|
Ajankohtaisen kakkosen ja Sosiaali-ja terveysturvan keskusliitto ry:n tekemän kyselyn tulokset
1. VASTANNEET
2. Tarjoaako järjestönne jotain sellaista palvelua tai tukea, jota kukaan muu ei tarjoa?
3. Järjestöjen tilanne on vaikeutunut toimintaympäristön muutosten vuoksi. Jos joutuisitte luopumaan jonkin palvelun tai tuen tarjoamisesta, mitä arvioisitte ensisijaisesti tapahtuvan sitä tarvitsevien ihmisten kannalta?
4. Mitkä ovat vallitsevat tunnelmanne järjestönne johtajana tällä hetkellä?
4. Mitkä ovat vallitsevat tunnelmanne järjestönne johtajana tällä hetkellä? Miksi? 1 huolestuneet - 5 toiveikkaat TOIVEIKKAAT 5 Vaikka kolmannen sektorin toimijan "vastuualue" tulee kasvamaan, sen tarpeellisuus nähdään yleisemmin. 5 Oletan toiminnan olevan kiistattoman yleishyödyllistä 5 Koska olen vakuuttunut siitä että (järjestön nimi) tullaan vastaisuudessa tarvitsemann yhä enemmän kun koulujen tulee opetussunnitelmien mukaan tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa. (Järjestön nimi) on organisaatio jolla on mahdollisuudet auttaa myös opettajia kehittymään tällä alueella. 5 olemme voineet luoda sllaisiakontakteja, jotka auttavat meitä uusiutumaan. 5 Sekä huolestuneet että toiveikkaat. Toiveikkuus tulee siitä, että näkee järjestöjen hyvän toiminnan tuloksia ja vielä uskoo, ettei kai näin hyvää työtä voida jättää yhteiskunnassa huomioimatta ja tukematta myös valtiovallan (sis. verottajan) ja RAY:n taholta. Huolet tulevat viimeaikaisista RAY:n ja verottajan linjauksisat sekä mm. kilpailluttamissäännöksistä. MELKO TOIVEIKKAAT 4 Olemme vähitellen saavuttaneet arvostusta myös ammattihenkilöstön keskuudessa ja meihin suhtaudutaan tasavertaisena yhteistyökumppanina. Kutienkaan tämä ei koske vielä kaikkia sektoreita. Taloudelliset toimintamahdollisuudet riittämättömät, joten kaikkea suunnitteilla olevaa tukea ei pystyä tarjoamaan. Kohtuuton energian kulutus taloudellisiin seikkoihin. 4 Kilpailuttaminen, kuntien rakennemuutokset, hankintalaki, yleishyödyllisyyden turvaaminen järjestötoiminnan lähtökohtana, palvelurakenteen muutokset ovat vaikuttamassa järjestöjen perustoiminnan jatkumiseen. 4 Uskon, että vihdoin ehkäisevään työhön satsataan sekä hyödynnetään enemmän hyviksi havaittuja toimintoja sekä metodeja. 4 Lähtökohtaisesti uskon toiveikkaan ja positiivisen ajattelun voimaan, eli siihen, että sellaiseen kannattaa panostaa. Olemme rakentaneeet toimintaamme siten, että mikäli (toistaiseksi kuitenkin elintärkeä) toimintojen avustus vähenisi tai lakkaisi, tarjoamamme palvelut ovat niin tarpeellisia ja laadukkaita, että niiden ylläpitoon uskon löytyvän tukea joko uusilta sektoreilta tai palvelujen maksulliseksi muuttamisen kautta (toimintomme ovat kaikki maksuttomia toistaiseksi). On toki selvä, että rahoituksen hankkimiseksi vaaditaan merkittäviä voimavaroja, ja palvelujen saatavuus ainakin väliaikaisesti kärsisi, mikäli nykyrahoitus lakkaisi. 4 Hyvä asia on, että uusia tulokkaita on tullut mukaan, varsinkin nuorempia. Meillä on aktiivista väkeä, terapia-ja kurssitapaamiset sekä yhteys ulkomaisiin vastaaviin yhdistyksiin on runsasta. Se auttaa rohkeisemaan ja luo uskoa omiin kykyihin. Idearikkaita ystäviä on yhdistyksemme piirissä ja työmme on yhteistyötä, sanan oikeassa merkityksessä. 4 Järjestöämme ei ainakaan toistaiseksi uhkaa esimerkiksi taloudellisen tuen saaminen. Toimintamme voi jatkua siis samalla tavalla. Olemme myös äskeittäin saanut uuden projektin, joka mahdollisti toimintamme monipuolistumista. 4 Olemme laajentamassa rahoituspohjaamme yritysten yhteiskuntavastuun kautta. Tämän on mahdollistanut kolmen vuoden huolellinen strategiatyö yhdistettynä moniin palkintoihin, jotka ovat tuoneet myönteistä julkisuutta. 4 Vakituinen toiminta ja rahoitus ovat sopusoinnussa. Yhdistyksen voimavarat joudutaan kuitenkin virittämään äärimmilleen, jotta yhdistys selviää vuoden 2008 kansainvälisen kongressin järjestelyistä. 4 Toimimme yhdeksättä vuotta ja ensi kertaa meillä on mahdollisuus päästä pysyvän rahoituksen piiriin. Toisaalta voi olla, että emme pääsekään, vaan pitää kehittää jostain projekti, vaikka toimintamme on vakiintunutta ja kohderyhmä kasvaa. Kasvusta todisteena mm. jäsenmäärän kehitys: jäsenmäärä on nelinkertaistunut vuodesta 2000. 4 Järjestö on vuosien varrella vakiinnuttanut asemansa. Vaikka rahaa on yhä vähemmän jaossa, toiminta pystytään sopeuttamaan olemassa olevien resurssien mukaiseksi. Huolestusta herättää se, että palveluja vähennetään kuntien taholta. Järjestöillä ei ole kuitenkaan ilman lisäresursseja mahdollisuutta ottaa vastatakseen kunnille kuuluvista palveluista. Ne voivat olla vain kuntien tukena. Tarkan euron aikana on järjestöissäkin tärkeää pohtia, mitä eurolla saadaan ja tehdään. 4 Olemme mukana vaalien yhteydessä pidettäviin vammaiskeräyk-siin.Keräysvaroin voimme järjestää kuntoutuskursseja.Tautim- me on aivokasvain,jonka ainoana hoitona on leikkaus eli kas-vaimen poisto. Meillä on 293 jäsentä, mutta näillä jm tuloilla n. 1.500.00 vuodessa, ei paljon mitään tehdä. 