Radio Suomi

Luontoilta

Olet tässä

Osasto: Kuvagalleriat

Etusivu > ... > Kuvagalleriat > Artikkeli

Selkärangattomat

julkaistu 23.3.2011 klo 09:24, päivitetty 15.2.2012 klo 15:28
Ampiainen kaiveli terassin kuivaa puuta pesäaineeksi.

Ampiainen kaiveli terassin kuivaa puuta pesäaineeksi.

Kuva: Helge Sorri

Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia

Selkärangattomat Onkohan tämä kekomuurahaisten rakennustapa muualla yleistä? Keko on kauttaaltaan kivetty, tien puoleinen sivu tiiviimmin kuin takaosa. En ole itse koskaan aiemmin havainnut muurahaisten rakentavan kekojaan kivistä. Oletettavasti hyvä mahdollisuus kivirakentamiseen on edesauttanut muurahaisten valintaa rakennustavasta. Pesiä on ainakin kaksi ja ne kuuluvat samaan yhteisöön. Muurahaiskeko on tien vieressä ja tien reuna on puhdistettu "sopivan" kokoisista rakennuskivistä aika tarkkaan. Kuva: Jorma Turunen, Jakokoski
Selkärangattomat Haluaisimme tietää mitä hämähäkkilajia kuvan yksilö edustaa. Tämä kaunis hämähäkki paistatteli päivää Kiikassa, talomme seinustalla 30.8 seitissä kiikkuen. Pittuulla sillä oli n. 3cm. Kuva: Sanna
Selkärangattomat Kuvasin tämän ampiaispesän marjareissulla Ilomantsissa 14.08.2011. Kuva: Seppo Airio
Selkärangattomat Olen valokuvannut aika lailla heinäsirkkoja tänä kesänä ja törmännyt useasti tällaisiin yksilöihin, joiden siipien alla on rypäs tuollaisia pieniä, punaisia munankaltaisia. Tällä veijarilla yksi sellainen myös leukojen välissä. Nyt kiinnostaisi kovasti tietää mitä nuo rypäleet ovat, sillä niitä esiintyy nähtävästi monilla sirkoilla lajista riippumatta. Kuva otettu Espoonkartanon mailla 28.8.2011 Kuva: Koiramies
Selkärangattomat Mikä lie tuo saalistava hyönteinen, kuvattu Joensuussa hakuuaukiolla kesäkuussa 2010. Kuva: Jarkko Siitonen
Selkärangattomat Neitoperhonen lensi 11.8.2011 Kajaanissa Kirkkoaholla, oli varmaan juuri kuoriutunut, niin puhdas ja ehjä. Pelasti sen sateisen päivän. Kuva: Kari Roivainen, Kajaani
Selkärangattomat Elokuun 12 päivänä Kotkan Tavastilassa oli tällainen hepokatti. Yritin etsiä tietoa, mutta vastaavan väristä en löytänyt. Tämän pituus nenän päästä siipien takakärkeen n. 7.5 senttiä. Viime kesänä oli kasvihuoneessa suunnilleen samankokoinen, mutta yksivärinen kirkkaamman vihreä. Kuva: Ritva Lehtimäki, Kotka
Selkärangattomat Tällainen "otus"oli pudonnut ilmeisesti koivusta. Mikä tämä on ja mikä tehtävä sinisellä piikillä on? Kuva: Anneli Hemilä, Järvenpää
Selkärangattomat Mikä on kuvassa. Se on suorakaiteen muotoinen noin 30cm x 15cm ja paksuus alaosasta noin 5cm. Päältä harsomainen ja sisällä oli jotain tummaa. Kuva: Pentti Nurmi, Rauma
Selkärangattomat Tässä kuvassa lienee hämähäkki pienokaisineen? Kuva: Juha Leskelä
Selkärangattomat Raumalla 26.7 luumupuussa oli kymmeniä, jopa satoja tällaisia ”kimalaisia”, parveilivat puun ympärillä ja liikkuivat lehdillä koko päivän. Mikä hyönteinen on kyseessä ja mistä ilmiössä saattaa olla kysymys? Kuva: Ari Mäkelä
Selkärangattomat Mustikoita on aika paljon täällä Vaahersalon rantamaisemissa, mutta niissä on myös paljon "ötököitä". En ole muina vuosina törmännyt tämän näköisiin eliöihin mitä nyt on ollut. Ne ovat kiinnittyneinä mustikoihin ja osa on ollut lehdissä ja oksissakin. Eniten kuitenkin itse marjoissa. Ei mitenkään miellyttävän näköinen kaveri ja hyvin naamioitunut, kun on melkein saman värinen kuin mustikka! Eivät liiku mihinkään, vaan jököttävät paikoillaan. Olisi mukava tietää mistä ötökästä on kyse? Tuli myös mieleen, että ovatko mustikat ötökän jäljiltä syömäkelpoisia? Kuva: Riitta Myllys, Punkaharju
