Pyöreä pöytä: Lahjaksi laatuaikaa Ruben-sedän kanssa
Artikkeliin liittyvä ääni- ja kuvamateriaali:
Vuoden viimeiseen Pyöreään pöytään olivat saapuneet väittelemään puheenjohtaja Pauli Aalto-Setälän suosikkitontut Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Aiheina olivat työssä viihtyminen, joululahjat ja vuosi 2013.
Mika halusi ensin keskustella työelämästä ja siitä pitääkö töissä olla hauskaa. Paljon esillä ollut termi gamification, pelillistäminen, sai kritiikkiä ennen kaikkea Rubenilta.
- En ymmärrä, aikuisista tehdään lapsia.
Rubenin mielestä aikuisen ihmisen merkki on kestää harmautta, eli normaalia työelämää. Kaarina löysi yhden mahdollisen hyvän puolen, hän totesi huomanneensa kuinka fyysinen ponnistus yhdistää ihmisiä. Samalla näkee myös uusia puolia työkavereistaan. Hän ideoi itsensa ja Rubenin askartelemaan kynttilänjalkoja.
- Kyllä minusta olisi hauska katsoa miten sinä sen teet.
Kaarina toi keskusteluun pohdinnan lahjoista. Joulun alla kun kaikki pohtivat
mitä antaa ja kenelle. Viestintävirastokin julkaisi ohjeistuksen
joululahjojen kommentointiin.
Hänen mielestään oikean, juuri tietylle ihmiselle tarkoitetun lahjan
ostaminen ja antaminen on äärimmäisen tärkeää ja suorastaan välttämätöntä ja
eettisen lahjan ostaminen on puolestaan tarkoittaa lahjan ostamisen
teeskentelyä. Lahjan ostamalla väittää tuntevansa toisen ja asettuu lahjan
saajan armoille.
- Lahjoja pitäisi aina ostaa, koska se on aina riskipeliä., julisti Kaarina.
Mikan mielestä kaikkein suurin loukkaus joulun aikaan on se, ettei hyväksy saamaansa lahjaa. Ruben pohdiskeli epämateriaalisten lahjojen mielekkyyttä.
- Jos sanoisin sukulaislapsille jouluna, että en anna teille tänä jouluna mitään, mutta saatte koko vuoden laatuaikaa Ruben-sedän kanssa, niin kakarat huutais pleikkaria aika nopeasti!
Vuoden viimeisenä aiheena Ruben halusi pohtia mennyttä vuotta. Häntä pohditutti mistä tämä vuosi muistetaan Suomessa. Itse Ruben muistaa menneen vuoden Nokian myynnistä ja epäilee, että tulevaisuudessa muistellaan hetkeä, jolloin epävarmuus nousi esiin.
Mika puolestaan arveli, että 20 vuoden päästä tätä hetkeä muistellaan kultaisena kautena.
- Kaikki oli tasaista, ihmiset oli vauraita ja kaikki meni hyvin.
Hän epäili, että kriisiä ruokkii ennen kaikkea media, joka näkee kriisejä siellä missä niitä ei ole.