4 Emme tuota sellaisia palveluja, jotka RAY katsoisi haittaavan jotain kilpailua. 4 Sairaalapalveluillemme on tällä hetkellä normaalia enemmän kysyntää hoitotakuun kuntasektorille asettamien velvoitteiden vuoksi. Kuntoutuspalveluissa näkymät ovat myös kohtuulliset alan yleisestä suhteellisen alhaisesta kannattavuudesta huolimatta. Ylläpitämämme Keskuspuiston ammattiopisto saa valtionapua toimintaansa, joten sen näkymät ovat vakaat. Ongelmana kannaltamme on, että kuntasektorin palvelujen ostot tehdään vuosiperspektiivillä, mikä aihauttaa epävarmuutta ja vaikeuttaa pitkäjänteistä tulevaisuuden suunnittelua. 4 Minusta ensimmäinen (julkinen sektori), toinen (yksityinen sektori) ja kolmas sektori (liitot, järjestöt) ovat yhä enenevässä määrin ruvenneet ymmärtämään toisiaan. Näiden kolmen sektorin välinen keskustelu näyttää, että välitetään toisistamme järjestöinä ja hoitoa tarvitsevista tahoista. Puhutaan myös palvelun sisällöstä ja laadusta eikä pelkästään (aina) taloudellisista tehokkuussäästöistä. 4 Tuettu lomatoiminta ei ole ensimmäisenä kilpailutus- ym. säännösten uhkan edessä. Lomajärjestöistäkin (järjestön nimi) on selvimmin profiloitunut vaikeimmassa asemassa olevien palveluun, toiminta sisältää runsaasti vapaaehtoistyötä, ja verottajakin joutuu tunnustamaan toiminnan yleishyödyllisyyden. 4 Uskoakseni olemme melko hyvin pystyneet vastaaman jäsenistön etenkin tiedotus-, koulutus- ja vertaistukiasioissa. Tyytyväisiä voimme olla myös suuresta aktiivijäsenten määrästä, josta kertoo sekin että kevät- ja syyskokoustapahtumien osallistujamäärä on ollut jo useita vuosia lähes poikkeuksetta yli sata henkeä (jäseniä kokonaisuudessa n. 700). Jatkuvuuden kannalta myöskin tärkeä asia on osallistujien ja yleensäkin jäsenistön ikäjakauma eli vauvasta vaariin. Tässä on tietysti sekin etu että kaiken ikäisten asioihin perhedytään ketään suosimatta. Huolestuneisuutta aiheuttaa se että kuinka kauan pystymme toimimaan näin tehokkaasti pelkästään vapaaehtoisvoimin ilman palkattua henkilöä tai -kuntaa. 4 Ikäihmisten yhteiskunnallinen vaiktusvalta kasvaa ja eläkkeelle siirtyy entistä enemmän järjestöllisesti hyvin koulutettua väkeä. Vapaaehtoistoiminta on vielä arvossaan, vaikkakin jonkinlaista "beduiini-ilmiötä" on olemassa. Käynnissä on siirtymä säästäjäsukupolvesta kuluttajakeskeisemppän sukupolveen. EI HUOLESTUNEET, EI TOIVEIKKAAT, RISTIRIITAISET 3 Alkoholiveron alennus on voimakkaasti lisännyt alkoholihaittoja ja synkistänyt mieliä ehkäisevän päihdetyön järjestöissä. Hyvää on kuitenkin ollut se, että haittojen lisääntymisen myötä, alkoholista ja sen haitoista puhutaan nyt enemmän kuin vielä muutama vuosi sitten, jolloin kaikki päihdekeskustelu käsitteli huumeita, jotka kuitenkin ovat melko marginaalinen ilmiö yhteiskunnassamme. Lisääntynyt huoli voi vaikuttaa myös harjoitettavaan politiikkaan. 3 Tunnelmat ovat ristiriitaiset: toisaalta on ilmiselviä kehityspiirteitä, jotka ahdistavat järjestöjä ja niiden toimintaa. Toisaalta tarve järjestöjen toiminnalle on kasvanut, so. niiden painoarvo kasvaa. Samanaikaisesti järjestöjen työhön puhetasolla suhtaudutaan hyvin arvostavasti, vrt. esim. kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmasta käyty keskustelu. 3 Tilanne on ristiriitainen. Vammaisten ihmisoikeudet ovat puheen tasolla hyvin esillä mutta sekä valtio että kunnat kohtelevat vammaisia ihmisiä huonosti ja aivan sattumanvaraisesti. Esim rakentamismääräyksiä on parannettu mutta ( henkilön nimi) kiertää kuntia esittäen kuinka määräyksiä ei tarvitsisi kuitenkaan ottaa niin vakavasti. Henkilökohtaisen avustajan päätöksiä tehdään tosi niukasti ja n 80 ei ole tehnyt yhtään päätöstä. TUlkkipalvelun keskittäminen on aiheuttanut sen että tulkkeja ei välitetä ja jotku tulkit ovat kuitenkin ilman töitä. 3 Järjestömme toiminnan edellytyksenä on RAY:lta saatava toiminta-avustus. Tähän aikaan vuodesta tämän vuoden avustus on jo "buukattu" ja ensi vuodelle tuleva avustus on vielä "auki". 3 Tahtoisin niin mielelläni tehdä suuren ja jalon teon, mutta tärkein velvollisuuteni on tehdä pieniä tekoja kuin ne olisivat suuria ja jaloja. (Helen Keller) 3 Tulevaisuus riippuu RAY:n tilanteesta 3 Ray:n rahoitus, saadaanko sitä tulevaisuudessa. Työkyvyttömyyseläkkeelle pääseminen on vaikeutunut ja sairaita "pompotellaa" lääkäriltä lääkärille. 3 Olen optimisti ja uskon oikeudenmukaisuuteen. Tämä yhteiskunta haluaa edelleen tasata mahdollisuuksia osallistumiseen ja oman elämän hallintaan. " Muut Voimat " eivät saa tässä taistelussa voittoa ! 3 Pienen liiton ongelmat eivät ole ihan samanlaisia kuin niiden, joilla on laajaa palvelutuotantoa. Mutta epävarmuus kalvaa ja osittainen epätietoisuus, pitäsikö kuitenkin tehdä jotakin.Ray:n tulevaisuus on meille elintärkeä. 3 Raha-automaattiyhdistyksen tuki järjestöllemme on vähentynyt ja omat voimavaramme eivät riitä tuen hakemiseen muilta tahoilta. 