Olet tässä

Kasvit ja maisemat

julkaistu 23.3.2011 klo 10:04, päivitetty 15.2.2012 klo 15:31
Lapset toivat pihasta löytämänsä erikoisen voikukan sisälle tarkasteltavaksi. Kasvissa on ehkä noin kymmenkunta kukintoa nauhamaisesti peräkkäin. Kaikilla kukinnoilla on yhteinen litteä ja ontto varsi. Kuinka yleinen tuollainen kukka on? En ole itse ainakaan aiemmin samankaltaista nähnyt

Lapset toivat pihasta löytämänsä erikoisen voikukan sisälle tarkasteltavaksi. Kasvissa on ehkä noin kymmenkunta kukintoa nauhamaisesti peräkkäin. Kaikilla kukinnoilla on yhteinen litteä ja ontto varsi. Kuinka yleinen tuollainen kukka on? En ole itse ainakaan aiemmin samankaltaista nähnyt

Kuva: Rami Tervo

Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia

Kasvit ja maisemat Kiteen Valkiajärvessä löytyy kuvassa esitettyä kasvustoa. 3. elokuuta huomasin että nuo kummallisen näköiset kasvuston jäsenet olivat alkaneet liittyä toisiinsa muodostaen, jopa puolisen metriä pitkiä nauhoja, jotka roikkuivat hyvin ohuen nauhan varassa. Joskus olen löytänyt järven pohjalta yksittäisen osan tuota kasvustoa. Yksittäinen kasvuston osa on noin reilun sentin mittainen ja olisiko noin puoli senttiä paksu. Valkiajärvessä on hyvin runsaasti ikiaikaisia hakopuita pitkin rantavesiä ja ainoastaan parissa hakopuussa olemme havainneet tuota kasvustoa. Nuo puut lienevät havupuita, luulisin molempien olevan kuusia. Molemmat puut ovat vedessä noin viidentoista metrin verran ja rannassa kuivillaan muutaman metrin. Latvat ovat parin metrin syvyydessä ja tuo kasvusto on vain noin metrin pituisella osalla puun latvassa. Kuva: Seppo Parviainen, Savonlinna
Kasvit ja maisemat Lähellä kotiamme, mutta kuitenkin suuressa metsässä kasvaa muiden lepäntaimien joukossa kuvassani esiintyvä valkolehtinen lepäntaimi. Tämä albinistinen leppä on noin 30 cm. korkea ja kasvaa vanhan metsäpellon laidalla paikassa, jossa kolmimetriset kuusen-näreet luovat pysyvää katvetta suoralta auringonvalolta. Tämä kasvaa yhdessä muiden, lehdiltään samanlaisten, mutta vihreälehtisten lepäntaimien joukossa ja on vähintäänkin yhtä elinvoimainen kuin ympärillään olevat muut lepäntaimet. Lehdet ovat vlkoiset, kuin vanha tunturipöllökoiras ja koko kasvi on hyvin elinvoimaisen oloinen. Onko tuttu juttu? Oletteko törmänneet tällaiseen ennen ? Itse olen liikkunut maastoissa ikäni, mutta en ole moista albiinohommaa nähnyt muuta kuin kukka-kasveissa. Kasvin löysi tarkkasilmäinen vaimoni. Kuva: Ana Schorin
Kasvit ja maisemat Verkot ovat olleet erittäin kirkkaassa ja puhdasvetisesä pikkujärvessä Pohjois-Lapissa. Rannalla on vain kaksi mökkiä, eikä muuta. Tämä on toinen kesä, kun verkot sotkeutuivat näin kamaliksi. Järvessä on erittäin hyvä siikakanta, paljon isoa ahventa, madetta ja haukea. Suurimmat saadut siiat ovat 4-kiloisia. Mistä moinen ilmiö voi johtua? Pinnalla ei näy mitään kasvustoa ja vesi on muutenkin kristallinkirkasta. Järvi on erittäin vähän kalastettu. Vihreää limaa ei vedessä erota, mutta esim. uistinta heitellessä on säppi vihreänä eka heiton jälkeen. Ari Saura vastaa: Verkossa oleva vihreä lima on jotakin rihmamaista viherlevää. Otollisissa olosuhteissa se voi kasvattaa pitkiä, lähes näkymättömän ohuita virtausten mukana liikkuvia rihmoja, jotka sitten takertuvat ja kertyvät verkkoihin näkyväksi limaksi. Rihmalevät ovat riippuvaisia ravinteista ja auringon valosta. Järveen on saattanut huuhtoutua esim. runsaiden sateiden vuoksi poikkeuksellisen paljon maaperässä olevaa fosforia. Syksyn tullen valon vähentyessä levä tavallisesti katoaa. Viherlevät eivät ole myrkyllisiä kuten jotkut sinilevät. Kuva: Margit
Kasvit ja maisemat Loinen katajassa? Kuvan lähetti Annette Lindberg-Kiihamäki. Henry Väre vastaa: Meillä esiintyy kolmea Gymnosporangium suvun katajalla loisivaa ruostesientä. Ne vaihtavat isäntäkasviaan. Sienet talvehtivat rihmastona katajan kuoren tai neulasten solukoissa. Alkukesällä sieni muodostaa tartunnan saaneissa kohdissa limakkomaisia ruskeita tai keltaisia talvi-itiöpesäkkeitä. Me muodostavat pian kehittymisensä jälkeen kantaitiöitä, jotka aiheuttavat ruostetartunnan sienen toisessa isäntäkasvissa. Kuvan sieni on katajanorapihlajaruoste (G. clavariiforme), joka muodostaa helmi-itiönsä orapihlajilla. Sillä on keväisin nuijamaisia oransseja limakoita tiheinä ryhminä katajan kuorella. Kuva: Annette Lindberg-Kiihamäki

  Kuuntelijoiden aikaisemmin lähettämiä luontokuvia

Muualla Yle.fi:ssä