
Märät kellarit - Kosteat ja homeiset seinät?

Rakenteisiin nousseen kapilaarikosteuden poistoon ilman
maansiirto- ja muita rakennustöitä.

Hydrodry - Vesiselvät seinät, kuivat kellarit!
Linkki: www.hydrodry.fi

siinä se jo tuli.

Terve vaan kaikille, tuo ohjelmassakin mainittu kosteudenpoistaja
on oikeasti todella hyvä ja helppo ratkaisu, laitteethan oli jokin aika sitten TM:ssäkin testattavana ja todettiin toimiviksi peleiksi.
Sen testi voittaja laitteen saa tilattua netinkin kautta käteväti ja mielestäni edullisesti esim. www.websahko.com osoitteesta. toimitus sujui mutkitta ja nopeasti. Helppoa.

Esimerkki epäonnistuneesta kosteus-vaurio-remontista:
Eräs miljoonia markkoja maksanut rakennus valmistui 1990-luvulla. Kaikki meni muutaman vuoden hyvin, kunnes 2000-luvun alussa rakennuksessa oleskelevat henkilöt alkoivat oireilemaan kosteus-vaurio-homeen vuoksi, joten rakennus perus-korjattiin reilun miljoonan markan arvosta. Mutta kehoituksestani huolimatta vesi-kierto-lämmityksen kierto-vesi-pumppuja ja käyttö-vesi-kierto-pumppuja eivät suostuneet vaihtamaan paluu-linjasta lähtevään-linjaan vesi-vuotojen ehkäisemiseksi. Nyt ovat pari vuotta ihmetelleet, mistä vesi pääsee rakenteisiin, kun taas samat kohdat rakennuksesta ovat kosteus-vaurio-homeessa.
On pakko sanoa: vain sadan euron vuoksi!
Tekstin tarkkoja aikoja, paikkoja, eikä nimiä mainita tunnistettavuuden estämiseksi. Ja edelleenkin kierto-vesi-pumppu on suurin mystinen syy vesi-vuotoihin rakenteissa!

Ajattelemisen aihetta:
Uusimman ulkopuolisen arvion mukaan meillä Suomessa on 80-90% rakennus-kannasta eri-asteisesti kosteus-vaurio-homeisia, oma arvioni on 80% eli se rakennuskanta mikä on rakennettu 1980-luvun jälkeen!
En tiedä kuinka moni on voinut muodostaa käsityksen siitä, kuinka laaja loppujen lopuksi tämä kosteus-vaurio-home ongelma on. Voin paljastaa, että tämä ongelma ei suinkaan pysähdy Suomen rajoilla. Sen vuoksi toivon, että ottaisimme tämän ongelman vakavasti tässä vaiheessa, kun voimme vielä hallita tätä kosteus-vaurio-home ongelmaa. Kohta kosteus-vaurio-home hallitsee meitä, jolloin työ-kalut mitä voimme käyttää ovat bensa-kanisteri ja tuli-tikut. Mikäli haluamme jättää jälki-polvillemme muutakin kuin kosteus-vaurio-hometta, niin meidän on toimittava nyt, eikä kymmenen vuoden päästä.
Voimme olla tässäkin asiassa edellä-kävijöitä, tai perässä-hiihtäjiä.
Päivityksessä 05.09.2008 näyttää sille, että kuulumme perässä-hiihtäjiin.
Ennen kuin kosteus-vaurio-home ongelmia voi syntyä, niin ensin on tultava kosteus-vaurio. Näin ollen on poistettava sairaus eikä oireita. Tällä hetkellä jaan kosteus-vauriot kolmeen ryhmään, joista muodostuu 100%.n kosteus-vauriot.
---

Kosteus-vaurioiden aiheuttaja - ryhmä 1/3.
Ensimmäinen ryhmä: Ehkä noin 10%*/ (mikä normaali oloissa on 100%!) kosteus-vaurioista johtuu erilaisista satunnaisista kosteus-vaurioista alkaen kilju-pöntön poksahtamisesta vaate-kaapin nurkassa, halenneesta vesi-putkesta jne jne. Nämä kosteus-vahingot ovat satunnaisia vahinkoja, joista emme pääse koskaan eroon. */=arvio, tarkkaa prosentuaalista lukua ei varmaankaan kukaan koskaan pysty antamaan.