3 Raha-automaattiyhdistyksen tuesta riippuen 3 Tämänhetkinen järjestöjen tilanne on tuulinen - palvelut, verotus, RAY-rahoituksen tulevaisuus yms. pohdituttavat. Väestön ikääntyminen lisää aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden määrää ( 3. kallein kansansairautemme ) vaikka ennaltaehkäisy ja hoito tehostuvatkin ja kuolleisuus vähenee ( vuosittain kuolee 5000 ). Tänä vuonna sairastuneita on 14.000 ja vuonna 2020 jopa 21.000. Dysfaattisten osuus on kasvanut (30.000 alle 16-vuotiasta, vanhemmista ei ole olemassa edes arviota). Kuntien säästötoimet vaikeuttavat näiden lasten ja nuorten tukitoimien saamista, koska puheterapiaa yms. kuntoutustoimia sekä erityisopetusta ei ole tarjolla riittävästi. Riittävä varhaiskuntoutus on avainasia, sillä voidaan myös vähentää esim. erityisopetuksen tarvetta. 3 Olen huolestunut siitä, ettei panosteta riittävästi parisuhteen hoitamiseen jo ensimmäisen liiton aikana.Toiveikas taas koska uusperheiden parissa tehtävällä työllä on tulevaisuus... Asia on sekä-että.. Uusperheiden määrä kasvaa seuraavien vuosien aikana. 3 Yhdistyksen toiminta rahoitetaan pääosin RAYn avustuksilla. Rahoitus on toistaiseksi kunnossa niin että toimintaa pystytään jatkamaan, joten tilanne ei ole toivoton. Toisaalta RAYn avustusbudjetin pieneneminen aiheuttaa huolta rahoituksen jatkuvuudesta pitkällä tähtäimellä. Kunnat eivät ole halukkaita satsaamaan lisää rahaa kaikkein syrjäytyneimpien ihmisten palveluihin, pikemminkin päinvastoin. Asunnottomat eivät itse pysty rahoittamaan käyttämiään palveluja eivätkä ajamaan omia etujaan vaikean elämäntilanteen takia. Yksityisen rahoituksen hankkiminen tämänkaltaiseen toimintaan on paljon vaikeampaa kuin esim. lapsille tai sotaveteraaneille suunnattuun toimintaan. 3 Yleishyödyllisyyttä koskevan keskustelun sävy, kilpailun asettaminen kaiken muun yläpuolelle, terveyden edistämisen väistyminen marginaaliin, ikääntyvän väestön tarpeet kasvavat 3 Raha-automaattiyhdistyksen avustus on meille äärettömän tärkeä. Toimintamme jouduttaisiin lopettamaan ilman avustusta ja tuhannet ihmiset jäisivät ilman sosiaalisin perustein myönnettyä terveyttä edistävää, virkistävää ja kuntouttavaa arjesta irtiottoa. 3 Raha-automaattiyhdistyksen kaventuvat mahdollisuudet tukea palveluntuottajajärjestöjä. Verohallituksen uusi tulkinta yleishyödyllisistä yhteisöistä ja niiden tuloverotuksesta. 3 Ambivalentti tunnelma: minne päin kansalaistoiminta on suuntautumassa tämän hektisen muutoksen keskellä, jota jollain tapaa ohjaavat/pyrkivät ohjaamaan/velvoittamaan/ raskauttamaan järjestön ulkopuoliset tahot määräyksineen, ohjeistuksineen, odotuksineen. Vaarassa voi olla henkilöjäsenpohjaisissa yhteisöissä tietyllä tavalla jopa aatteellisuus ja vapaaehtoisuus. Oma lukunsa ovat verottajan yms. toimijoiden kanssa painivat palveluja tuottavat yhteisöt. Aidon vapaaehtoisuuden/kan-salaistoiminnan puolesta on olletikin nostettava äänensä jollain uudella, kuulemaan ja ymmärtämään pakottavalla tavalla. Jollain tapaa haastavaa ja jollain tapaa hiukan pelottavaakin. Olen odottavalla kannalla - eipä hötkyillä vaikka tarkkailuasemissa ollaankin. Toiminnan turvaaminen, talousasiat huolettavat: esim. vapaaehtoistyön osalta rakenteisiin on iskostunut "vanhakantainen armeliaisuustyö" ja vastaava. Nykyaikana vapaaehtoiset tarvitsevat tuekseen koulutusta, työnohjauksellisia valmiuksia yms. asioita. Suolarahat tällaiseenkin toimintaan alkavat olla kiven alla: samanaikaisesti eräät kurssit saattavat täyttyä jo vuottakin aiemmin! Vaan eiköhän tästäkin vaiheesta ylipäästä kun on päästy aiemmistakin karikoista. 3 Ristiriitaiset, ehkä asiamme vihdoin menee läpi eli naisille saataisiin vakiinnutettua kunnollisin resurssein helposti saavutettavia matalan kynnyksen päihdepalveluja koska julkisuus on nostanut myös naisten tarpeita päihdeasioissa esiin samoinkuin sen että hoitoa ja palveluja on aivan liian vähän. Asiamme on saanut myös kiinnostusta toimintaan osallistuvien määrällisenä lisääntymisenä, laadukkampana toimintana kuin koskaan aiemmin ja lisäksi julkisuus on keskustellut alkoiholiasioista ja myös toiminnastamme ollaan oltu kiinnostusta paikallisissa tiedotusvälineissä. Toisaalta isommat asiat eli palvelurakenneuudistukset kilpailutusasiat/ verotusasiat ja RAY.n mahdollisuudet rahoittaa toimintaa huolestuttavat. Suuremmat palveluntuottajat ovat selvästi hermostuneita verotus/yhtiöittämisasioista samoinkuin kilpailu järjestöjen välillä on lisääntynyt siitä, kuka ja ketkä saa rahoituksia. Kyetäänkö oikeita tarpeita arvioimaan oikein´? onko rahoittajilla riittävä tiedot kuka ja ketkä saavat rahoitusta? 3 Rahoitushan on järjestössä aina ongelma, yhteiskunnan tarjoamia palveluita supistetaan ja tavallaan sälytetään järjestöjen hoidettavaksi niukemmalla budjetilla. Vaikea yhtälö. Muutoksiin sopeutuminen, kilpailuttaminen, yhtiöittäminen, verotus ym. vie oman aikansa. Järjestöissä motivaatio toiminnan kehittämiseen tuntuu kuitenkin vielä sykkivän voimakkaasti ja kantaa eteenpäin. Olen siis luonteeltani positiivinen, uskon, että jos halua löytyy ja kovasti tehdään työtä löytyy ratkaisu tiukoissakin/tukalissakin tilanteissa ja uskon järjestöjä tarvittavan vielä tulevaisuudessakin, siksi tämä suht neutraali vastaukseni. 