Kuntaremontti

Kuntaremontti kuohuttaa - miten käy palvelujen?

Toimittaja: Hannele Valkeeniemi

Kunnat ovat vuosikymmenen suurimman remontin edessä. Rahaa ei ole mutta tehtäviä tulee lisää. Miten yhtälö ratkaistaan?

Keväästä lähtien julkisuudessa ja päättäjien pöydillä on pyöritelty kolmea erilaista kuntauudistusmallia. Ne ovat herättäneet ankaraa kuohuntaa, sillä kunnat aiotaan niputtaa nyt suurempiin yksiköihin, suurkunniksi.

Kuntauudistus olisi mullistus, joka vaikuttaisi jokaisen ihmisen arkeen. Mitä tapahtuu kouluille, päiväkodeille, vanhainkodeille ja terveyskeskuksille, jos kuntia niputetaan yhteen?

Ajankohtainen kakkonen selvitti millaisia ajatuksia kunnanjohtajilla on edessä olevasta remontista ja sen tarpeellisuudesta. Teetimme yhdessä Kuntaliiton kanssa kyselyn. Tuloksia ohessa.

KYSYMYKSET KUNNANJOHTAJILLE

1. Mikä kunta- ja palvelurakennemalli on mielestänne paras jatkokehittelyn pohja?
a.) Aluekuntamalli
jossa Suomi jaettaisiin noin 20 kuntaan ja 415 lähikuntaan (sisäministeriön malli)
b.) Peruskuntamalli
jossa muodostettaisiin nykyistä selvästi suurempia kuntia lähinnä työssäkäyntialueiden mukaan (Kuntaliiton malli)
c.) Piirimalli
jossa sosiaali- ja terveydenhoito koottaisiin yhteen erikoissairaanhoitopiireittäin ja kuntajakoon ei oteta kantaa (ns. Lehdon malli)
d.) Jokin muu, mikä sisältää myös mahdollisuuden jatkaa nykyisellä pohjalla

2. Mikä on mielestänne tärkein tai perustavin ongelma, joka nyt pitäisi ratkaista?

3. Muuta kommentoitavaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta?

YHTEENVETO Ajankohtaisen Kakkosen ja Kuntaliiton toteuttamasta kunnanjohtajakyselystä.

Peruskuntamallilla eniten kannatusta, paikallisilla ratkaisuilla kysyntää

Esillä olleista vaihtoehdoista ns. peruskuntamalli saa eniten kannatusta Ajankohtaisen kakkosen ja Kuntaliiton tekemästä kunnanjohtajakyselyssä. Siinä kysyttiin kantaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eri vaihtoehtoihin.

Yhteensä puolet vastaajista piti sitä parhaana jatkokehittelyn pohjana. Suurimmissa kaupungeissa sitä kannatettiin eniten, pienimmissä sitä kohtaan oli eniten epäluuloa.

Toisin kuin aiemmissa kyselyissä, mukana oli myös vaihtoehto ”jokin muu malli”. Varsinkin keskikokoiset kunnat kannattivat jopa eniten jotain muuta kuin nyt esillä olleita malleja. Muita malleja ovat isäntäkuntamalli, tilaaja- tuottajamalli, verkostoyhteistyö tai muu paikallinen sovellus. Monet kannattivat myös esillä olleiden mallien yhdistelmää.

Suurissa ja keskisuurissa kunnissa pidettiin peruskuntamallia ainoana varteen otettavana mallina. Ministeriön aluekuntamallilla on eniten kannatusta pienimmissä kunnissa. Perusteena on se, että se turvaa edes jotenkin paikallisen demokratian.

Avoimissa kysymyksissä tiedusteltiin kantaa siihen, mikä on suurin ongelma, joka nyt pitäisi ratkaista. Enemmistö vastaajista piti erikoissairaanhoidon hallitsemattomia menoja suurimpana ongelmana. Toinen suuri ongelma, joka vaatisi ratkaisua on kunta-valtio –suhteen vakauttaminen niin, ettei uusia tehtäviä tule ilman tietoa rahoituksesta. Kolmas esille noussut iso asiaryhmä on palveluvastuiden perinpohjainen tarkastelu: mitkä palvelut ovat yhteiskunnan hoidettavia, mitkä voisivat olla kansalaisten vastuulla. Samalla pitäisi selvittää, mitkä palvelut hoidettaisiin lähipalveluina, mitkä seudullisesti, maakunnallisesti, mitkä etäpalveluina (call centerit, internet) ja mitkä olisivat valtakunnallisia.

