Aamusydämellä

Kun hiljaisuus on kadonnut arjesta, sitä on erikseen etsittävä.

Erilaiset hiljaisuuden retriitit ovat lisänneet suosiotaan viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Siitä, miksi hiljaisuus on tärkeää ihmiselle ja mihin sitä tarvitaan, kertovat Tuulikki Ilvonen ja Jami Taipalinen.

Jami, 38, luo uraa kestävän kehityksen viestintäkonsulttina ja elää hektistä kaupunkilaisen elämää. Tuulikki, 58, on seurakunnan nuorisotyönohjaaja. Kummatkin ovat löytäneet hiljaisuuden viljelyn eli hiljaisuuden retriitit tärkeäksi lepäämisen ja kasvun paikaksi itselleen.

On sanottu, että mikään ei ole muuttanut ihmisluontoa niin paljon kuin se, että ihminen on menettänyt hiljaisuuden. Siitä ole jäljellä kuin rippeitä. Sekä Tuulikki että Jami allekirjoittavat näkemyksen arjen luonnollisen hiljaisuuden katoamisesta.

Useissa eri uskonnoissa hiljaisuuteen vetäytymisellä on tärkeä rooli. Toisaalta hiljaisuuden meditaatioita järjestetään myös ilman minkäänlaisia uskonnollisia viitekehyksiä.


VAPAUTUMISTA SUORITTAMISESTA

Jami löysi hiljaisuuden merkityksen tilanteessa, jossa hänen opiskelunsa olivat päättyneet ja hän kävi murrosvaihetta henkilökohtaisessa elämässään. Samaan aikaan ajoittui myös muutto uuteen kaupunkiin.

Hän ei ollut itse ajatellut koskaan päätyvänsä hiljaisuuden retriittiin, mutta ystävän suositeltua sitä hän uskalsi lähteä mukaan. Jami huomasi heti, että retriitit olivat juuri sitä, mitä hän tarvitsee – kyse ei ollutkaan mistään yhdessä metsässä mököttämisestä kuten hän oli kuvitellut.

Usein retriitit tapahtuvat leiri- tai retriittikeskuksissa luonnon keskellä. Osallistujat ovat pääsääntöisesti hiljaa eivätkä he saa käyttää kännyköitä tai tietokoneita hiljaisuuteen laskeutumisen aikana.

Hiljaisuutta rytmittävät lähinnä ruokailut ja mahdollisesti hetkipalvelukset tai muut meditaatiotuokiot. Nykyään on myös mahdollista valita retriitti, jossa harrastetaan esimerkiksi kuvataiteita.

Hiljaisuus nostaa mieleen erilaisia asioita omasta elämästä, usein sellaisia, joita ei ole huomannut tai jotka on jostain syystä painanut pois mielestä. Jamille hiljaisuus merkitsee vuoropuhelua oman itsensä kanssa ja toisaalta yhteyden etsimistä Jumalaan.


MEDITAATIO ON MIELEN MATKA

Meditaatio tulee sanoista medium itari eli matka keskukseen.Mielen matka voi johdattaa etsimään oman elämän mielekkyyttä, sen olemisen perustaa. Hiljaisuus auttaa etsimään oman elämän voimanlähteitä.

Hiljaisuuden retriiteissä riisutaan valmiit roolit: ihmiset esittäytyvät usein pelkällä etunimellä ja ovat kaikki samassa tilanteessa anonyymeina mutta lähellä toisiaan. Hiljaisuuteen laskeutuessa vaikeinta on luopua suorittamisesta, sillä hiljaisuutta ei voi suorittaa.

Hiljaisuudessa löydetyt oivallukset ovat vaikuttaneet Jamin elämässä tekemisiin ratkaisuihin pitkällä aikavälillä. Toisaalta hänelle on retriitistä myös välitöntä hyötyä: Jami tuntee olevansa heti retriitin jälkeen paljon rennompi ja mukavampi mies. Samaa palautetta hän on saanut myös kotoa ja työtovereilta. Retriitin avainasioihin kuuluu hiljaisuutta seuraava toiminta arjessa.


KAIKKI TARVITSEVAT HILJAISUUTTA

Voi olla, että suomalainen kaipaa enemmän hiljaisuutta kuin monen muun kulttuurin kansalaiset. Suomalainen menee metsään tai tuijottelee tulta.

Kaikissa ihmisissä on Tuulikin ja Jamin mielestä vahva kaipaus hiljaisuuteen.

Tuulikki kuuli retriiteistä jo 70-luvulla, mutta osallistui ensimmäistä kertaa vasta 10 vuotta sitten. Hän oli tottunut ajattelemaan, että pitää käydä vain sellaisissa koulutuksissa, jotka hyödyttävät toisia. Retriitissä hän huomasi hiljaisuuden olevan jotakin sellaista, jolla hän hoiti itseään – oman työnsä instrumenttia. Eikä tästä koulutuksesta tarvinnut kirjoittaa raporttia.

Tuulikki kouluttautui myös itse retriittiohjaajaksi. Hänen mukaansa retriitit sopivat lähes jokaiselle, mutta heti jonkin suuren kriisin jälkeen retriittiin osallistuminen ei välttämättä ole paras ratkaisu. Hiljaisuus edellyttää tiettyä psyykkistä terveyttä ja kestokykyä.

Erityisesti lapset ovat Tuulikin mielestä menettämässä yhteyden hiljaisuuteen - heillä ole arjessa paikkaa kohdata hiljaisuutta. Siksi hän on järjestänyt yhdelle ala-asteen koululle Hiljaisuuden keitaan, jossa oppilaat voivat käydä hiljentymässä ruokatunnilla. Se tarjoaa mahdollisuuden pohtia rauhassa omia asioitaan ja rukoillakin, jos siltä tuntuu. Paikasta on tullut varsin suosittu, ja se on avoin kaikille halukkaille.

Tuulikki ja Jami muistuttavat siitä, että ihmisen olisi hyvä löytää itselleen hetkiä, joissa rauhoittua ja olla hiljaa ihan arjen keskellä.


Toimittaja Kimmo Saares
Taustatoimittaja Linda Lappalainen

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hiljaisuuden ystävät ry