3 Rahoituksen epävarmuus ja tulevaisuus kaikkinensa. Julkisen perus- ja erityispalvelujärjestelmien osuus toimialueemme ongelmien hoitamisessa. 3 Toimintamme on saanut uutta pontta RAY:n rahoittaman tiedotus-projektin myötä. Järjestömme on saanut ääntään kuuluviin, näkyvyyttä ja kiinnostus toimintaamme kohtaan on kasvanut. Tarvetta toiminnallemme siis on. Jatkorahoitus sen sijaan on epävarmaa. Projektimme loppuu ensi vuonna ja siitä eteenpäin kaikki on auki. Toivomme kovasti, että työmme tulokset eivät valuisi hukkaan, vaan jatkuisi eri muodoissaan aina. Olemme siis toiminnan osalta toiveikkaita ja rahoitus puoli huolettaa. 3 Toimimme pääasiassa RAY:n rahoituksella + paikallisilla järjestöavustuksilla. Meillä ei juurikaan ole ostopalvelutoimintaa, joten tilaaja-tuottaja malliin liittyvät ongelmat eivät suuresti meitä kosketa. Eniten huolettaa RAY:n tukien tulevaisuus, yleishyödyllisten järjestöjen verotus ja oman varainhankinnan haasteellisuus kovan kilpailun kentässä. Mm. joidenkin järjestöjen väärinkäytökset ja huijaukset alalla vievät kaikilta uskottavuutta ja vaikeuttavat toimintaa. Tiettyä huolta on olemassa mutta pakko olla myös hieman toiveikkuutta sen suhteen että järjestön tilanteeseen kiinnitetään huomiota ja että päätöksentekijät ymmärtäisivät tehdä osaltaan asiassa viisaita ratkaisuja. 3 Aistivammaisjärjestöjen toiminta ei ole niitä, joista kilpailuviranomainen tai verottaja ensimmäiseksi kiinnostuu. Myöskään RAY:n avustuspolitiikan näkökulmasta aistivammaisjärjestöjen toiminta ei ole vielä vaarassa, koska kilpailua tai päällekkäistä toimintaa ei oikeastaan ole. (järjestön nimi) seuraa tilannetta tarkkaan, jotta voi välttää mahdolliset uhkat. MELKO HUOLESTUNEET 2 Toimintaympäristön muutokset: Euroopan unionin sisämarkkinoiden tunkeutuminen sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintakentälle, VEROTTAJAN KIRISTYNEET TULKINNAT, Raha-automaattiyhdistyksen avustuslinjaukset. Toiminnan rahoituspohjaa tulisi laajentaa, mutta laajentamismahdollisuudet em. syistä erittäin haastavat ajatellen toimintamme kohderyhmää ja toimintamuotoja. 2 Liian monia vaikutukseltaan epäselviä muutoksia taustalla. Lisäksi ongelmana on, että kukaan ei tiedä miten muutokset vaikuttaa, keitä varmasti koskee, ja mitkä ovat sanktiot, jos tehdään virheratkaisuita. 2 Sydänpotilaan hoitoketju ei toimi. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjaon mukaan sydänpotilaan kuntoutus/sopeutumisvalmennus ja jatkoseuranta kuuluu perusterveydenhuollolle. Siellä ei kuitenkaan ole resursseja ottaa vastaan erikoissairaanhoidon lähettämiä potilaita. 2 Kilpailuttaminen ja verohallinnon uudet tulkinnat järjestöiden yleishyödyllisenä tarjottavista palveluista ovat uhkaamassa jäsenistömme palveluita niin asumisen kuin tilapäishoidonkin osalta. Molemmat ovat aivan keskeisiä kehitysvammaisten itsenäistymisen ja perheiden jaksamisen kannalta. 2 tilanne järjestöjen kannalta on muuttunut aiempaa epävarmemmaksi ja se näkyy toiminnan suunnittelussa 2 Huolimatta siitä, että elämme suuremman hyvinvoinnin keskellä kuin koskaan, ne jotka jäävät jalkoihin ja tukea vaille, jäävät sitä enemmän kuin koskaan. Keskeisenä syynä tähän on kuntien jatkuvasti heikkenevä tilanne.Suuria toiveita asettuukin kunta- ja palvelurakenteen uudistukselle. Järjestöjen toimintaresurssit ovat paljon kiinni siitä, miten kunta voi ostaa palveluja tai tukea muuten erityisesti paikallisjärjestöjen kansalaistoimintaa. 2 Jos järjestön toiminta loppuu, syöpäpotilaat jäävät vailla suurta osaa psykososiaalisesta tuesta. Kunnilla ei ole resursseja ottaa tätä tehtävää hoitaakseen. m 2 Järjestömme saa rahoituksensa pääosin raha-automaattiyhdistykseltä. RAY:n rahoitus on ilmeisesti lähivuosina vaarassa vähentyä. Järjestömme on vaikea panostaa muuhun varainhankintaan, koska siihen on käytettävissä liian vähän resursseja, eikä järjestömme työtä ole helppo "kaupallistaa". Pienistä hallintoresursseista johtuen myös työn organisointi kärsii ja työntekijät uupuvat. Toisaalta järjestömme tekemä koulutus- ja sosiaalityö ovat osoittaneet tarpeellisuutensa ja niiden kysyntä on kasvanut, ja järjestössämme olisi intoa kehittää toimintaa edelleen, jos resursseja siihen olisi riittävästi. 2 Yhteiskunnan vastuu kuurosokeiden ihmisten tasa-arvoisesta kohtelusta on heikentynyt ja heikkenee koko ajan. Kuurosokeiden oikeus tasa-arvoiseen elämään ja osallistumiseen rajataan. Tulkki-ja kuljetuspalvelu ei toimi lain edellyttämällä tavalla. Kuntien köyhtyminen vaikuttaa kuurosokeiden oikeuksien toteutumiseen epätasa-arvoisesti.Palvelujen saanti heikkenee koko ajan. 2 Kansalaisjärjestöjen toiminta vaikeutuu ja toimintakenttä kaventuu viimeaikaisten päätösten vuoksi. Suurin huolen aihe on se,miten käy vapaaehtoistyön esim. ( järjestön nimi) kaltaisessa järjestössä, jonka suurin voimavara kentällä on juuri vapaaehtoisten tekemä aktiivinen terveyden edistämistyö. 