Hae yle.fi:stä:

 
Normaaliversio | Tekstikoko: + / -
 
 
 

YLE-kirjautuminen

 
 
Urheiluasenteella läpi elämän
 

Nuorina Jouko Mäki-Lohiluoma ja Otso Kautto haaveilivat olympiamitaleista, mutta heistä tuli kulttuurityöläisiä. Kilpaurheilun kipinä ei kuitenkaan katoa, vaan pahenee iän myötä.

Nuoruuden huippu-urheilu voi vetää mieheen sellaisia piirtoja, jotka säilyvät koko elämän ajan. Jouko Mäki-Lohiluoma ja Otso Kautto haaveilivat kummatkin olympiamitaleista nuorina. Jouko napsi urheilukentillä nuorten sarjassa seipään SM-mitaleja, Otso kiskoi uima-altaassa rintauinnin SM-mitaleja. Mutta kummatkin päätyivät lopulta kulttuurityöläisiksi: Joukosta tuli muusikko ja Otsosta teatteriohjaaja ja kirjailija.

Valinta urheilun ja kulttuurin välillä ei ollut helppo. Kummatkin herrat ylistävät urheilusuorituksesta saatavaa nautintoa, mutta kertovat jo nuorina miehinä pohtineensa sitä, kuinka paljon urheilu kaventaa näköalaa: Tässäkö on koko elämä? Ja ensimmäisten isojen voittojen hurma ei toistunut, vaikka hyppy kulki ja vesi totteli.

Nyt miehet ovt kahta puolen 50:n ikävuoden merkkipaalua ja leipä tulee kulttuurista. Silti kilpailuvietti ei jätä miehiä rauhaan. Halu mennä äärirajoille, tehdä jotain suorituskykynsä yläpuolella on vaikuttanut koko elämään. Joukoa vetää vauhdinottosuora siinä missä allas Otsoa.

Muutama vuosi sitten Jouko innostui treenaamaan seiväshyppyä uudestaan hassattuaan peruskuntoaan 22 vuotta. Nuorena lupauksena 5.20 hypännyt mies löysi pari vuotta sitten vanhan lehtileikkeen, jossa totesi, että olisi kovempi juttu hypätä viisikymppisenä yli 4 metriä. Omana 50-vuotispäivänään Jouko ylittikin seiväshypyssä 4.20, mikä oli yli 50-vuotiaiden suomenennätys.

Otso taas on kiusannut itseänsä käymällä puolisäännöllisesti SM-uinneissa. Ei siis ikämiessarjassa, vaan avoimessa luokassa. Karsintaraja on aina ylittynyt, eikä hän ole koskaan vielä ollut viimeinen itseään noin 30 vuotta nuorempien joukossa. Hurja suoritus mieheltä, joka vammautui pahoin moottoripyöräkolarissa ja joutui opettelemaan uudelleen sekä kävelemään että uimaan. Otso uskookin, että sen minkä ikä on vienyt kunnosta,voi osittain korvata kehittyneellä tekniikalla ja taidolla lukea vettä oikein.

Urheilusuorituksesta saatavaa nautintoa on kummankin miehen mielestä vaikea kuvailla. Se on koukuttavaa, eikä siitä koukusta pääse irti edes iän myötä. Voi olla, että urheilu intohimona ylittää jopa kiiman.