Varsinkin pienemmissä kuntaryhmissä oli yleinen näkemys, että nämä asiat pitäisi ratkaista ensin, vasta sitten puuttua kuntajakoon. Kuntajaon pitäisi olla seuraus palvelumallista eikä lähtötilanne, todettiin useissa vastauksissa. Yksi syy on se, että kasvukeskuksien, kehyskuntien, pääkaupunkiseudun, haja-asutusalueen tai Lapin haasteet ovat erilaisia.

Suurimpien kuntien joukossa pidettiin kuntarakenteen pirstaleisuutta järkevän toiminnan esteenä. Suurimpien kaupunkien johtajat muistuttivat, että vain seutukunnat tai työssäkäyntialueet varmistavat elinvoimaisen kuntarakenteen.

Pienempien kuntien johtajat puolestaan muistuttivat useissa vastauksissa, että mittavatkaan kuntaliitokset eivät tuo mainittavaa säästöä kuntatalouteen, koska hallinnon osuus kuluista on muutama prosenttiyksikkö. Useissa vastauksissa todettiin myös, että keskittäminen suuriin yksiköihin ei tuo säästöä. Tästä esimerkkinä mainittiin lääniuudistus ja aluepelastusuudistus.

Kysymykset lähtivät 414 manner-Suomen kunnalle, vastauksia tuli yhteensä 180, vastausprosentti oli 43,5. Vastauksia tuli tasaisesti kaiken kokoisista kunnista, niiden lukumäärän mukaisessa suhteessa. Ajankohta oli viikko 40.

Vastaukset
	asukkaita
	alle 2000	2000-5000	5-10000	10-30000	30-50000	yli 50000	yht.	%
a	5	11	3	3	0	0	22	12,2
b	13	16	21	23	9	8	90	50,4
c	2	2	4	2	0	0	10	5,5
d	6	27	14	5	0	0	52	29,1
ei kantaa	1	4	1	0	0	0	6	2,8
yht.	27	60	43	33	9	8	180	100

KUNNANJOHTAJIEN KOMMENTTEJA kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta

Seuraavassa kommentteja, joita kunnanjohtajat esittivät meneillään olevasta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Ne on poimittu vastausten suhteessa eri kuntakokoluokittain.

Kuntakoko alle 2000 asukasta:

”Herää kysymys, miksi näin valtava kiire tuli yhtäkkiä.”
”Suuruuden ihannoijat unohtavat monia seikkoja: Suomen maantieteellisen laajuuden, yritysten sijainnin, kustannusten kohoamisen kasvukeskusmallissa. Eikä vähäisimpänä ole suurten organisaatioiden tehokkuuden kääntyminen tietyn tason jälkeen alaspäin.”
”Merkillisesti liikkeelle polkaistu hanke, kun sitä ei ole tarkasti yksilöity hallitusohjelmassa, eikä viime eduskuntavaalejakaan käyty siitä näkökulmasta käsin.”
”Täysillä eteenpäin ja vauhdilla, koska jos asia pitkittyy, se on vaarassa myös mutkistua.”
”Uudistus on tarpeellinen, toivotaan, että päättäjät eivät sorru kosmetiikkaan eli muuttamaan vallan rakenteita silloin kun täytyisi muuttaa palvelujen sisältöjä ja tuotantotapoja.”
”Kuntakoon pakottava kasvattaminen ei ratkaise suurinta ongelmaa, nimenomaan erikoissairaanhoidon jatkuvasti kasvavia menoja.”
”Yhteistyön tekemiselle voidaan asettaa pakotteita, ei kuntaliitoksille.”
”Kuntaliitokset eivät ratkaise kuntien rahoituskriisiä.”
”Sosiaali- ja terveysmenojen nopea kasvu viime vuosina on kaatamassa kuntamme talouden.”
”Suuret yksikkökoot tulevat tarkoittaman raskaan, tehottoman ja kalliin byrokratian rakentamista verrattuna saataviin hyötyihin. Varottavana esimerkkinä alueellinen pelastustoimi.”
”Palvelujen turvaamista (virallisen kielenkäytön mukaan) tulee olemaan 90-luvun kihlakuntauudistusta mukaillen ympärivuorokautinen päivystystoiminta kaukana palvelualueen keskuksessa samalla, kun lähipalvelut on supistettu tai vedetty kokonaan pois maaseudulta keskuksiin.”
”Heinäluoman malli kuntien verotusoikeudesta lisäisi vain eriarvoisuutta maan eri osien asukkaiden välillä.”
”Kustannustehokkuus ja palveluiden laatu ei ole ollut kunnan koosta riippuvainen. Valtion toimin on verotuloja leikattu useiden satojen miljoojien eurojen verran.”
”Olisi keskusteltava subjektiivisista oikeuksista.”
”Edelleenkään ei ole tutkitusti todistusta siitä, että suuri kunta on tehokas ja pieni tehoton. Jos 100 pienintä kuntaa lakkautetaan, koko kuntakentän säästö on hallintomenoissa noin 0,3 prosentin luokkaa eli sillä ei ratkaista kuntien rahoitusongelmaa. Säästöjä ei siis voi saada aikaan kuin väkeä vähentämällä ja palveluja rajusti leikkaamalla.”