2 Keskusjärjestössämme on noin 180 paikalliseyhdistystä ja heidän resurssit toimia ovat vaikeutuneet, taloudellien yheteiskunnan tuki kohdistuu yhä harvempiin järjestösitämme ja kuntien aikaisemmin ilmaiseksi antamat tilat ovat muuttuneet yhdistyksillemme markkinahintaisiksi.Yhdistyksistämme viimeisen 4 vuoden aikana lopettanut noin 60 yhdistystä. 2 Toteutettaessa kilpailutuksia, tehtäessä verotuksen muutoksia ja muutettaessa järjestelmää radikaalisti menee kyllä lapsi pesuveden mukana. Järjestöjen palvelut paikkaavat nyt julkisen järjestelmän puutteita, ilman järjestöjen toimintaa voimme sanoa hyvästit hyvinvointiyhteiskunnalle. 2 Esimerkiksi verottajan suunnitelmat määritellä myös marginaaleihin kohdistuvat järjestöjen non profit- lähtökohdasta toteutetut yleishyödylliset palvelut elinkeinotoiminnaksi, voivat toteutuessaan olla vakavasti vaarantamassa koko suomalaisen hyvinvointipalvelujärjestelmän toimintaa. 2 Tarjoamamme palvelu ei ole lakisääteistä joten kunnat eivät merkittävässä mittakaavassa toteuttaisi näitä palveluita. Kilpailua alalla ei suoranaisesti ole, mutta esim verottajan tiukkojen tulkintojen vuoksi saattaa tällainenkin palvelu olla vaarassa joutua tuloverotuksen piiriin. Koko järjestömme asema ja tulevaisuus on tällöin vaarassa. 2 Yhdistyksemme toimii pitkälti Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen varassa. RAY on tiukentamassa avustuskriteerejään. Olemme myös järjestäneet Kelan rahoituksella kuntoutuskursseja, mutta kurssien tulevaisuus on vaakalaudalla, koska paikalliset Kelan toimistot eivät enää anna entiseen tapaan maksusitoumuksia kurssille osallistumiseen. 2 eu:n mukanaan tuomat kilpailuttamissäännöt vaikuttaneet mm. RAY:n avustuksiin, huolestuttavaa erityisesti niiden avunsaajien kohdalta, joiden ainoa tuki on ollut järjestön tarjoama RAY-avusteinen palvelu. Yhteiskunnallinen tilanne, kuntien talouden heikkous ja kovenevat arvot johtavat monenkaltaiseen ennalta-arvaamattomaan huono-osaisuuteen. 2 Epävarmuus avustusvaraisen toiminnan jatkumisesta/ EU:n suhtautuminen RAY:n asemaan. Huoli heikommassa asemassa olevien kansalaisten palveluiden ja edunvalvonnan turvaamisesta jos järjestöjen resursseja kasitaan. 2 Julkisen rahoituksen riittävyys vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon palveluita on tarjolla. Kohderyhmämme tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluita, joita katsotaan kunnista käsin koko ajan suurennuslasilla. 2 sos. ja terv. järjestöjen ja säätiöiden merkitystä ei ymmärretä, merkittävä yleishyöd. kansalaitoiminta on vaarassa. Viime aikaisilla toimilla nakerretaan lisää hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilareita 2 Erityisesti ikääntyneiden vammaisten asema on huononemassa entisestään. Jo nyt heidän asemansa on erittäin heikko. Kuntarakenneuudistus kuten monet muutkin uudistukset uhkaavat heikentää pieneten erityisryhmien asemaa, koska uudistusten pääasia näyttää olevan valtaväestön aseman parantaminen 2 Palveluntuottajajärjestö joutuu tällä hetkellä pohtimaan sitä, onko sen tehtävä edelleen tuottaa sitä palvelua, mitä varten se jopa on perustettu. Jos se luopuu palvelutuotannostaan onko olemassa mitään takeita siitä, että "omistajat" esim. vammaisjärjestöjen perusjäsenet, saisivat vastaavaa palvelua ja kenen tuottamana. Johtaisiko se siihen, että järjestöjen palvelutuotannossaan esiinnostama laatu ( suhteessa hintaan) kärsii ja palvelusta todella tulee vain kilpailtu tuotteistettu tuote. Onko tulevaisuus myös sitä, että kunta- ja palveluranneuudistuksen toteutuessa ja yhä suurempien hankintapirien tehdessä päätökset hankinnoista, palvelut keskittyvät myös kustannustehokkuuden vaatimusten kautta vain sinne, missä markkinaehtoisesti on kannattavaa toimia. Hankintakokonaisuuksien suurentuessa ja keskittyessä pienten toimijoiden mahdollisuudet osallistua esim. tarjouskilpailuun kaventuvat koko ajan. Tämä koskee yhtä hyvin järjestöjä kuin myös sosaalialan yritystoimintaa. Kehitys johtaa siihen, että ala keskittyy - yritykset ja järjestöpalvelutuottajatkin fuusioituvat - niistä tulee yhä enemmän "teollisuuslaitoksia" - asiakaslähtöisyys vähenee ja tärkein asiakas palvelutuottajalle on maksaja - palvelua ei enää rakenneta loppukäyttäjälähtöisesti Matille tai Maijalle vaan kauppaa käydään maksajaostajan kanssa tilastonumeroiden kautta täyttäen palvelun minimivaatimukset erittäin kustannustehokkaasti toimien. Toisaalta sinne, missä markkinat toimivat, syntyy laadukkaita ja kalliita yksilöllisiä palvelukonsepteja niille, joilla on varaa itse maksaa palvelustaan. Tarvitaanko kuitenkin tässäkin kehityksessä järjestöjen palvelutuotantoa - onko meidän synnytettävä markkinaehtoista toimintaa varainhankintamielessä ja subventoitava sillä muuta palvelutuotantoamme, jotta voimme toimia vaikkapa Savukoskella etteivät savukoskelaiset kehitysvammaiset tarvitse muuttaa Rovaniemelle tai Ouluun satojen kilometrien päähän omaisistaan ja kulttuuritaustastaan sinne karanneiden palvelujen perässä. Järjestetäänpä palvelu missä tahansa sille on aina löydettävissä reaalihinta. Koska järjestö ei voi enää subventoida palvelua esim. RAY-avustuksin, on sen joko saatva täysi hinta kunnalta, maksajalta tai myytävä tuote alihintaan alle omakustannusten ( mitä muuten verohallinto 1.6. kirjellään yleishyödylliseltä palveluntuottajalta edellyttää ) ja vaikkapa kerätä lista- tai lipaskeräyksellä Helsingin keskustassa Savukosken palveluhinnasta puuttuva osa. 2 Palveluja tuottavat järjestöt halutaan nyt yrityksiksi ilman että asiasta on käyty minkäänlaista laajempaa yhteiskunnallista tai sosiaalipoliittista keskustelua. 