jatkuu.....................................................
---

Kosteus-vaurioiden aiheuttaja - ryhmä 2/3.
Tutkittua tietoa siitä, mistä aiheutuu suurin osa kosteus-vaurioista, ehkä noin 60%*/.
*/=arvio, tarkkaa prosentuaalista lukua ei varmaankaan kukaan koskaan pysty antamaan.
Seisova ilma-lukko pähkinän-kuoressa; Tee vesi-keskus-lämmitys-järjestelmä perus-laite-järjestyksellä:

Vaihe 1.
a. Lämmön-lähde esimerkiksi poltin-kattila,
b. Lähtevän-linjan putkisto, johon ylöspäin suuntautuva mutka vaikkapa 50-70cm korkea,
c. Vesi-lämpöpatteri,
d. Paluu-linjaan ylöspäin suuntautuva mutka vaikkapa 50-70cm korkea,
e. Kiertovesipumppu.
Ja pistäppä siihen ylöspäin suuntautuvien mutkien etupuolelle ja takapuolelle painemittarit ja varmista että järjestelmässä on veden lisäksi myöskin ilmaa. Sitten pistät sen paluu-linjassa olevan kiertovesipumpun käyntiin. Ja sitten vain ihmettelemään, kun mahdoton onkin mahdollista! Ja tulet huomaamaan kun siitä lähtevän-linjan ylöspäin suuntautuvan mutkan etupuolella (=lämmön lähteen puoli) olevan painemittarin muhvista vuotaa vettä ulos silloin, kun syntyy seisova-ilmalukko ja paine nousee siinä mutkan etupuolella. Ps. Kerron joskus miksi tuo "seisova-ilmalukko" ei ole mahdollinen teoriassa. Vinkki: Siihen on olemassa yksinkertainen selitys. Selvyyden vuoksi: Katson lähtevän-linjan alkavan lämmönlähteeltä ja paluu-linjan alkavan viimeiseltä vesi-lämpöpatterilta.

Vaihe 2.
Asenna sitten se kiertovesipumppu siihen lähteväänlinjaan. Ja taas saat ihmetellä: Vaikka lisäät järjestelmään kuinka paljon ilmaa tahansa, niin sinä et saa ilmalukkoa aikaiseksi. Että fysiikka osaakin olla ihmeellistä.
HETKINEN - kosteus-vaurioistahan selittyy vasta 70%.

jatkuu...............................................
---

Kosteus-vaurioiden aiheuttaja - ryhmä 3/3.
Selvyyden vuoksi hengittävyydestä. Hengittävä rakenne=ilmainen kosteudentasaaja:
Kun puhutaan hengittävästä rakenteesta/hengittävästä rakennusmateriaalista, niin se ei tarkoita fyysistä hengittävyyttä, vaan se tarkoittaa materiaalin kykyä sitoa kosteutta ja kykyä luovuttaa sitomansa kosteus.
Kun hengittävänmateriaalin hengittävyyttä ei katkaista ei-hengittävällä materiaalilla; muovi, maali, jne, niin silloin hengittävä-materiaali toimii huoneilman kosteuden tasaajana (vertaa ilman kostutin). Kun huoneilman kosteus on suurempi kuin hengittävän-materiaalin, esimerkiksi hirsi, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi sitoo kosteutta niin kauan kun huoneilman ja hirren kosteus ovat yhtä suuret. Kun huoneilman kosteus on kuivempi (=pienempi) kuin hirren kosteus, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi luovuttaa nyt sitomaansa kosteutta niin kauan että hirren kosteus ja huoneen kosteus ovat samat.
Huomaa että puu on paras, mutta vain yksi hengittävistä materiaaleista. Betonikin on hengittävä tasan tarkkaan niin kauan, kunnes se pinnoitetaan ei-hengittävällä materiaalilla!
Kun tämä luonnollinen hengittävyys katkaistaan, niin seuraus on: Kosteus-vauriot => Kosteusvauriohome ja Aktino-bakteerit => Lahottaja-sienet => Terveyshaitta, tai vakava terveyshaitta => Oireilu ja sairastuminen!