Kuntakoko 2000-5000 asukasta:

”Erikoissairaanhoitopiirien talouden hallinta ei ole kenenkään käsissä – ei ainakaan peruskuntien käsissä.”
”Uudistushanke heijastelee syvää kykenemättömyyttä nostaa esille palvelutuotannon kriisin todelliset syyt.”
”On sorruttu puhumaan näennäisistä asioista. Pitäisi oikeasti katsoa, missä suuret rahat kuluvat nyt ja tulevaisuudessa.”
”Liian nopea aikataulu.”
”Nyt on sotkettu kaksi asiaa: palveluiden saatavuus ja kunnallinen hallintomalli ja kuntalaisen identiteetti yleensä. Tätä ei tule purkaa liian äkkiä, koska se tuntuu olevan enää lähes ainut arvo pysyvä arvo, joka syrjäseutujen kuntalaisella on jäljellä.”
”Kunnat eivät voi yhdistyessään saneerata toimintaansa, kuten yritykset kannattamattomia yksiköitään, sillä kuntien palvelutuotantoa säätelevät tiukat lait.”
”Hyvällä seudullisella yhteistyöllä saavutetaan samat edut kuin kuntaliitoksillakin.”
”Hanke hysteeristä vouhotusta. Kunnat lisäävät kaikkialla vapaaehtoisesti yhteistyötään kaiken aikaa ja kaikkialla Suomessa.”
”Laaja pinta-ala ja hajanainen yhdyskuntarakenne tekee suunnitelluista 20-30000 asukkaan ”ihannekunnista” taloudellisesti tehottomia, hallinnoltaan monimutkaisia ja heikkoja päätöksentekijöitä. Nykyisistä ihannekunnista puolet on saanut harkinnanvaraista ”köyhien kuntien avustusta” viime vuonna.”
”Olemme kehittelemässä seutukuntien yhteistä julkisten palvelujen ketjupalvelumallia. Tässä itsenäisinä säilyvät kunnat ovat järjestäneet palvelutuotantonsa suurempiin yksiköihin.”
”Mitään mallia ei tule automaattisesti koskemaan koko maata, vaan kuntien erilaiset olosuhteet otettava huomioon.”
”Suuret yksiköt eivät ole kokemuksen mukaan pieniä tehokkaampia.”
”Tärkein asia on keskittyä palveluiden tuottavuuden parantamiseen, oli kuntakoko mikä tahansa.”
”Harvaan asutut alueet ovat menettäjiä.”
”Palveluja joudutaan vähentämään kaikissa kokoluokissa nykyisellä arvioidulla valtiontalouden kertymällä. Normeja on purettava kansantalouden kestokyvyn mukaiseksi.”
”Suomalaisen kuntahistorian ajalle mahtuu varmasti vaikeampiakin tilanteita kuin se yltäkylläisyys, missä tällä hetkellä elämme. Ratkaisut on aina löydetty, kun niiden aika on.”
”Mikään malleista ei sovi harvaan asuttuun ja pitkien matkojen Lappiin.”
”Kannattaisikohan katsoa Kainuun mallin hyvät puolet ja ottaa niistä oppia.” v”Aluepelastuslaitosuudistus osoitti, että kun ratkaisut sanellaan ylhäältäpäin, seurauksena on voimakas kustannustason nousu.”
”Paras malli sekamalli eli vapaaehtoiset kuntaliitokset ja muilta osin verkostokaupungit.”
