Aamusydämellä

Suomessa asuu yli 50 000 venäjänkielistä. Venäjää puhutaan ruotsia yleisemmin suuressa osassa maata, vaikka ruotsinkielisiä onkin huomattavasti enemmän. Venäläiset eivät muodosta kuitenkaan yhtenäistä ryhmää.

Venäläisyys on eri asia myös Suomessa koko ikänsä asuneelle Tamara Popova-Veltchevalle ja tänne 18-vuotiaana muuttaneelle Dmitri Tsyganokille.

Tamara Popova-Veltchevan isoisä muutti Suomeen 1914 ja hänen isänsä taisteli Suomen armeijassa toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen isä muutti perheen sukunimen Perovuoksi saadakseen töitä ja kehotti myös lapsia peittämään venäläisyytensä. Jo pelkästään ortodoksisilla uskontotunneilla käynti riitti leimaamaan Tamaran ”ryssien kakaraksi” ja johti kiusaamiseen, jopa väkivaltaan koulutovereiden taholta.

Tamara ei kuitenkaan kadottanut mielenkiintoaan juuriaan kohtaan, vaan alkoi opetella venäjän kieltä ja selvittää sukunsa vaiheita. Balettitanssijana ja -opettajana venäjän kielen ja kulttuurin tunteminen osoittautui hyödylliseksi. Kun Tamara jäi eläkkeelle, hän otti takaisin sukunsa vanhan nimen ja yhdisti siihen nykyisen miehensä nimen.

Dmitri Tsyganok on kasvanut Inkerinmaalla Pietarin lähellä ja hänelle suomen kieli tuli tutuksi isovanhempien kautta. Vaikka aikaisemmille inkeriläisten sukupolville suomalaiset sukujuuret olivat Neuvostoliitossa taakka, hänen lapsuutensa oli varsin onnellinen. Toisaalta venäläiseltä kuulostava sukunimi ei myöskään erottanut häntä koulutovereista, vaikka passissa hänen kansallisuudekseen onkin merkitty suomalainen. Sukunimi on peräisin ukrainalaiselta isältä.

Dmitri kokee itsensä inkeriläiseksi, mutta suomalaiset mieltävät hänet venäläiseksi. Myös Tamara on havainnut, että häneen suhtaudutaan nyt eri tavalla, kun nimi on venäläinen. Kumpikaan ei koe kokeneensa nykyisessä Suomessa syrjintää venäläisyytensä takia, mutta joissain Euroopan maissa venäläisyys aiheuttaa kielteisiä reaktioita.

Suomalaisuudessa Tamara ja Dmitri arvostavat tiettyä harkitsevaisuutta, venäläisyydessä taas kykyä järjestää iloisia juhlia spontaanisti.

toimittaja Kimmo Saares
taustatoimittaja Jussi Pylväs

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lisätietoa:
Finlandcy - Suomen venäläinen historia
FARO - Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto
Inkerin kulttuuriseura
Inkeri-tiedon portaali