2 Ihmisten paras ja hyvinvointi unohtuu kun kaikki toiminta tapahtuu markkinalähtöisesti kilpailun ehdoilla. Voimavaroja kuluu turhaan ja ihmiset joutuvat suotta kärsimään kun ennaltaehkäisevää työtä ei tehdä. Hyvinvointivaltion alasajo tuntuu pahalta. 2 Kansalaisjärjestöjen toimintaresurssien niukkuus ja siihen liittyvät uhat esim. RAY:n tulevaisuus, verottajan kaventunut tulkinta yleishyödyllisyydestä ja kilpailulainsäädännön kapea tulkinta. 2 keskeistä muuttuneessa tilanteessa on milestäni havaita Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja säätiöiden merkitystä ei ymmärretä kunnissa eikä niiden tarjoamia mahdollisuuksia tunneta. Hyvinvointiyhteiskunnan perustuksia nakerretaan jälleen yhdeltä kulmalta. 2 On keskustelu mm. lääkkeiden korvattavuuksista. Verenvuototautia sairastavien lääkekustannukset ovat melko korkeat, mutta tämän hetkinen ennaltaehkäisevä ym. hoito mahdollistaa potilaiden normaalin elämän ja normaalin työpanoksen yhteiskunnassa. Myös elämänlaatu on tärkeä tekijä verenvuototautia sairastavien keskuudessa. Samaten myös sairaanhoidonpiirissä on "taisteluista" missä hemofiliaa sairastavia hoidetaan. Tässä harvinaisessa sairaudessa olisi keskittäminen kaiken A ja O. Silloin tieto taito on samankaton alla ja päästää hyviin tuloksiin. Tämä on ihan käytännössäkin koettua. Sairaanhoito yleensäkin verenvuototautien kohdalla, koska valitettavasti sairaanhoitohenkilökunnan tietämys erittäin puutteellista sekä hoitajien että lääkäreiden keskuudessa. Taloudellinen tuki järjestöille jotka eivät pidä suurta ääntä itsestään on vähäistä, koska yhdistyksemme rahoittajana toimii RAY, jonka turvin voimme pitää toimintaamme yllä. 2 Toimintaympäristön muutokset nopeat ja viranomaisten kannanotot ovat ennalta-arvaamattomat, tulevaisuus on huonosti ennakoitavissa. 2 Palvelujen kilpailutus, talouden jatkuva tiukkeneminen ja erilaiset yhtiöittämiseen liittyvät seikat aiheuttavat epävarmuutta. Laatu helposti unohtuu ja taloudelliseen kannattavuuteen liittyvät kysymykset nousevat kärjistetysti esille 2 tarve kasvaa koko ajan. Suomessa noin 300.000 omaishoitajaa, joista vain 28.000 saa lakisääteistä tukea. Kunnat painottavat omaishoitoa, mutta eivät tue hoitajia. Järjestön paikallisyhdistysten toimintamahdollisuudet heikentyneet tilapäishoidon tarjoamisen osalta. 2 Kuntoutuksen ja terveydenhuollon supistusten myötä pienehkön vammaryhmän asema huononeen aina eniten. Verotukseen liittyvät uhkakuvat vaikeuttaisivat muutoinkin hankalaa taloudellsita tilannetta. 2 Pelko yleensäkin järjestöjen vapaaehtoistoiminnan jatkuvuudesta; Ray kiristää (?) ja yleishyödyllisyyden "kumoaminen" EU:n taholta 2 Kuntien taloudellinen tilanne. Palvelujen kilpailuttaminen viivästyttää tai jopa estää palvelun syntymisen. Ainakaan tarvitsijat eivät saa palveluja oikea-aikaisesti. Vammailakien yhteensovittaminen tässä tilanteessa huolestuttaa. Ihmisten subjektiivisetkaan oikeudet eivät toteudu näillä suunnitelmilla. 2 Ilmassa on valtavia uhkia päihteiden käytön lisääntymisen ja väestön ikääntymisen myötä. 2 Päihteiden kulutuksen kasvu on uhka, minkä haitat eivät vielä todella näy. Useat syrjäytyvät ja elämän tasa-arvo heikenee yhteiskunnassa. Hitunen toivoakin, eli Liittona pytymme paremmin markkinoimaan arkielämän tuen mahdollisuutta resurssiemme parannuttua. 2 liian monet puuhailevat samojen asioiden parissa, mutta käytännössä samat ongelmat pysyvät vuodesta toiseen, mitä konkreettista tulosta yksilöiden kannalta on saatu erilaisilla projekteilla, järjestöt tekevät paljon hyvää työtä, mutta hyödyttääkö se lopulta ketään avun tarvitsijaa 2 Tahattomassa lapsettomuudessa on kyse fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista ongelmista. Monet tutkimukset osoittavat, että lapsettomuus on koko ihmistä ja parisuhdetta kohtaava kriisi, jonka läpikäymiseen usea pari tarvitsee ulkopuolisen apua. Hedelmöityshoitoihin turvautuvan parilla tulee olla myös valmiudet tehdä eettisiä ratkaisuja harkiten, kirjaimellisesti seuraava sukupolvi huomioon ottaen. Ongelmia tuottaa mm. hedelmöityshoitolain puuttuminen ja yhdistyksen rahoitusvaikeudet (=ongelmaa ei tunnusteta). 