”Pärjäävätkö nykyiset 20-3000 asukkaan kunnat erityisen hyvin, koska se kokoluokka on valittu minimikooksi peruskuntamallissa.”
”Kuntien lukumäärän vähentäminen ei poista nykyisiä ongelmia, vaikka asiaa hoetaan kuin mantraa. Julkisuutta käytetään hyödyksi ihmisten mielipiteitä muokattaessa.”
”Jos paikalliseen yhteisöllisyyteen liittyvä omatoimisuus ja luovuus tuhotaan kuntaliitoksin, seuraukset voivat olla arvaamattomat.”
”Ei tuhota toimivaa kunnallista itsehallinto- ja palvelujärjestelmäämme!”
”Kymmenen suurinta kuntaa ratkaisee kuinka onnistutaan, ei suinkaan 100 kurjinta kuntaa!”
”Jos valtiovalta nyt pakottaa liitoksiin, ei synny kuin korjaamattomia arpia.”
”Kunnat eivät pysty vapaaehtoisiin liitoksiin!”
”Rajat eivät maksa, vaan palvelujen järjestäminen. Samat tehostamiset voidaan tehdä ilman liitoksiakin.”
”Tutkijat ja asiantuntijat on sivuutettu.”
”Suomen hyvinvointipalvelut on rakennettu suljetun talouden aikana. Nyt rajat ovat poistuneet ja kuvitellaan että sama palvelutaso pystytään säilyttämään.”
”Yritysten ja yhteisöjen kehittämisen pohjana on (myös teoriakirjallisuudessa) se, että on ensin strategia, jonka toteuttamiseksi tarvitaan palvelut ja joiden hoitamiseksi tehdään organisaatio. Nykyinen keskustelu lähtee siitä, että tehdään organisaatio, jonne sullotaan entiset tehtävät ja odotellaan, että suuruudella saadaan ongelmat poistettua.”
”Jokaisella tulisi olla peruspalvelut saatavissa tietyllä aika-/matkaviiveellä. Perusturvallisuusvajeet eivät saisi muodostua enää lisäkiihdykkeeksi muuttoliikkeelle maakunnan/seutukunnan sisällä.”
”Nyt tulee takoa, eikä päästää kuntien taloutta liian heikoille. Rakennemuutoksessa myös valtionhallinto viivalle.”
”On puututtava myös valtion paikallishallintoon, TE-keskuksiin, ympäristökeskuksiin, tiehallintoon jne.”
”Alueellinen pelastustoimi on ”hyvä” esimerkki siitä, mitä laajemmat yhteenliittymät voivat tuoda tullessaan. Kustannukset ovat nousseet huomattavasti ja palvelut eivät ole suinkaan parantuneet.”
”Olisi pitänyt keskustella kullekin palvelulle tarkoituksenmukaisesta rakenteesta ja vasta sitten katsoa, millä kuntarakenteella nämä tavoitteet saavutetaan parhaiten.”
”Mikä on kuntien rooli ja vastuu alueidensa elinkeinopoliittisessa kehittämisessä? ”
”Kuntarakenne saatava sellaiseksi, että kunnat kykenevät vastaamaan palvelurakenteesta peruspalvelujen tasolla tarvitsematta siihen toisen asteen hallintoporrasta kuntayhtymiä.”

Kuntakoko 5000-10000 asukasta:

”Muutokset eivät saa johtaa demokratian vähenemiseen.”
”Keskeisempää kuin organisaatiorakenteiden tarkastelu olisi kunnan tehtävien ja vastuiden tarkastelu sekä tuotantoprosessien uudistaminen.”
”Pienten kuntien kilpavarustelu on katkaistava. Uudistus on välttämätön.”
”Ongelmien ydin on erikoissairaanhoidon menokasvu. Alue- ja seutukuntamallit ovat päätöksentekoa ja hallintoa keskittäviä ja siten demokratian, kansalaisten tasa-arvon ja aluekehityksen kannalta erittäin huonoja vaihtoehtoja. Kunnan asukasluku ei selitä juuri lainkaan palvelujen tuotantokustannuksia.”
”Kunnallinen itsehallinto ei ole suoraan valtionhallinnon jatke. Erityisesti pelkään, että maaseutualueiden palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat suunniteltujen uudistusten myötä vakavasti uhattuna.”
”Paljon vouhotusta asian vierestä ja energian polttamista suhteettoman paljon mallien rakenteluaskareissa.”
”Siirrytään asteittain, verkottumisen ja tehostetun yhteistyön kautta, kohti isompia yksiköitä, huomioiden kuntalaisten identiteetti. Joskus kuntaliitokset jättävät jälkeensä kipeitä tilanteita vuosikymmeniksi, jollaiselle voi kertyä oma hintansa.”
”Olisi todennäköistä, että keskuskaupunkien vetovoima kuihduttaisi nykyisiä elinvoimaisia kuntakeskuksia.”
”350 kunnan lakkautus johtaa maaseudun tyhjenemiseen ja voimakkaaseen alasajoon. Lähtisin kehittelemään ns. Kainuun mallia yhdistettynä Wiitaunionin kuntarajattomaan palvelumalliin.”
”Kuntien yhdistymistä tulee kannustaa entistä voimakkaammin.”
”Miten on ajateltu hoitaa kunnallinen demokratia? Eli kysytäänkö kuntalaisten mielipidettä lainkaan?”
”Valtiolta on hermo pettänyt odottaa yhteistoiminnan tuomia säästöjä.”
”Hosumisella ja huonolla valmistelulla ei aiheuteta muuta kuin vain lisää kustannuksia kaikkien veronmaksajien maksettavaksi. Hyväksi esimerkiksi kävisi lääninhallintouudistus.”
”Valtio antaa tehtäviä, mutta jättää kustannukset kuntien vastattavaksi.”
”Valtiovetoinen ja Kuntaliiton säestämä menossa oleva prosessi on farssi, jossa tehdään näyttävää hetken hurmiossa taiottua sesam aukene –viritystä. Tällä menolla kansalaisten palvelut romahtavat sen vuoksi, että ei osata valita olennaista ja epäolennaista toisistaan.”
”Ei tämä uudistus mitään mainittavaa säästöä tuo, vaikka yleisesti annetaan sellainen vaikutelma kansalaisille.”
”Kuntaliitoksia ei päästäne heti toteuttamaan. Siksi niitä kohti on tarkoituksenmukaista edetä 3-5 vuoden aikana tiivistämällä kuntien välistä yhteistyötä. Siirtymäkauden aikana luodaan pohjaa kuntarakenteen uudistumiselle. Mikäli tuloksia ei synny, valtiovallalla voisi olla mahdollisuus niitä edesauttaviin toimiin.”
”Toivottavasti uudistus toteutuu.”
”Tilanne on vaikein tällä hetkellä suurissa kaupungeissa. Kysymyksessä on selvästi valtapoliittinen kuvio.”
”Porkkanarahat ohjattava siltarumpujen sijaan hyvään henkilöstöpolitiikkaan.”
”Uudistus tulee toteuttaa tämän hallituksen aikana ilman pitkiä siirtymäaikoja.”
”Keskitytty liikaa suuruuden ekonomiaan.”
”Keskustelu pitäisi saada raiteilleen niin, että puhuttaisiin palvelujen kehittämisestä ja rahoittamisesta eikä niinkään kuntarajoista.”
”Kunnille koko kunnallisverojen tuotto.”
”Tärkeä hanke jota tarvitaan, mutta ei yksin riitä.”
”Tämä löysässä hirressä roikkuminen vie liikaa energiaa.”
”Suomen tehottomimmat yksiköt ovat Helsingin kaupunki ja HUS.”
”Vuonna 2009 uuteen rakenteeseen.”
”Paluuta yksittäisen kunnan toimintakulttuuriin ei ole.”

Kuntakoko 10000-30000 asukasta:

”On hyvä, että on lähdetty todella raisusti ja kunnolla keskustelemaan uudesta kuntarakenteesta eikä enää häveliäästi hyssytellä.”
”Kuntaremontilla pitää turvata kuntien vastuulla olevien palvelujen tuottamiselle/järjestämiselle riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta.”
”Oikein toteutettuna siitä on kansakunnalle hyötyä. Harmi vain, että nykyinen valtioneuvosto pyrkii toteuttamaan hanketta tavalla, jossa kansalaisia ei kuulla riittävästi eikä käytetä hyväksi kuntakentän kokemusta. Valmistelua käydään sellaisin voimin, josta puuttuu riittävää näkemystä valtakunnan eri osien erilaisuudesta ja todellisuudesta, jossa kunnat nyt toimivat.”
”Turhat väliportaat pois. Ei tarvita lääninhallituksia eikä maakuntaliittoja, suora kaksiportainen kunta-valtio hallinto on riittävä.”
”Tulisi ottaa tarkasteluun koko julkinen hallinto kokonaisuudessaan. Mikä on valtionhallinnon, läänien, maakuntahallinnon, sairaanhoitopiirien yms. rooli jatkossa.”
”Pelastustoimi ja yliopistolliset keskussairaalat valtiolle.”
”Vain diktatuureissa tehdään ensin laatikko ja sullotaan sinne väkisin tavarat, sopivat ne sinne tai ei.”
”Suurkuntien taloudellinen vahvuus on pelkkä fiktio. Tarkoituksella pidetään yllä muuta retoriikkaa kansalaisten hämäämiseksi ja keskustelun ohjaamiseksi haluttuun poliittiseen päämäärään. Mantraa hokee erityisesti poliittinen elitti.”
”Pienistä kunnista ei mahdollisiin suurkuntiin pääse yhtäkään valtuutettua, paikkaluvuiltaan pienistä lautakunnista puhumattakaan.”
”Kun on pula lääkäreistä ja hoitajista, asiaa ei ratkaista tekemällä hallinto- ja tuottamistapojen rakennemuutoksia. Miksi kukaan ei kysy koulutussuunnittelun perään?”
”Ongelma on rahoituksen riittämättömyys palvelutarjontaan nähden. Se ei poistu rakenneratkaisuilla, vaan edellyttää joko lisää rahaa tai palvelujen mitoittamista sellaiselle tasolle, mihin Suomen kunnilla on resurssit.”
”Pahin ongelma ovat liian pienet kunnat: ei ole riittäviä voimavaroja palvelujen järjestämiseen hja alueen kehittämiseen, ei ole riittäviä edellytyksiä tehdä tarvittavia päätöksiä, ei ole riittävää asiantuntemusta. Rakenneuudistus ei toteudu riittävän nopeasti ilman pakotteita.”
”Jo nyt kunnat ovat lähteneet liikkeelle yhdistymisen tielle ”valtion pelossa”, positiivinen asia.”
”Kuntaliitokset ovat paniikkiratkaisu kun ei ole muutakaan keksitty. Vuosikymmenien suurin sisäpoliittinen möhläys/virhearviointi on tapahtunut.”
”Nyt kysytään kuntasektorin kykyä ratkaista itse valtion synnyttämä rakenneongelma. Päävastuu valtiolla.”
”Kaikissa malleissa oltava mahdollisuus ottaa huomioon paikalliset ratkaisut sovellutusten suhteen.”
”Vaikuttaminen on mahdotonta liian suurissa yksiköissä, jolloin ihmiset turhautuvat ja jättävät äänestämisen entistä useammin.”
”Onko tarkastelukulma tällä hetkellä liian paljon valtion näkökulmasta eikä asiakasnäkökulmasta?”
”Kuntia on liikaa ja järkevää olisi pyrkiä noin 100 kunnan määrään.”
”Ihmettelen mihin unohtui kunnallinen itsehallinto.”
”Kuntien talousahdinko on sietämätön. Oleellista on selvittää kuntapalveluiden prosesseja, pelkkä laatikkoleikki ei riitä. On laadittava palvelurakenneselvitykset/-kaaviot.”
”Peruskuntamalli noin 200-250 kunnan lukumäärällä.”
”On otettava Tanskan kuntarakenneuudistuksesta mallia.”
”Alueellamme on jo valmisteilla sosiaali- ja terveydenhoitopiiri. Paljon riskejä, mutta paljon mahdollisuuksia.”
”Hanke ei saa venyä, muuten leviää hällä väliä –tunnelma, kaikki pysähtyvät odottamaan ja käynnissä oleva esim. seutukuntainen kehittäminen kärsii.”
”Ei hötkyillä tässä asiassa liian pikaisesti.”
”Tärkeintä on löytää pitkäjänteinen ja kuntien ja valtion sopima ratkaisu. Organisaatioratkaisut ovat välineitä, eivät päämääriä.”
”Liian pienet tuotantoyksiköt (kunnat) lopetettava. Näin pieni valtakunta pärjää ilman väliportaita.”
”Jos kuntakoko on ratkaiseva asia, miksi maan suurin kunta tekee alijäämäisen budjetin.”
”Väestöpohjassa ei ole syytä tavoitella satojen tuhansien kokoa, 20000-50000 riittävä pohja.”