Selkärangattomat Tässä otos vesisiirasta, se on kuvattu veden alta viiden metrin syvyydestä Kiteen Valkiajärveltä. Kuva: Pasi Lensu
Selkärangattomat Mikä kotilo on kyseessä? Kuva on otettu 24.6.2011 Kiteen Valkiajärvellä viiden metrin syvyydessä. Kotiloita esiintyy vain pienellä alueella kyseistä järveä. Kotiloiden koko vaihtelee 1-2 sentin välillä. Niillä on erikoiset kolmion muotoiset tuntosarvet. Kotilon musta silmä erottuu kuvasta selvästi. Kotilon kuoressa ja vartalossa on kauniita kullan värisiä pilkkuja. Kotilo pystyy näköjään hengittämään veden alla, koska lähimpään rantaan on matkaa 50 metriä, eikä alueella ole vedenalaista kasvustoa, mitä apuna käyttäen ne voisivat nousta pintaan hengittämään viiden metrin syvyydestä. Kuva: Pasi Lensu
Selkärangattomat Me vaimoni kanssa löysimme erään hiekkatien varresta muurahaiskekoja todella paljon.Suurimmat keot olivat noin metrin korkuisia ja pienemmät jalkapallon kokoisia. Laskimme, että niitä oli ainakin 44 kpl 100:n metrin matkalla tien laidassa. Muurahaiset olivat saman värisiä kuin kekomuurahaiset mutta hiukan pienempiä. Onko tuo aivan tavallista? Kuva: Erkki Tuira
Selkärangattomat Taitavasti lahoa oksanpätkää jäljittelevä perhonen herätti ihmetystä 21.6.2011 noin klo. 15 aikoihin Lemin Kotajärven saaressa. Omituisen näköinen otus kiinnostaa ja olisi hauska tietää mikä se oikein on? Emme löytäneet otusta mistään käsillä olevasta tietolähteestä. Kuva: Sirpa ja Osmo Partanen, Lappeenranta
Selkärangattomat Sauvalude on kuvattu kesäkuussa Maskun Rivieran hiekkakuopilla. Onko sauvalude harvinainen vai ei? Luonto-oppaista löytyi ristiriitaista tietoa ja osassa oppaita ötökkää ei edes käsitelty. Kuva: Virpi Bordi
Selkärangattomat Kukkapenkistä 18.6 Laajasalosta löytyi tällaisia 1-2 cm halkaisijaltaan olevia palloja 5 palleron ryhmä. Pallot ovat hyytelömäisiä ja olivat irrallaan rykelmänä maasssa. Mitähän marmeladipalleroita nämä ovat ? Kuva: Kai Virtanen, Barösund
Selkärangattomat Tulimme mökiltä kotiin kesäkuun alussa ja löysin kotimme lattialta tällaisen harmaan ampiaisen. Se oli ihan yleisen ampiaisen näköinen ja kokoinen muuten, mutta väriltään kokonaan harmaa. Mistähän moinen väri mahtaa johtua? Kuva: Maija Romppanen, Lappeenranta
Selkärangattomat Otin kuvan perhosesta, jota ei löydetty luontokirjasta ja nyt kysynkin mielenkiinnolla mikä se on? Se löytyi Porin Kvistiluodosta avoimen terassin pöytäliinan roikkuvasta osasta. Kun pöytäliina nostettiin pöydälle vaakasuoraan niin perhonen ei reagoinut mitenkään. Pökkäsin sitä varovasti avaimella ja siivet avautui niin, että kauniit "silmät" tulivat näkyviin. Tämän jälkeen houkuttelimme eläimen puukepin päälle ja vietiin ulos terassilta. Kuva: Pentti Hakola, Pori
Selkärangattomat Olisi mukava tietää mikä on tämä kuoriainen, joka oli meidän kotipihan kuusessa? En muista ennen nähneeni tälläista. Kuva: Elisa Määttä, Taivalkoski
Selkärangattomat Mikä hyönteinen tekee kiveen savesta tai jostain muusta aineesta kuvan mukaisen pesän? Kuva: Hannu Lehikoinen
Selkärangattomat Lähetän Luontoiltaan kuvan 10.6.2011 klo 11.30 ottamastani perhosesta. Kuva on otettu Luumäen Kannuskosken kylästä, Peräniemi nimisestä paikasta aivan Sammallahden rannasta. Nostin sen varovasti kuvauspaikkaan, josta se omia aikojaan häipyi noin 10 minuutin kuluttua. Kuva: Reino Koivusaari