2 Yleishyödyllisten yhteisöjen verotuskäytännön tiukentumisuhka (Verohallinnon uusi ohje 1.6.2005), osa palvelujentuottajistamme ja yhdistyksistämme saanut verottajan selvityspyyntöjä tähän asti yleishyödyllisenä toimintana hyväksytyn toiminnan osalta. Samoin ALV -uhka, joka kohdistuisi esim. avustajatoimintapro-jektissamme asiakasmaksuihin ja pienituloisimpiin avunsaajiin. Toisaalta ääneen puhuminen näistä vähän hankalaa, koska ainakin toistaiseksi monin paikoin maassa verottaja ei ole vielä mitenkään aktivoitunut. Eli "nukkuvaa karhua" ei tee oi-kein mieli mennä herättelemään. Ehkä vain ajan kysymys milloin missäkin päin maata karhu herää ilman herättelyäkin. 2 RAY:s ställning som bidragsgivare. - en osäkerhet för tillänglig service på svenska i stat och kommun 2 Epätietoisuus tulevien hallinnollisten päätösten vaikutuksesta. 2 Järjestötoiminnan perusajatus, eli toimia yleishyödyllisenä, kansalaisten perustamana vaikutusväylänä ja ihmisten yhteysfoorumina on sotkeutumassa liiketoiminnan käsitteeseen ja toiminta-ajatukseen. 2 Järjestöjen toiminta on uhattuna usealta er taholta. se merkitsee myös uhkaa vaikeasti sairaiden jäsentemme ja heidän läheistensä arjessa. Sosiaaliturvaa karsitaan koko ajan. Vaarana on, että pitkäaikaissairaat köyhtyvät entisestään. 2 Palvelukentän linjaukset ovat epämääräiset. Kansalaistoiminnan korostaminen on hyvä juttu, mutta kansalaisvetoisten palveluiden alasajo huono juttu. Monipalveluyhteistyö vaikeutuu ja usein loppuu. 2 kansalaistoiminnan merkitystä ja laajoja mahdollisuuksia ei ymmärretä markkinoistuvassa toimintympäristössä ja järjestöjen toimitila uhkaa kaventua eikä toimintaedelytyksiä tueta riittävästi 2 Säilyykö yhteiskunnassamme ilmapiiri, jossa vammaiset ovat tasavertainen osa yhteiskuntaamme ja yhteiskunta toimii tämän mukaan? Vaikutelma, että yhteiskunta kovenee, on selvä. 2 Emme tuota palveluita, joten kovin suurta huolta oman järjestömme puolesta ei ole, mutta laajemmin kansalaisten hyvinvoinnin puolesta olen kovin huolissani. 2 Useita isoja epävarmuustekijöitä samanaikaisesti toteutumassa ja avoinna. Keinot, joilla asioihin voidaan vaikuttaa, hakusessa meillä järjestöillä että päättäjillä. Järjestöjen tilaan vaikuttavia positiivia asioita ei juurikaan näkyvissä ts. vain huonoja ratkaisuja valittavissa 2 Henkilökohtaisesti tunnelmat ovat ristiriitaiset. Järjestömme sisällä on tapahtumassa paljon ja sen toiminta on laajentumassa. Se on toiveita sekä odotuksia herättävää. Järjestön sisältä kuin ulkopuolisista tekijöitä johtuvia huolenaiheita on monia - verohallinnon ohje liittyen järjestöjen yleishyödyllisyyteen ja palvelujen tuottamiseen (rinnastaminen elinkeinotoimintaan) on todellinen uhka. Pitääkö siis yleishyödyllisiä järjestöjä olla tulevaisuudessa yhtiöittämässä ja katsoa palvelujen tuottaminen liiketoiminnaksi? Tämä on hämmentävää, varsinkin kun tuottamamme palvelut eivät tuota yhdistykselle taloudellista hyötyä tai tuottoa, ja tarkoituksenamme on vain turvata, että synnynnäisesti sydänvikaiset ja heidän läheisensä saavat palveluita myös jatkossa. Varmaa on, että mikäli järjestökenttä ei kykene jatkossa palveluja tuottamaan, ei sitä tule kukaan muukaan tekemään. Myös järjestöjen perinteisesti tarjoamat vertaistuki- ja tukihenkilötoiminta ovat vaarassa. Mistä saamme ohjeita ja tietoa riittävästi, kuinka meidän tulee toimia tulevaisuuden ja palvelujen turvaamiseksi. Rahankeräyslaissa tapahtuvat muutokset (koen epätietoisuutta ainakin henkilökohtaisesti), RAY:n avustustoiminta tulevaisuudessa sekä huijarijärjestöt (jotka mustaavat ja vaikeuttavat vilpittömin mielin ja todella asiansa eteen työtä tekevien järjestöjen maineen), osaltaan lisäävät epätietoisuutta järjestökentän tulevaisuudesta. 2 Olemme saaneet laajennettua toimintaamme ympäri Suomea ja järjestettyä vertaisohjaajille ja puhelinpäivystäjille työnohjauksen. Vaikka kaikki em. henkilöt toimivat ilman palkkaa, niin toimintaan liittyvät (työnohjaajille maksetaan) kulut nousevat yllättävän suuriksi. Lisärahoituksen miettiminen on ajankohtaista. Jäsenmaksujen nostaminen ei tunnu järkevältä. 2 Samanaikaisesti tapahtuu useita asioita, jotka kiristävät yleishyödyllisten järjestöjen toimintatilaa. (järjestön nimi) kiristää rahoituslinjauksiaan, verottajaa kiinnostaa entistä enemmän järjestöjen varainhankintatyön verottaminen ja kuntien toimintaresurssit ennaltaehkäisevien tukipalvelujen järjestämiseen erityisryhmille ovat heikot. 2 Vertaisperhekursseille osallistuvat ne perheet, jotka jäävät lapsen tai nuoren kuulovamman lievän asteen vuoksi mm. Kelan palvelujen ulkopuolelle. Huonokuuloisten lasten määrä ja perheiden kurssitarve kasvaa vuosi vuodelta. Monet kursseilla mukana olevat perheet eivät aikaisemmin ole saaneet osallistua minkäälaisille kursseille. Tiedon ja vertaistuen tarve on heillä kuitenkin aivan yhtä suuri kuin vaikeammin kuulovammaisen lapsen tai nuoren perheellä. HUOLESTUNEET 1 Ilmassa tuntuu olevan 1) kansalaisjärjestötoiminnan kyseenalaistamista /(henkilön nimi) 14.10. 