Aamusydämellä

Miten yhteishuoltajuus toimisi paremmin eron jälkeen?
Lapselle molemmat vanhemmat ovat eron jälkeen yhtä tärkeitä, korostavat Pasi Orava (oik.) ja Juha Järä.

Eron jälkeisen vanhemmuuden jatkaminen on monien isien mielestä edelleen ongelma. Yhteishuoltajuus jakaa lähi- ja etävanhemmiksi eikä isille kovin herkästi myönnetä mahdollisuutta esimerkiksi vuoroviikkohuoltajuuteen. Pasi Orava ja Juha Järä haluavat muistuttaa lainsäätäjiä ja viranomaisia siitä, että lapsille molemmat vanhemmat ovat eronkin jälkeen yhtä tärkeitä.

Juha Järä, 42, olisi halunnut eronsa jälkeen jatkaa nelivuotiaan poikansa huoltajana vuoroviikkoperiaatteella. Kodit olivat kilometrin päässä toisistaan ja päiväkoti välissä, joten olosuhteet tasavertaiselle vanhemmuudelle olivat suotuisat. Lukuisten neuvotteluyritysten jälkeen Juha sai lopulta oikeuden kautta itselleen laajennetun tapaamisoikeuden. Lastaan hän tapaa tämän päätöksen turvin noin 10 päivää kuukaudessa.

Juhan tuttavapiirissä on eropareja, joilla vuoroviikkohuoltajuus toimii. Hän haluaisikin, että Suomessa päästäisiin samaan kuin Ruotsissa, jossa vuoroviikkohuoltajuus myönnetään, jos toinen vanhemmista sitä toivoo. Lapselle siis tunnustetaan kahden kodin mahdollisuus, vaikka edelleen Väestörekisteriin merkitään vain yksi osoite.

Pasi Orava, 50, erosi 16 vuotta sitten. tuolloin oli vielä enemmän tapana, että isä on se, joka muuttaa kotoa pois ja jää etävanhemmaksi. Pasi ja hänen ex-puolisonsa tekivät kirjallisen sopimuksen lastensa huoltajuudesta eron jälkeen ja pyrkivät sopimaan lastensa tapaamiset mahdollisimman tasan. Monesta muustakin asiasta, jopa valokuva-albumien jakamisesta, he sopivat ja se auttoi Pasin mielestä vuosien varrella välttämään pahimmat lapsiin liittyvät riidat.

Pasin ja Juha mielestä lapsen etua pitäisi aidosti miettiä erotilanteissa, eikä kumpikaan vanhemmista saisi omia lasta itselleen. -Lapsesta ei saisi käydä kauppaa eikä häntä saisi käyttää pelinappulana aikuisten välisissä riidoissa, toteaa Pasi. Hän ryhtyi oman eronsa jälkeen vetämään vertaistukiryhmiä uusperheellisille.

Juhan mielestä esiintyy edelleen aivan liian paljon huoltokiusaamista, johon pitäisi tarttua jopa rangaistusten uhalla. Jos puoliso esimerkiksi muuttaa kauas entisestä kodista, siihen tulisi puuttua ja miettiä, voisiko lähivanhemmuuden saada se, joka jää lapsen kanssa tuttuihin sosiaalisiin ympäristöihin.

Pasi ja Juha heittävät ilmoille myös toiveensa siitä, että eroamiseen liitettäisiin pakollinen neuvottelupaketti, jossa paneuduttaisiin lapsen etua ajaviin asioihin yhtä perusteellisesti kuin esimerkiksi työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa.

toimittaja Hilla Blomberg