Selkärangattomat Mikä on tämä perhonen? Niitä oli sadottain Pohjois Iin Laineputaanjärven rannassa 11.6.2011. Kuva: Eero Ranta
Selkärangattomat Mahtaako olla hämähäkin ruokavarasto vai mikä? Mitä on valkea massa, kuin jäätä. Kuvattu 11.9.2010 Valkealassa. Kuva: Seppo Kaksonen
Selkärangattomat Mitä perhosia kuvassa on ja mitä ne tekevät? Perhoset olivat samassa asennossa ainakin pari tuntia. Kuva on otettu 6.6. Mikkelissä. Kuva: Juha Myllys
Selkärangattomat Tässä kuva perhosesta, joka on askarruttanut jo kaksi vuotta. Kuvasin kyseisen perhosen Hämeenlinnan Aulangolla kesällä 2009, heinäkuun 29. pvä ja keskellä päivää. Kuva: Ilmo Suurnäkki, Suomenlinna
Selkärangattomat Mikähän hyönteinen, koko n.4cm ja kova kuori, kuvattu kesäkuussa lehtikuusessa. Kuva: Juhani Korhonen
Selkärangattomat Punatäpläinen vesimittari. Kuva: Juha Numminen
Selkärangattomat Punatäpläinen vesimittari. Kuva: Juha Numminen
Selkärangattomat Kuva otettu 27.7.2010 Anttolassa Saimaalla, onko näissä vesimittareissa niitä loisia mitä 20.10 Luontoillassa kysyttiin. Kuva: Hannu Mähönen
Selkärangattomat Oheisen kuvan näköinen pesärakennelma löytyi halkopinossa useita vuosia olleen kuusihalon irronneesta kuorenpalasta. Kyseessä lienee, vai lieneekö jonkinlainen pesärakennelma, toukan talvikoti? Kuva: Aimo Vihreäpuu, Juuka
Selkärangattomat Tämä kuva on otettu 11.06.02007 ja siitä asti minua on vaivannut tuo taidokas kuljetettava. Mitä muurahainen kuljettaa (ja välillä päinvastoin)? Kuljetus tapahtui pitkin mökkitietä Puumalassa ja kesti hyvin kauan. Kuva: Kari Pesonen
Selkärangattomat Kesällä 1.8.2010 Porkkalan kärjessä liihoitteli kuvan perhonen. Kuvioiden mukaan mielestäni neitoperhonen mutta väritys on hieman outo, onko kuinka yleisiä tuollaiset värimuunnokset? Kuva: Osmo Lindholm, Espoo
Selkärangattomat Kuvasin kännykkäkameralla kotipihallani 21.06.10 Kalvolassa kuvassa olevan perhosen, liekö jokin kiitäjä ? Olisi mukava tietää mikä laji oli kysymyksessä. Kuva: Pirkko Könnölä, Kalvola
Selkärangattomat Ystävällisesti pyytäisin teiltä apua, meitä suuresti kummaksuttaviin eliöihin jotka olivat tarttuneet verkonnaruihin Päijänteen Maakesken lahdella. Ajankohta oli elokuun lopulla 2010. Oliot olivat limaisia ja täyttä vihreitä pilkkuja. Kun siirsimme ne ämpäriin ne muuttuivat rinkuloiksi. Vastaavanlaisia emme ole nähneet aiemmin. Ari Sauran vastaus: Suomen suurimpiin vesiperhosiin kuuluva isosirvikäs on on muninut verkkonaruun. Munimispuuhissa oleva isosirvikäsnaaras etsii veden alta pinnalle ulottuvan pitkänomaisen esineen (kaislan varsi, osittain uponnut puunoksa, laiturin tolppa, verkkonaru..), lennähtää siihen ja sukeltaa ryömimällä esinettä pitkin veden alle. Yleensä 10-20 sentin syvyydessä se kiinnittää munarihmansa alkupään esineeseen, munii ja kiinnittää sen jälkeen rihman loppupään alkupään viereen. Vedessä munien ympärille muuodostuu limamainen kerros ja koko munarykelmä näyttää läpinäkyvältä limarenkaalta, jonka sisältä vihertävät munat pilkottavat. Kuva: Aulikki Oksanen, Hyvinkää
Selkärangattomat Kuvasin tämän perhosen täällä Rovaniemellä 10.7.2010 pihlajalehtisen angervon kukalla. Te varmaan voitte auttaa lajimäärityksessä. Kuva: Jorma Hovi
Selkärangattomat Lokakuisena pakkasaamuna otettu kuva kuvioista auton katolla. Yöllä oli pakkasta Salossa pari-kolme astetta, mutta kuvanottohetkellä juuri ja juuri jo plussalla. Joku on liikkunut auton katolla vai miten tuollaiset kuviot syntyvät? Olisko etana tai muu hitaasti liikkuva? Kylmänkankeaa on liikkuminen varmaan ollut. Kuva: Hannu Eerola