Puuttuva 30%*/ osuus=> RAKENNUS-VIRHEET.
*/=arvio, tarkkaa prosentuaalista lukua ei varmaankaan kukaan koskaan pysty antamaan.
Paljon piti puurtaa, mutta löytyihän ne viimein.
Nykyisessä rakentamisessa on unohdettu melkein kokonaan esi-isiemme satojen vuosien aikana kehittämät hyväksi havaitut menetelmät rakentamisessa, joista tärkein on: Hengittävyys!

Tilalle on tullut:
1. Ahneus:
- Kallis kerrosrakentaminen, johon on käytetty teollisuuden jäte josta on haluttu saada mahdollisimman hyvä hinta seurauksista välittämättä.
2. Huolimattomuus:
- Esimerkiksi rakennustarvikkeet jätetty vesisateeseen suojaamatta, jne.
3.Välinpitämättömyys:
- Rakennustarvikkeet: betoni-elementit, eristeet, jne, on lätkitty vettävaluvana rakenteisiin toteamuksella- "kyllä ne siellä joutaa kuivamaan".
4. Tietämättömyys:
- Ei ole ymmärretty noin yksinkertaisia asioita, että ei esimerkiksi lämmön'eristevillat kuiva rakenteissa, kun ne ei kuiva edes vaapaassa tilassa.
- Tasakattoratkaisut, jotka eivät sovellu meille Suomeen ollenkaan.
- Höyrynsulkumuovina on käytetty väärää diffuusio-suojaamatonta (=kaasua läpäisevä) kirkasta rakennusmuovia, eli pakkausmuovia (ns raksamuovi).
- Alipaineinen **/ ilmanvaihto kuivissa tiloissa, jonka korvaus'ilman saanti on ollut puutteellinen, tai uupunut jopa kokonaan. Joka on tehostanut rakenteiden kostumista (katso edellinen kohta) ja joka tehostaa kosteusvauriohome-itiöiden ja näiden toksiinien (myrkky) pääsyn hengitys'ilmaan.
**/ Pitäisi olla lievästi ylipaineinen ilmanvaihto toteutettuna siten, että joka huoneeseen puhalletaan (=ylipaine) esimerkiksi jalkalistakoteloiden kautta raitis, tarvittaessa suodatettu, lämmitetty vähintään +18C-astetta ilma. Poisto-ilma-aukot sijoitetaan tulopuolen vastakkaiselle seinälle katon rajaan, josta käytetty jäteilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa jäteilmasta otetaan lämpö huoneiden tuloilmaan. Korvaus'ilma ja poistuva jäteilma eivät saa olla fyysisessä kontaktissa keskenään! Suodatuksessa olisi helppo päästä allergia-suodatukseen asti.
Huomioi, että ylipaineistaminen voidaan toteuttaa kahdessa tapauksessa:
1. Kokopullotekniikalla toteutettu rakennus,
2. Kosteusvauriohomeen saastuttama rakennus, jolloin enää ei kannata suojella rakenteita, vaan ihmisten terveyttä.
Tätä kosteusvauriohome laskua tulemme maksamaan vielä kauan - vähintään 200 vuotta.
Miete: Joskus on edistymistä ottaa taka-askelia.

Lähde:
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Kosteusvauriot-mista_johtuu.html

Olen nähnyt luonnossa yhden täysin toimivan ratkaisun juuresten, jne säilytykseen:
Ennenvanhaan tehtiin maakellari, joka oli erillisessä katoksessa. Kooltaan; pituus n 3,0jm-leveys n 1,5jm-korkeus n 1,5jm oli rakennettu luonnonkivestä holvi-malliseksi siten, että pohja oli maata/hiekkaa(tärkeää!), joka oli salaojitettu nupulakivi "putkella" läheisen, alempana olleen pellon ojaan. Holvikaton ylimmän kohdan päällä oli maata noin 0,60jm. Holvikaton sisäpinnan tasolta lähti kaksi 1,0jm.n etäisyydellä toisiaan olevaa, halkaisijaltaan 60mm puuputkea vesikaton alaiseen ilmatilaan.

