Aamusydämellä

Suomessa on arviolta 80 000 näkövammaista, joista 10 000 on sokeita.

Apuvälineet ja avustajat helpottavat nykyään näkövammaisen arjen sujumista. Haasteita taas tuovat mm. itsepalvelupisteiden lisääntyminen ja palvelujen etääntyminen.

Espoolainen kuvaamataidon opettaja Maarit Hedman, 41, menetti näkönsä 10 vuotta sitten MS-taudin seurauksena. Sokeutumista seuranneen kriisin jälkeen Maarit päätti kuitenkin valita positiivisen ja aktiivisen elämäntavan. Hän opetteli jopa maalaamaan uudella tavalla - käsin ja nopeasti kuivuvia akryylivärejä käyttäen.

Maarit on eläkkeellä, mutta arki on aktiivista. Hän on pitänyt vuosittain näyttelyitä ja vetänyt kuvaamataidon kursseja näkövammaisille. Kotona apuna ovat aviomies ja 9-vuotias tytär. Aviomiehen työ vaatii paljon matkustamista, ja avustajia Maaritilla on tällä hetkellä kaksi. Maarit harrastaa aktiivisesti tanssia ja muutakin liikuntaa, johon avustajia tarvitaan samoin kuin kodin ulkopuolisten asioiden hoitamiseen.

Maaritin sopeutumista sokeuteen helpotti Näkövammaisten keskusliiton peruskuntoutuskurssi ja vertaistuki. Tyttären syntymä kannusti myös ponnistelemaan elämässä eteenpäin. Ystäväpiiri on Maaritilla sokeuden myötä entisestään laajentunut. Läheisten ja ystävien, sekä näkevien että näkövammaisten, tuki on ollut Maaritille tärkeää.

Lahtelainen Tapio Äystö, 57, sokeutui 11-vuotiaana. Hän kärsi silmänpainetaudista eli glaukoomasta ja painetta vähentävien leikkausten jälkeen tuli lopulta sokeus. Paineet aiheuttivat ennen sokeutumista Tapiolle niin pahoja päänsärkyjä, että sokeus ilman paineita oli Tapion mielestä jopa helpotus. Nuorena on Tapion mielestä helpompi sopeutua sokeuteen, kun opiskelu, työ tai ihmissuhteet eivät ole rakentuneet näkemisen varaan.

Tapio kävi ensin muutaman vuoden Helsingissä sokeain koulua. Maalle muutettuaan hän suoritti keskikoulun tenttimällä. Lukion hän kävi näkevien joukossa, ja Tapio kiitteli sekä koulun rehtoria että opiskelutovereita tuesta. Myös työkaverit ovat suhtautuneet Tapioon kannustavasti jokaisessa hänen kokemassaan työyhteisössä.

Tapio on toista kertaa naimisissa. Ensimmäinen vaimo oli sokea, samoin nykyinen vaimo. Lapsia Tapiolla on viisi, ja he ovat jo pienestä pitäen toimineet vanhempiensa silminä erilaisissa tilanteissa, koska avustajajia ensimmäisten lasten ollessa pieniä vielä ollut. Ensimmäinen avustaja tuli perheen avuksi vuonna 1996.

Lapsenteko mietitytti hieman Tapiota ensimmäisen vaimon kanssa. Saatuaan selville, että heillä molemmilla oleva glaukooma ei periydy, he halusivat lapsia. Toisessa liitossa aiheesta ei enää edes tarvinnut keskustella, vaikka Tapio tietää pariskuntia, jotka empivät sokeutensa vuoksi lasten hankkimista.

Tapio teki ATK-alalla 37-vuotisen uran. Hän joutui marraskuussa 2008 luopumaan työstään, kun järjestelmien liittymät menivät niin graafisiksi, etteivät apuvälineet pysyneet perässä. Tapio haluaisi vielä työllistyä ja hyödyntää tietokonesovelluksiin liittyviä taitojaan vaikkapa näkövammaisten kouluttamisessa. Järjestötyössä Tapiolla riittää työsarkaa, mutta siitä ei saa elantoa.

Maarit kaipaa näkevien maailmasta visuaalisia elämyksiä, kuten elokuvia ja kaunista luontoa. Vapaasti liikkumista hän niin ikään ikävöi. Tapio haluaisi myös liikkua joskus vapaasti ja autolla olisi kiva ajaa. Vapaita kuskeja ja liikuntakavereita ei aina ole helppo löytää. Tapiota kiinnostaisi myös tietää, miten hyvin hänen mielikuvansa vastaavat todellisuutta.

Näkövammaisuus aiheuttaa toki kommelluksia arjen sujumisessa: Maarit on esimerkiksi paistanut vahingossa kaapista pudonneen tiskisienen jauhelihana. Arjen kompurointeihin on Maaritin ja Tapion mielestä vain suhtauduttava kärsivällisesti ja huumorilla. Lisäksi Tapio muistuttaa, että sattuu sitä näkevillekin.

Näkeviä Maarit ja Tapio kannustavat auttamaan tilanteen tullessa rohkeasti. Kosketus näkövammaisen kohtaamisessa on tärkeää, samoin oman nimensä sanominen, koska äänien tunnistaminen ja muistaminen ovat muuten vaikeita. Pankissa ja automaatilla eivät tuntemattomat voi auttaa, mutta paikkojen löytämisessä ja suunnistamisessa voi hyvin avustaa.


toimittaja Hilla Blomberg

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Näkövammaisten Keskusliitto ry

Maarit Hedmanin maalauksia