Hae yle.fi:stä:

 
Normaaliversio | Tekstikoko: + / -
 
 
 

YLE-kirjautuminen

 
 
Väärässä kehossa
 

Milla Louhi ja Jessica Love ovat syntyneet miehen kehoon. He tuntevat itsensä kuitenkin naiseksi. Sukupuolenkorjauksen kautta he ovat päässeet tasapainoon itsensä kanssa.

Suomessa hakeutuu vuosittain noin 200 henkeä sukupuolenkorjaukseen. Milla Louhi on yksi heistä. Milla on lapsesta asti kokenut miehen ruumiin vieraaksi itselleen. Hän selvitti ensimmäistä kertaa mahdollisuutta sukupuolenkorjaukseen jo 80-luvulla. Silloin häntä varoitettiin prosessin raskaudesta: lupaa korjausprosessiin oli vaikea saada ja sen selvittäminen tapahtui mielisairaalan suljetulla osastolla.

Vaikka Milla koki miehen roolin näyttelemiseksi, hän pyrki täyttämään odotukset mahdollisimman pitkälle. Hän perusti perheen ja hakeutui pelastusalalle töihin. Lähestyessään 40 vuoden ikää, hän päätti uudestaan selvittää asioita.

Jessica Love puolestaan huomasi murrosiän alkaessa, että hän ei halua kasvaa mieheksi. Hänkin yritti lunastaa korostetulla maskuliinisuudella paikkaansa yhteisössä, mutta vaikka se meni tyttöystävään täydestä, ei hän itse kokenut miehen kehoa omakseen.

Sosiaalinen itsemurha

Millalle sukupuolenvaihtoprosessin käynnistäminen oli sosiaalinen itsemurha. Hän menetti perheensä ja omaisuutensa, työpaikkansa, ystävät ja lähes koko sosiaalisen verkostonsa. Samalla hän muutti Turusta Helsinkiin.

Jessicalla ei ollut vastaavaa murrosta, sillä nuoremman sukupolven parissa siirtyminen naiseksi ei johtanut samanlaiseen hylkäämiseen, vaikka vanhempien olikin vaikea hyväksyä ajatusta siitä, että pojasta tulee tytär.

Sekä Milla että Jessica ovat käyneet sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan tutkimuksissa ennen korjausprosessin aloittamista. Eri asiantuntijoiden tekemien haastattelujen ja arviointien jälkeen vuorossa oli ns. arkielämäkoe, jossa on elettävä toivomansa sukupuolen roolissa yhden vuoden ajan. Tuona aikana voi saada jo hormonihoitoa, mutta leikkaushoitoon on mahdollisuus vasta onnistuneesti suoritetun arkielämäkokeen jälkeen.

Yhteiskunta vastaa useimmiten genitaalialueen leikkauksesta, äänihuulten leikkauksesta sekä aataminomenaan höyläyksestä. Milla on lisäksi omalla kustannuksellaan korjauttanut kasvojaan sekä asennuttanut rintaimplantit.

Naisena on helpompaa

Milla kokee että elämä on paljon helpompaa ja luontevampaa, kun on päässyt siihen kehoon, jonka kokee oikeaksi. Samalla vapautuu odotuksista, jotka miehen rooliin liitetään. Jessicalle naisena oleminen antaa taas mahdollisuuden toteuttaa kauneusihannettaan.
Kummallekin on tärkeää, että heidät tulkitaan naisiksi – kysymys on ns. läpimenevyydestä. Merkityksellistä ei ole pelkästään fyysinen ulkomuoto, vaan myös sosiaalinen sukupuoli. On paitsi puhuttava ja käveltävä naisena, myös toimittava kuin nainen.

Samalla Milla ja Jessica ovat joutuneet kohtaamaan myös naisiin kohdistuvaa seksististä käytöstä – kömpelöitä iskuyrityksiä ja kourimista, mitä miehen kehossa ei juurikaan joudu kokemaan.

Jessica ja Milla pitävät tärkeänä sitä, että transsukupuolisuudesta puhuttaisiin avoimemmin yhteiskunnassa. Ihanneyhteiskunta olisi tietysti sellainen, että kukin voisi olla oma itsensä. Tärkeintä on ihminen, ei sukupuoli.



Toimittaja Kimmo Saares
Taustatoimittaja Raimo Vakkuri

Lähetyspvm 29.1.2012


Lisätietoa:

Transsukupuolisten tukiyhdistys Trasek

Transtukipiste transihmisille ja heidän läheisilleen

Trans-ihmisten foorumi