Hengittäviksi rakennettujen rintamamiestalojen yleistyttyä maakellarit ruvettiin tekemään rm-talon maanvaraisen betonilaatan alle betoniseinillä ja maapohjalla. Mutta sitten tulikin hullu 1980-luku, jonka seurauksena kaikki hengittävä rakennusmateriaali oli maalattava diffuusiosuojaamattomalla (=kaasua läpäisevä) maalilla jolla katkaistiin hengittävyys(!), maakellarin maapohja betonoitiin ja kaikki esi-isiemme hyväksi havaitut konstit rakentamisessa haudattiin ja kaikki käytännöt nykyaikaistettiin.
Ja mitä siitä seurasikaan:

Ummehtuneesta sisäilmasta käytetään sanontaa; "haisee maakellarille". Ensimmäisenä oikaisen, että puhdas maakellari tuoksuu raikkaalle! Ummehtunut haju tulee maaperäbakteereiden (=ns sädesieni) aineenvaihdunta tuotteista. Ainoa asia mikä mp-bakteereilta voidaan evätä on vesi. Mikäli betonikellarin seinillä on kosteutta, niin silloin ilmanvaihto on puutteellinen, tai väärin toteutettu. Lämmitetty korvaus'ilma tuodaan lattian rajasta ja poistoilma-aukko sijoitetaan tulopuolen vastakkaiselle seinälle mahdollisimman ylös, josta poistoilma johdetaan lämmönvaihtimelle, jossa poistoilmasta otetaan lämpö korvaus'ilmalle.
Lämmin ilma pyrkii kevyempänä aina ylöspäin, jolloin lämpöä ei voida siirtää alaspäin ilman fyysistä/mekaanista apua.
Jos minulta kysyttäisiin, niin kieltäisin talojen betonikellarit lailla, vaan kun minulta ei kysytä kuitenkaan, niin esitän että betonikellarit edes rakennettaisiin pohjaveden ylimmän pintatason yläpuolelle ja huolehdittaisiin edes niiden salaojien kokoaikainen toiminta.

Edellisen tapaan kaiva kellarin seinät ulkopuolelta auki ja laita nykyaikainen hengittävä ryppylevy sokkelia vasten. Monesti vanhat talot on pietty sisäpuolelta verhomuurauksen alta, jotka kuitenkin ulkopuoleisen kosteuden ja jäätymisen seurauksena ovat murtuneet. Jos pystyt niin kaiva seunusta auki alle anturan ja laita salaojaputki anturantason alapuolelle vähintään 1/2 m anturan ulkopuolelle. Ryppylevy voisi taittua vaikka salaojan alle. Kaikki salaojat johdetaan kokoojakaivoon josta vesi pumpataan eteenpäin.
Jos et saa kaikkia salaoja putkia kunnolla rakennettua ulkopuolelle, niin sisäpuolisetkin auttaa jolla saadaan anturan alta vesi juoksemaan kaivoon ja vietyä eteenpäin. Anturaan jäävävesi nousee seinää pitkin korkelle joten älä rakenna mitään puutavaraa seiniin kiinni, homehtuu varmasti.
Sitten kellarin ilmanvaihto on tehtävä siten, että poisto on oltava ehdottomasti lattianrajasta. Vain siten saadaan ylhäältä lämmintä ilmaa lattianrajaan joka pystyy kuivattamaan lattiatasolla olevaa ja sinne ilmasta tiivistyvää kosteutta.
Tämä on minun mielestä nykyrakentamisen suurin homeongelma (kuivaa ja lämmintä ilmaa pitää saada lattiatasolle)

Kaivappa kellarin seinustat auki ja anna betonin kuivua, ennen kuin vedät
kiehuvaa pikeä betoniin. Samalla saat myös salaojat ja saostuskaivot !
On toiminut meidän kellarissa v.63 lähtien.