Kuntakoko 30000-50000 asukasta:

”Konkreettisesti kyse on siitä, että kuntien alamäki on katkaistava. Sisäministeriön arvion mukaan seutukuntien (74) vuosikatteet tulevat olemaan 66 seutukunnan osalta negatiivisia vuonna 2009. Se merkitsee sitä, että lähes kaikki Suomen kunnat maksavat normaalit henkilöstönsä palkat pankista otettavalla lainalla.”
”On hyvin tärkeää, että kaikki asiaankuuluvat tahot tarkastelevat ennakkoluulottomasti olemassa olevien rakenteiden purkamista. Siihen liittyy siirtyminen ns. kunnalliseen veromalliin, jossa kunta perii kokonaisveton (noin 25 prosenttia) ja vastaa palvelutuotannon kustannuksista kokonaisuudessaan.”
”Ennen kaikkea lisää tehokkuutta.”
”Suomen kunnallishallinnon systeemi on ehdottomasti kilpailukykyinen ja tehokkaasti johdettu ja organisoitu. Maamme kuntasysteemi on hyvä, mutta kuntakoko on liian pieni. Jos on tahtotila rankkaan lainsäädäntöön, niin tehtäköön pakkoliitokset.”
”Metropolialueen hallinto on oma lukunsa.”
”Todella iso asia yritetään runnoa läpi täysin epärealistisella aikataululla.”
”Kuntarakenne estää toimivien perusrakenteiden syntymisen.”
”Tarvitaan riittävän suurien kuntien tai kuntaryhmien aikaansaaminen.”
”Peruskuntamalli pitää toteuttaa kunnallista itsehallintoa kunnioittavalla tavalla, niin että pohjana ovat kuntien ehdotukset, joita valtio arvioi ennalta annettujen kriteerien pohjalta (yhteensopivuus työssäkäyntialueisiin, toiminnallinen yhteistyö, riittävä koko). Kuntarakenneuudistuksen yhteydessä on tarkasteltava kunta-valtio –suhdetta uudelleen.”
”Suurin ongelma on tehokkuuden ja kilpailukyvyn menettäminen alueilla, joissa yhtenäisillä työssäkäyntialueilla on useita kuntia. Tämä koskee erityisesti maakuntien keskuskaupunkeja ja niitä ympäröiviä alueita.”
”Keskusteltava siitä, mikä on yksilön vastuu, perheen vastuu ja kunnan vastuu hyvinvointipalveluja koskevassa työnjaossa.”

Kuntakoko yli 50000 asukasta:

”Suurin ongelma kuntien ja valtion välinen työnjako. Yksinkertaisempaa olisi, että esim. Kela hoitaisi suomalaisen perusturvan kokonaisuudessaan, esim. työmarkkinatuki, toimeentulotuki, elatusturva. Remontti on aloitettu väärästä päästä. Ensin pitää ratkaista kuntien ja valtion työ- ja kustannustenjako ja sitten suunnittelemaan kuntarakennetta.”
”Keskeiseen ongelmaan eli liian suureen kuntamäärään on uskallettava puuttua eikä yrittää kiertää sitä, mikä tuntuu olevan aluekunta- ja piirimallin taustalla oleva pyrkimys.”
”Työssäkäyntialueet ja seutukunnat ovat paras pohja aloittaa. Kuntarakenneuudistus vaikuttaa vasta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lähivuosien tilanteeseen se ei auta yhtään. Tämä seikka ei saa jäädä sinänsä tärkeän ja mielenkiintoisen. rakennekeskustelun alle.”
”Kyseessä on vuosisadan uudistus. Tässä ei ole varaa epäonnistua.”
”Tulevaisuudessa tulisi tunnustaa suurten kaupunkien merkittävä rooli alueellisina vetureina. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ei ole aidosti haluttu kuulla suurten kaupunkien näkemyksiä. Ottaen huomioon, että suurten kaupunkiseutujen osuus koko maan bruttokansantuotteesta on 69 prosenttia ja innovaatiotoiminnasta 80 prosenttia, olisi luontevaa että suurten kaupunkiseutujen näkemykset huomioitaisiin.”