|
HISTORIA
Harvalla suomalaisella tv-ohjelmalla on yhtä pitkä historia kuin Ajankohtaisella kakkosella. Harvaa ohjelmaa on myöskään tutkittu niin tarkasti kuin Ajankohtaista kakkosta, tuoreimman tutkimuksen tekijä on Tampereen yliopiston apulaisprofessori Taisto Hujanen. Hänen tutkimuksensa julkaistiin Ylen tutkimus- ja kehitysosaston kirjasarjassa nimellä: Ajankohtainen kakkonen kohtaa historiansa. Seuraavassa lainauksia Hujasen tutkimusraportista: Ajankohtaistoimitus muodostettiin TV 2:een kesällä 1969 ja sen ensimmäiseksi toimituspäälliköksi valittiin Hannu Vilpponen. Toimitus koottiin nopeasti ja Ajankohtainen kakkonen aloitti lähetyksensä syyskaudella 1969. Ensimmäisten makasiinilähetysten jutut olivat pääasiassa filmille tehtyjä reportaaseja ja haastatteluja. Makasiinilähetysten rinnalle kehittyi nopeasti keskustelu- ja haastatteluohjelmien perinne sekä reportaasituotanto. Puoluekokouksista alettiin tuotamaan reportaaseja kaudella 1971-72 ja perinne on jatkunut tähän päivään asti. Professionalismia Ajankohtaisen kakkosen makasiini on ollut kakkosen ajankohtaistuotannon kivijalka viime vuosiin asti ja sille on rakentunut ajankohtaistoimittajien professionalismin perusta. Professionalismissa keskeistä on ollut periaate, että kaikki tekevät kaikkea. Lähetysten juontaminen on tosin ollut enimmäkseen toimitussihteerien harteilla, mutta tuo asema ei ole ollut aina sidottuna henkilöihin, vaan on ollut osittain kiertävä. Talous, politiikka ja ulkomaat ovat olleet vakiintuneimpia erityisprofessionalismin alueita. Reportaaseissa, keskustelu- ja haastatteluohjelmissa on myös ollut mahdollisuus kehittää erityisiä osaamisen alueita. Dokumenttituotannon perinne jäi jäi myös kytemään ajankohtaistoimituksen sisälle ja on muistuttanut olemassaolostaan toimituksen erillisohjelmissa, viimeksi syksyllä 1991 aloitetussa Kuvia Suomesta ja sen jälkeen jatkuneissa Kylmä raha- ja Raportti -sarjoissa. Perinne velvoittaa Yleisradion tv-toiminnassa kakkonen oli alkuvaiheessa pikään luonteeltaan rinnakkaisohjelma: se täydensi ykkösverkon valtakunnallista tv-ohjelmistoa. Mutta Tes-vision ylpeä perintö kakkosen sisällä oli omiaan viemään kehitystä kulttuurisesti oman kanavaidentiteetin rakentamisen suuntaan. Päätökset kakkoskanavan vakiinnuttamisesta tehtiin kuitenkin vasta ajankohtaistoimituksen perustamisvuonna 1969. Kesällä kakkosverkko pidettiin aluksi suljettuna. Kun kakkosen ohjelmien näkyvyys lähetysverkon sisälläkin oli paikoin huono, ohjelmien "levikkiä" lisättiin uusinnoilla ykkösverkossa. Tällä käytännöllä oli tärkeä merkitys Ajankohtaisen kakkosen makasiinin kehitykselle: se lähetettiin ensimmäisenä toimintavuotenaan uusintoina ykkösverkossa ja ohjelmalle syntyi näin heti alussa valtakunnallinen profiili. Kolme kautta Ajankohtaisen kakkosen makasiini voidaan tuotantotekniikan perusteella jakaa kolmeen kauteen. Alkuvaihe 1960-luvun lopusta 1970-luvun puoliväliin on suoran lähetyksen aikaa. Suoria studio-osuuksia täydentävät alussa vain filmi-insertit, myöhemmin sekä filmi- että kuvanauhainsertit. Suorat studio-osuudet kattavat alussa noin kaksi kolmannesta lähetysajasta, vuona 1974 osuus laskee ensi kerran alle puolen, 45 prosenttiin. Seuraava jakso alkaa vuodesta 1975 ja päättyy vuoteen 1980. Tällöin suorien studio-osuuksien osuus lähetysajasta laskee noin viidennekseen ja tallennetut osuudet tulevat hallitseviksi. Vuodesta 1981 alkaa kuvanauhan valta-aika, jonka tekninen perusta on kevytvideotuotannon yleistymisessä. Toimitussihteeri on ollut Ajankohtaisen kakkosen tuotantokulttuurissa kiertävä journalistinen vastuutehtävä. Toimitussihteeri (vuodesta 1991 tuottaja) on tiistain makasiinilähetyksen journalistinen linjanvetäjä, joka yhdessä toimituskokouksen kanssa määrittelee kulloisenkin makasiinin