Selkärangattomat Tässä menneenä kesänä tuli Ylämaalla kuvattua punakeltaverkkoperhosia. Ne elelivät juhannuksen aikaan Tuherusjärvellä. Kesällä oli todella paljon perhosia, sudenkorentoja sekä kimalaisia. Kuva: Päivi Salonen, Ylämaa
Selkärangattomat 29. heinäkuuta klo 21 aikaan tämä siivekäs laskeutui mökin kuistille, mikä laji on kyseessä? Kuva: Aki Peltonen
Selkärangattomat Mikä otus kaivaa kovalle pellolle näin syvän kuopan päästäkseen ampiaispesään käsiksi? Kuva: Luontoillan kuuntelija
Selkärangattomat Tämän toukan kuvasin Räyskälässä heinäkuussa 2010. Minkähän perhosen toukka mahtaa olla kyseessä? Kuvassa toukka on farkkukankaan päällä, joten makrolla kuvattu ja oikea koko on noin 2-3 cm. Kuva: Maija Virkki, Helsinki
Selkärangattomat Ilmeisesti kiitäjän toukka söi angervon lehtiä hyvällä halulla heinäkuussa. Kuva: Elina Suominen
Selkärangattomat Kuvasin tämän hämähäkin Juuan Larinsaaressa 30.8.2010 n. kello 16.00. En ole ennen nähnyt noin loistokkaissa väreissä olevaa hämähäkkiä. Mikähän hämähäkki tarkemmin voisi olla kyseesssä? Kuva: Ari
Selkärangattomat Pituutta oli noin kuusi senttiä ja hyppyjen korkeus sellaista metrin luokkaa. Jötkäle hyppäsi pressun päälle pihallamme Ruskolla Varsinais-Suomessa. Tarkistimme koon laittamalla myös tulitikkuaskin kesyhkön hepokatin vierelle, kun tuo ei tuntunut piittaavan kamerasta, eikä ihailijoista. Iltaisin pihaltamme kuuluukin melkoinen siritys. Mikä laji on kyseessä ja onko kovin normaalia että se kasvaa näin suureksi? Kuva: Luontoillan kuuntelija
Selkärangattomat Tässä ottamani kuva. En tiedä mikä kuvassa on, se on ihan kuin sammakko selällään, jolla olisi siivet. Kuva on otettu 2.10.2007. Mikä tämä on teidän mielestä? Terveisin Timo Lahtinen Kangasniemeltä. Kuva: Timo Lahtinen
Selkärangattomat Kesällä Vaasan Mustasaaressa kuvatusta videosta on kaapattu seuraava kuva. Kiinnitin huomiota hyönteisen erittäin suureen kokoon, noin 1,5 kertaa mehiläisen mitat. En ole saanut selville lajia. Kuva: Luontoillan kuuntelija
Selkärangattomat Löysin tämän hämähäkin kellaristani. Mitähän se tekee ”nyrkkimäisillä” varustuksillaan? Saalistaa, haistelee vai mahtailee? Mikähän hämähäkki on kyseessä ja miten se elelee? Kuva: J.J.Mäenpää
Selkärangattomat Oheiselle perhoselle en ole löytänyt nimeä. Kuva on otettu Jalasjärvellä. Olisiko netissä perhoskuvastoa, josta voisi maallikko tunnistaa perhosia?
Selkärangattomat Kuvasin oheiset perhoset elokuussa pihatiellämme kun ne olivat mutabaarissa. Mitä perhosia kuvassa on? Kuva: Pekka Pasanen, Vesivehmaa
Selkärangattomat Mikä on tämä hämähäkkilaji jonka näin loppukesästä Kontiolahden Kolvanan Uuurossa. En ole eläessäni nähnyt noin suurta hämähäkkiä. Kokonaispituus oli noin 30 mm. Kuva: Sami Niemeläinen, Joensuu
Selkärangattomat Mikä on kimalaiseen kiinnittyvä loinen. Kuva: Marja Neiglick
Selkärangattomat Kiinnostuin seuraamaan jokapäiväisiä vierailijoita hevostarhan maassa Asikkalassa kesäkuussa 2010. Yhdellä kertaa saatoin laskea 15-20 yksilöä. Perhoset liikehtivät värähtelemällä. Mistä joukkoliike johtuikaan? Jaakko Kullberg vastaa: Kuvassa näkyy koko joukko lanttuperhoskoiraita. Kosteuden ja sen mukana kivennäisten imeminen on tyypillistä monille päiväperhosille. Koiraat antavat parittelun yhteydessä naaraille ravinnepaketin ja siksi ne tarvitsevat itse lisäravinteita luonnosta. Siksi monet koirasperhoset kerääntyvät jopa parvittain sopiville ravinnelähteille, kuten vanhoille savilätakoille, raadoille, ulosteille ja jotkut jopa himoitsevat meikeläisten hikisiä vaatteita sekä kompostien herkkuja. Kuva: Kuuntelijan lähettämä kuva
