Aamusydämellä

Ann-Lily Sutinen (oik.) ja Hans Jaekel suljettiin lapsina suomalaiselle vankileirille.

Toisen maailmansodan jälkeinen välirauhansopimus määräsi Suomen internoimaan maassa asuvat Saksan ja Unkarin kansalaiset. Suomen hallitus päätti valvontakomissiota tyynnytelläkseen sulkea vankileireille myös kymmeniä naisia ja lapsia, joilla oli avioliiton kautta näiden maiden kansalaisuus. Ann-Lily Sutinen joutui vankileirille 13-vuotiaana ja Hans Jaekel 11-vuotiaana.

Vaikka Ann-Lilyn äiti, Edith Helle, oli muutamia vuosia aikaisemmin eronnut saksalaisesta miehestään, hänet vietiin lokakuun puolivälissä 1944, tyttärensä kanssa vankileirille Hyvinkäälle. Nuorelle tytölle oli järkytys, kun poliisiauto tuli yllättäen hakemaan heidät omakotitalosta. Aikaa lähtöön annettiin tunnin verran ja matkalaukkuun tuli mukaan vain vähän omia tavaroita.

Heti ensimmäisenä vankeuspäivänä Ann-Lilyn äidin laukusta varastettiin rahat ja ruokakupongit, ja se johti siihen, että heillä ei ollut mahdollisuutta syödä ravitsevaa ruokaa. Ann-Lily laihtuikin leirillä syksyn ja kevään aikana huolestuttavaan kuntoon, mutta kesäksi hän pääsi isoenonsa maatilalle ”lihotuslomalle”. Vankileiri myös pelotti aluksi Ann-Lilyä, mutta ystävyys ruotsia puhuvan Christina Fiedlerin kanssa auttoi sopeutumisessa.

Hans ei pitänyt vankileirille viemistä lokakuussa 1944 kovin kummoisena asiana, koska hänen isänsä oli viety Lempäälän leirille jo syyskuussa. Hans oli myös jo tottunut siihen, että Turussa joutui lähtemään vähän väliä kotoaan pommituksia pakoon. Perhe sai olla leirillä yhdessä ja Hans kävi kalastamassa viereisestä järvestä isänsä kanssa kaloja lisäravinnoksi. Hans ystävystyi leirillä samanikäisten poikien kanssa ja aika kului heidän kanssaan mm. shakkia pelaamalla.

Kouluvuosia jäi Hansilta väliin kaksi ja se on harmittanut häntä jälkeenpäin. Ann-Lily jäi jälkeen vain vuoden verran, koska hän sai erikoisluvan käydä arkipäivät koulua vanhassa koulussaan Lahdessa toisen vankilavuoden alkaessa.

Internointileireillä oli yhteensä noin 150 lasta, joista on elossa enää vajaat 50 henkilöä. Syyttöminä vankileireille vangitut lapset kokoontuivat yhteen kymmenisen vuotta sitten ja ovat sen jälkeen yrittäneet saada Suomen hallitukselta anteeksipyyntöä ja korvausta koetusta kärsimyksestä, mutta vielä sellaista ei ole tullut.

Toimittaja Hilla Blomberg.