Aamusydämellä

Heikki ja Erik Kasurinen ovat isä ja poika, joilla on yhteinen harrastus – eloroolipelit eli live-roolipelit eli larppaus.

Heidät saattaa nähdä vaikkapa Suomenlinnan valleilla keskiaikaisissa vaatteissa tai miekkailemassa Hämeen metsissä.

Larppaajat eli live-roolipelien harrastajat eläytyvät kuvitteelliseen roolihenkilöön, jolla on tehtävä ryhmän yhdessä toteuttamassa tarinassa, ”larpissa”, jonka kulkua kukaan ei täysin tiedä etukäteen. Kysymys ei ole kilpailusta, vaan asettumisesta erilaisen ihmisen tai fantasiahahmon rooliin.

Tampereella asuva diplomi-insinööri Heikki Kasurinen innostui harrastuksesta toimiessaan opettajana. Hän koki larppauksen hyväksi keinoksi tarjota myönteisiä kokemuksia nuorille, mahdollisuudeksi elää tarinoita, joissa jokainen voi olla hetken oman elämänsä sankari. Nykyään Heikki toimii kehityspäällikkönä metallialan koulutus- ja tuotekehittelytehtaassa, mutta innostus live-roolipeleihin ei ole kadonnut.

Helsinkiläinen abiturientti Erik oli lapsena isänsä mukana tutustumassa larppaukseen ja silloin syttynyt kipinä sai uutta tulta teini-iässä. Nyt 19-vuotias Erik kuuluu useampaankin larppaaja-yhteisöön eli klaaniin. Hän pitää etenkin historiallisista larpeista.

Larppauksen lisäksi Erik harrastaa ”ropetusta” eli pöytäroolipelejä. Pöytäroolipeleissä pelaajat kuvailevat hahmojensa toimia pelin edetessä laudalla, ja esimerkiksi loitsiminen saa mielikuvituksen kautta enemmän voimaa kuin liveroolipelissä, jossa roihahtavaa tulipalloa saattaa sijaistaa tennispallo. Toisaalta, larppauksessa yhteisöllisyys, eläytyminen ja taistelut tulevat iholle asti. Erilaisiin larppeihin Erik osallistuu useita kertoja vuodessa.

Larppauksessa on monia eri lajeja. Vaikka erilaiset keskiaikaan sijoittuvat ja Taru sormusten herrasta -tyyppiset fantasiaseikkailut ovat edelleen varsin suosittuja, tarjolla on myös sci-fi seikkailuja. Tulevaisuuden lisäksi larppi voi sijoittua omaan aikaamme – pelissä tosin saattaa olla mukana yliluonnollisia kykyjä omaavia ja yllättäviä hahmoja. Myös historialliseen aineistoon voi yhdistyä fantasia-aiheita: esimerkiksi jokin aika sitten Erik osallistui larppiin, jossa elettiin Suomen historiaa, mutta mukana oli myös vampyyriyhteisö.

Joillekin larppaajille historian yksityiskohdat saattavat olla hyvin tärkeitä: he pyrkivät tekemään esimerkiksi vaatteensa ja aseensa huolellisesti keskiaikaiseen tyyliin ja osallistuvat historiaharrastajien tapahtumiin. Toiselle taas eläytyminen roolin luonteeseen on palkitsevinta, kolmas saattaa nauttia taistelujen strategisesta suunnittelusta.

Heikille yksi hienoimmista hetkistä larppauksen parissa liittyy Jyväskylään: taistelun jälkeen sadat hikiset, hiekkaiset ja pölyiset soturit vaelsivat kuumaa, kuivaa tietä takaisin parkkipaikalle auringon laskiessa punaisena selän taakse. Hetkessä oli taikaa, ja silloin saattoi kuvitella, millaista elämä oikeasti jossakin historian vaiheessa oli.

Vaikka larpeissa käydyt taistelut saattavat näyttää ulkopuolisista hurjilta, loukkaantumisia tapahtuu harvoin. Miekat on yleensä valmistettu muoviputkista, jotka paketoitu ilmastointiteipillä pehmomiekoiksi eli ”boffereiksi”, myös nuolien päässä on moninkertainen pehmustus. Heikillä ja Erikillä on boffereiden ja lateksimiekkojen lisäksi myös hyvä valikoima itse tehtyjä jousia. Joskus rekvisiitta voi olla todella isoakin: Ruotsissa pelattuun isoon larppiin vietiin Suomesta metsätyökoneesta rakennettu tulta syöksevä lohikäärme. Ja onpa Heikki ollut rakentamassa paineilmakäyttöistä tykkiäkin.

Heikin ja Erikin onneksi avopuolisot eivät häpeä metsissä ritaripuvuissa hyppiviä puolisoitaan, vaan osallistuvat larppeihin ja muihin tapahtumiin itsekin. Kesäisin yksi suurimmista tapaamisista on Sotahuuto-niminen pehmomiekkailutapahtuma, joka Erikin mielestä on "aikamoista mättöä" eikä missään tapauksessa roolipeli, vaikka historiallisiin tapahtumiin perustuukin. Ja silloin tällöin myös historia saattaa saada taistelussa uusia käänteitä, kun aikakirjoissa tappiolle jäänyt joukkue keksii vastapuolta voittoisamman strategian.

Heikki on iloinen siitä, että Erik ei ole missään vaiheessa hävennyt isäänsä, joka riehuu samoissa harrastuksissa. Kummatkin ovat oppineet toisistaan asioita, joita he ilman yhteistä harrastusta eivät olisi koskaan löytäneet.

Monen avioero-isän tavoin Heikki on pelännyt menettävänsä suhteen omiin lapsiinsa. Myös nuorempien tyttäriensä kanssa Heikki on puuhastellut larppaus-henkisiä leikkejä, ovatpa tytöt olleet larppaamassa Virossakin. Heikki uskookin, että ilman yhteisiä harrastuksia hänellä ei olisi säilynyt yhtä hyvä suhde omiin lapsiinsa. Lapset ovat hänelle elämän tärkein lahja.


Toimittaja Kimmo Saares
Taustatoimittaja Linda Lappalainen

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Erilaisia larppaukseen ja roolipelaamiseen liittyviä sivustoja löytyy mm. osoitteista:
www.larp.fi
www.majatalo.org
www.roolipelit.net
www.keskiaika.org
www.ropecon.fi
www.sotahuuto.fi