Selkärangattomat Kuopat ovat noin 5 cm hakaisijaltaan, onko ne muurahaisen tekemiä ? mikä on niiden tarkoitus? Jaakko Kullberg vastaa: Nämä suppilot kuuluvat jo muumikirjoista hirviömäisiksi julistetuille muurahaisleijonien toukille. Muurahaisleijonan toukka on möhkälemäinen, suurilla pihtimäisillä leuoilla varustettu otus, joka kaivaa hiekkaan suppilomaisen montun, jonka pohjalla se odottaa ohikulkevia pikkuotuksia. Kuoppaan putoava hyönteisen liukastelu aktivoi jellonan, joka heittää onnettoman otuksen niskaan hiekkaa, kunnes se ajautuu suppilon pohjalle ja lävistyy leukoihin. Muurahaisleijona ruiskuttaa uhriinsa ruoansulatusnesteitä ja suurikin saalis lamaantuu voimattomaksi ja vedetään hiekan syvyyksiin. Kuva: Jari-Pekka Nieminen
Selkärangattomat Mikä hyönteinen? Hyönteinen oli n. 1 - 1,5 cm pitkä ja puuhaili hiekan pinnan tasolla, lentäen koko ajan. Hyönteisen kärsä oli kaksihaarainen ja näytti aivan kuin se olisi siirrellyt hiekanmurusia kärsällään. Kuvan lähetti Katri. Jaakko Kullberg vastaa: Kuvassa on kimalaiskärpäsiin kuuluva villakärpäsen naaras, joka on juuri munintalennolla. Se ruiskuttaa munansa lähelle maassa elävien mehiläislajien pesiä, mistä toukat ryömivät isäntälajin pesään. Siellä ne syövät varastoitua toukille tarkoitettua hunajaa sekä myöhemmin myös toukkia.
Selkärangattomat Tämä perhonen ilmestyi juhannuksena huvimajamme fleksi -ikkunaan keskipäivällä. Perhosen väri on lähes sama kun kuvassa. Kuvan lähetti Leena Lahtinen. Jaakko Kulberg vastaa: Viininpunainen vanttera perhonen on kesäiltojen hämärän kukilla viettävä horsmakiitäjä. Laji elää toukkana mm. horsmilla, mataroilla ja vehkalla. Aikuiset käyvät mielellään pitkätorvisten kasvien kukilla, kuten kohokeilla, tervakoilla, horsmilla ja syreeneillä. Lajilla on tänä syksynä tavallista runsaammin harvinaista toista sukupolvea, joten sen voi nähdä puutarhassa jopa syyskuun iltana muiden kiitäjien ohella. Perhonen imee kukista mettä lennosta useimpien muiden kiitäjien tapaan.
Selkärangattomat Pihallemme saapui juhannuspyhinä meille tuntematon vieras, joka imi mettä kuin kolibri. Kuvan lähetti Seppo Väisänen. Jaakko Kullberg vastaa: Kirjavan korea, isokokoinen ja lähes koko maassa tavattava matarakiitäjä on yleisesti lennossa myös päivisin ja herättää ihmisissä helposti kolibrifiilistelyjä. Nopealiikkeinen perhonen pitää lennossa yllä hämmästyttävää liikettä, tuntinopeus lienee helposti 60-70 km/h, joten kintereillä ei kukaan pysy perässä ja kukkiin pysähdytään äkkiä. Rauhallista ateriantäytteistä elämää viettävät toukat elävät mm. mataroilla ja horsmilla, talvi vierähtää kotelossa.
Selkärangattomat Kova työ on ollut tämän pesän rakentamisessa. Kuvan lähetti Aaro Jokela.
Selkärangattomat Miksi otuksella on pienempi samanmoinen niskassa? Kuvan lähetti Mia Saloranta. Jaakko Kulberg vastaa: Pienemmät toukohärät, jotka kiipeilevät suurempien selkään ovat paritteluintoisia koiraita - suuret naaraat ovat melkoisia lötkäleitä. Niiden kiinnostuksen määrästä sitten riippuu, miten reppuselkäily edistyy ja mihin suuntaa. Molempien sukupuolten asiaankuuluvat elimet ovat takaruumiin kärjessä kitiinisten jaokkeiden sisällä, mistä ne ne sitten tarpeen tullen pulpahtavat esiin.