2) Raha-automaattiiyhdistyksen monopolin säilymisen suhteen Suomi näyttää olevan aika ponneton = odotetaan mitä tapahtuu 3) hyvinvointiyhteiskunnan alasajo tapahtuu vauhdilla ja yhteisestä poliittisesta tahdosta. Yritystoimintaan luottaminen sokaisee ja tuhoaa kokonaisvaltaisen osaamisen, jota löytyy julkiselta sektorilta. Yksityinen yritystoiminta sos- jaterveysalalla perustaa rahaan, eikä ihmisen kokonaiskäsitykseen 1 Verotus kiristyy, RAY tukea poistuu, EU asettaa rajoituksia, jotka eivät välttämättä suomalaisessa hyvinvointimallissa toimi 1 huolimatta historiallisesti parhaasta taloudellisesta tilanteesta palveluja ja etuisuuksia leikataan huono-osaisilta. - tuloerojen kasvattaminen nykyisellä vauhdilla johtaa polarisaatioyhteiskuntaan ja sen mukaisiin ongelmiin - yhteisvastuuta/moraalia ollaan tietoisesti murentamassa 1 Järjestöjen toimintaympäristöön kohdentuu paljon muutoksia: RAY:n linjaukset, verottajan määrittely yleishyödyllisyydestä, palveludirektiivi ja hankintalaki. Järjestöjen toimintalogiikka on tyystin erilainen. Nyt uhrataan todella paljon markkinavoimien alttarille. Toivonkipinöitä on, että järjestöjen tilanne nyt ymmärrettäisiinkin maan hallituksessa (vrt. iltakoulu 19.10.05). Konkretiaa ei tosin vielä ole. 1 Toimintaympäristön muutos, rahoituksessa tapahtuneet muutoksetRAY/ARA, Yleishyödyllisyyden määritelmä, verokäytäntöjen mahdolliset muutokset, kilpailutus/hankintalain soveltuvuus sosiaali- ja terveyspuolen palveluihin, sitoutuneen ja motivoituneen henkilöstön saatavuus 1 Eu-kilpailulainsäädännön tulkinta on vaikeuttanut vaikeavammaisten nuorten asemaa saada vammaispalvelulain mukaisia asumispalveluita. Verolain uusi ohje on toinen todellinen uhka palveluiden tuottajalle. Myös Raha- automaattiyhdistyksen tiukentunut linja investoinneissa edesauttaa asumispalvelutarjonnan vähenemistä vaikeavammaisten nuorten kohdalla. 1 Järjestöjen tuottamien palvelujen uhanalaisuus mm. verottajan toimenpiteiden takia on herättänyt huolta. Mikä on järjestöjen rooli palveluiden ja tuen tuottamisessa tulevaisuudessa? Mitkä mahdollisuudet siihen annetaan? 1 Kolmannen sektorin hoidettavaksi jätetään yhä enemmän tukipalveluiden tuottamisvastuuta samalla kun niiden edellytyksiä toimia ja tuottaa palveluita rajoitetaan. Kyseessä on useimmiten pienille ja erityisryhmille tarjottavat tuki- ja neuvontapalvelut, joita liikeyritysmäisesti johdettavat voittoa tavoittelevat yritykset eivät tule milloinkaan hoitamaan esim. todennäköisesti huonon kannattavuuden vuoksi. Tukea tarvitsevat ihmiset ja ryhmät jätetään todellisuudessa vaille tukea tai kolmas sektori pystyy tukemaan ainoastaan murto-osaa avun tarvitsijoista. Tämä yhteiskunta ei pysty milloinkaan huolehtimaan kaikista niistä kansalaisistaan, joille kolmas sektori tällä hetkellä tarjoaa palveuitaan ja apuaan. 1 Ilmassa selviä paineita linjauksiin, jotka voivat merkitä yksityisen ihmisen (varsinkin resursseiltaan heikon, mutta tuntuu paine kasvavan myös tämän ryhmän ulkopuolelle)fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tason pudottamista rajoille, joissa ei pystytä enää hallitsemaan elämäänsä ja eletään täydellisellä säästöliekillä. Tällainen politiikka poikii vain taas uusimuotoisia ja entistä vaikeammin hallittavia ongelmia entisten lisäksi. Lisäksi tuntuu, että järjestöjen ominaispiirteitä ja sisintä olemusta tällä sektorilla ei varsinkaan rahoittajien piirissä täysin oivalleta, vaan järjestöjä ollaan taloudellisesti ajamassa mahdottomilta tuntuvien yhtälöiden eteen toimintansa taloudellisen turvaamisen suhteen. (Tässä lyhyesti tärkeimmät) 1 Koko ajan kiristetään julkista rahoitusta (KELA,RAY) kansanterveystyötä tekeville kolmannen sektorin vapaaehtoisjärjestöille 1 Koska kilpaululainsäädännön tulkinta Suomessa on "auki" eli lain henkeä tutkaillaan. 1 Harvinaisen sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet ovat kohtuuttoman kalliita tai niiden saatavuudessa on toituvia ongelmia. Pienen potilasmäärän takia myös kulutus on pientä. Pienen ryhmän on vaikeaa saada "ääntään kuuluville". 1 Olen erittäin huolestunut vammaisten ihmisten ja heidän omaistensa asemaan liittyvän kehityksen vuoksi. Vammaisten ihmisten ja heidän omaistensa tarvitsema yksilöllinen päivittäinen avuntarve on vaikea ottaa huomioon mekaanisissa kilpailutuksissa. En ole niinkään huolestunut oman järjestöni asemasta. Eiköhän meille löydy oma siivumme palvelutuotannosta, mutta kaipaisin kovasti " kansallisesti kestävän vammaispolitiikan perustan luomista ". En jaksa uskoa, että asiakkaiden ja yhteiskunnan kokonaisintressit tulevat huolehdituksi näissä nykyisissä muutoksissa. 1 Suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa johtaa verohallitus. Meillä on esimerkiksi arvonlisäverolaki, jonka eduskunta on hyväksynyt ja jonka sisältöä parhaillaan verohallitus omilla tulkinnoillaan muuttaa. Lain muutoksen taustalla on nyt vain veropoliittiset lähtökohdat, eikä asioita arvioida sosiaalipoliittisesti eikä yhteiskuntapoliittisesti. Arvioinnista puuttuu myös kokonaisvaltainen talouspoliittinen näkökulma, mitä nämä muutokset merkitsevät kuntien taloudelle, palvelujen käyttäjien taloudelle jne. [Takaisin] | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||