yleisilmeen ja koordinoi makasiinin yksittäisten juttujen tekoprosessia. Makasiinin vakiotyöryhmään kuuluvat tuottajan ja toimittajien lisäksi kuvaussihteerit ja studiototeutuksesta vastaava ohjaaja. Monta sukupolvea Ajankohtaisen kakkosen ensimmäinen toimitussihteerin virkaan nimetty työntekijä on Risto Heikkilä, joka pysyi tässä tehtävässä vuoteen 1987 saakka. Sen jälkeen hänestä tuli kakkosen ajankohtaistoimituksen toimituspäällikön sijainen ja v. 1988 toimituspäällikkö. Heikkilästä voitaneen pitkän uran perusteella sanoa, että hän on kiistatta Ajankohtaisen kakkosen makasiinin kehitykseen vuosien varrella eniten vaikuttanut henkilö. Kaiken kaikkiaan Ajankohtaisen kakkosen toimitussihteerivuoroja on tehnyt 31 henkilöä. Heikkilän jälkeen eniten lähetyksiä ovat koonneet Erkki Saksa, Ilkka Saari, Helena Itkonen, Harri Valtonen ja Jyrki Richt. Makasiinien toimitussihteerien ja nyttemmin tuottajien toimenkuvaan on kuulunut myös lähetysten juontaminen. Vuonna 1984 nainen ja mies -juontajaparista muodostuu juontajainstituution hallitseva muoto, joka keskeytyy vain reiluksi vuodeksi 1993-94. Keskeisten jutuntekijöiden perusteella Ajankohtaisen kakkosen toimittajat jakaantuvat selkeisiin sukupolviin. Varhaisin ryhmä, Ajankohtaisen kakkosen hengen sukupolvi, on luonut jutuillaan toimituksen journalistisen kulttuurin perustan toimituksen pioneerivaiheessa. Pioneerijoukkoon kuuluneet ovat urakoineet paljon juttuja, tähän joukkoon kuuluivat muun muassa Seppo-Heikki Salonen, Matti Karhu, Leo Lehdistö, Arne Wessberg, Antero Kekkonen, Erkki Saksa, Risto Heikkilä, Liisa Hovinheimo ja Risto Arkimies. Pioneerisukupolven jälkeen seuraava ryhmä keskeisiä toimittajia aloitti jutuntekonsa Tasavallassa tapahtuu -jakson ydinvaiheessa 1975-76. Tämän ryhmän toimittajista eniten juttuja on Vesa Toijosella. Ajankohtaisen kakkosen murrossukupolvi aloitti jutuntekonsa Tasavallassa tapahtuu -hankkeen jälkeisessä vaiheessa, jota luonnehtii paluu perinteeseen. Tämän sukupolven keskeisiä toimittajanimiä ovat Mari Kiukas, Ilkka Saari ja Eero Ojanperä. Uusi sukupolvi Toimituksen uuteen sukupolveen kuuluvista useimmat ovat aloittaneet jutunteon vuonna 1986 tai sen jälkeen. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa Ari Korvola, Anne Flinkkilä, Sakari Kilpelä, Jyrki Richt, Markku Laukkanen ja Maarit Tastula. Ajankohtaisen kakkosen historiassa myös toimittajainstituutio on ollut miesten hallitsema. Mutta jo 1970-luvun puolivälissä naisten osuus jutuntekijöistä muutamaksi vuodeksi lisääntyi. Vuodesta 1983 naisten osuus jutuntekijöinä on ollut vähintään viidennes ja saavuttaa huippunsa eli 34 prosenttia vuonna 1990.
Anekdoottinen kakkonen
"Kaiken olevaisen epäily loi toimitukseen arvokkaan ilmapiirin. Mitään ideaa ei ammuttu ilmasta siksi, ettei sitä ollut ennen tehty. Ohranjyvässä ei käytetty aikaa pelkästään Lauri Viidan lausumiseen, vaan pohjustettiin uusia uljaita ideoita lähetyksiin. Tietysti niistä 90 prosenttia havaittiin aamulla kelvottomiksi totetuttaa, mutta kun määrää riitti, 10 prosenttiakin oli jotain."
"Ajankohtainen kakkonen tuli muovaamaan käsitystäni journalismista, televisiotoiminnasta ja julkisesta palvelusta tavalla, joka yhä kestää. Vuodet TV2:n ajankohtaistoimituksessa olivat yhtä aikaa journalismin alkeiden ja television ilmaisukeinojen oppimista sekä ympäröivän yhteiskunnan ja maailman hahmottamista."
"Toimitussihteerinä opin elämän totuuksia. Kun huonon jutun sijoitti kahden oikein hyvän väliin, kukaan ei huomannut mitään. Yrjö Länsipurolta opin ohjelmaneuvoston kokouksissa, että kaikkia puolueita voi ohjelmissa loukata, muttei koskaan enempää kuin kahta yhtä aikaa. Muuten ne liittoutuvat ja antavat tuomitsevia lausuntoja. Hah, journalisteille ne olivat yhtä pelottavia kuin lampaan raivo." | ||