  Kuuntelijoiden aikaisemmin lähettämiä luontokuvia

Lapset toivat pihasta löytämänsä erikoisen voikukan sisälle tarkasteltavaksi. Kasvissa on ehkä noin kymmenkunta kukintoa nauhamaisesti peräkkäin. Kaikilla kukinnoilla on yhteinen litteä ja ontto varsi. Kuinka yleinen tuollainen kukka on? En ole itse ainakaan aiemmin samankaltaista nähnyt
Kasvit ja maisemat
päivitetty 15.2.2012 klo 15:31
Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia
Kuvassa pihallamme käydyt siilien kosiomenot 6.5.2011. Sulho on pienempi ja morsian suurempi siili. Tosin tässä tarinassa kävi niin, että ruokailu-ajan koittaessa sulho valitsikin morsiamen sijasta maistuvan ilta-aterian.
Nisäkkäät
päivitetty 15.2.2012 klo 15:38
Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia
Ampiainen kaiveli terassin kuivaa puuta pesäaineeksi.
Selkärangattomat
päivitetty 15.2.2012 klo 15:28
Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia
Tällainen komistus ilmestyi pihapiiriimme huhtokuun alussa 2011. Seurasi touhujamme koko päivän muutaman metrin päästä ja kulki perässämme. Kävi jopa patiollakin. Oli erittäin rauhallinen yksilö ja asteli ylväästi. Söi välillä vuorimännyn neulasia ja pensastuijan lehviä, ottipa päälle "ruokaperäisetkin". Yöaikaan oli jatkanut omille teilleen. Tuleeko useinkin metso pihapiiriin ja onko tämä korpimetso vai?
Linnut
päivitetty 15.2.2012 klo 15:29
Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia
Ulkorakennuksemme eteläseinustalla loikoili yhteensä 9 rantakäärmettä, joista osa alkoi kiivetä ruusukehikkoa pitkin seinää ylös. Ne livahtivat vuorilaudoituksen taakse seinän väliin. Osa pudottautui sieltä taas maahan. Kuinka tyypillistä tällainen käyttäytyminen on? Onko mahdollista, että naaras munii seinän väliin?
Kalat ja matelijat
päivitetty 15.2.2012 klo 15:33
Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia
Muualla Yle.fi:ssä