Hae yle.fi:stä:

 
Tekstiversio | Tekstikoko: + / -
 
 
 

YLE-kirjautuminen

 
 
 
 
Miehet naisten töissä
 

Suomessa vallitsee edelleen vahva jako naisten ja miesten töihin. Työvoimasta puolet on ammateissa, joissa työntekijät ovat pääosin samaa sukupuolta.

Kätilö Juha Berg Torniosta ja lastentarhanopettaja Jerkka Laakkonen Helsingistä kertovat, millaista on työskennellä naisvaltaisilla aloilla.

Juha Berg, 51 v., on tehnyt kätilön työtä jo 20 vuotta. Työikäisiä mieskätilöitä on Suomessa tällä hetkellä kolmekymmentäkolme. Heistä tosin vain osa tekee tätä työtä käytännössä. Kummajaisena Juha ei kuitenkaan osaa itseään pitää, vaan kokee oman isyytensäkin kautta itsensä luonnolliseksi osaksi synnytystapahtumaa. Kätilön monipuoliseen ammattiin kuuluu äitiyshuolto ja naistentautien sairaanhoito eli odottavan äidin, isän ja vauvan kokonaisvaltainen hoito ja huolto raskauden ja synnytyksen aikana ja sen jälkeen sekä ikääntyvän naisen hoito mitä erilaisimmissa gynekologisissa tilanteissa.

Jerkka Laaksonen, 33 v., työskentelee kahdeksatta vuotta Sinivuoren päiväkodissa lastentarhanopettajana. Työyhteisössä on hänen aikanaan aina ollut toinenkin mies, mutta useassa päiväkodissa on pelkästään naisia töissä. Suomessa on vuoden 2005 tilastojen mukaan 12 392 lastentarhanopettajaa, joista 398 on miehiä.

Jerkka vetää tällä hetkellä 3-5 -vuotiaiden lasten ryhmää ja toimintaan kuuluu päivittäisrutiinien lisäksi monenlaista toimintaa aina liikunnasta teatteri-ilmaisuun. Jerkan ammatinvalinta herättää edelleen uusiin ihmisiin tutustuttaessa hämmästystä, mutta lähinnä myönteisellä tavalla. Lapset ovat ottaneet Jerkan vastaan innostuneesti, ja lasten vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä, että päiväkodissa on miehiäkin töissä. Esimerkiksi yksinhuoltajaäitien lapsille Jerkka kokee olevansa hyvinkin tärkeä miehen malli.

Juha ajautui 1970-luvun loppupuolella terveydenhuoltoalalle sotilassairaalasta saatujen työkokemusten innostamana. Ensin hän valmistui lääkintävahtimestariksi ja sairaankuljettajaksi, mutta oman lapsen odottaminen ja syntymä herättivät mielenkiinnon kätilön työhön. Juha päätti murtaa naisten valloittaman saarekkeen: Hän aloitti sairaanhoitajan opinnot 1985 ja erikoistui Rovaniemellä gynekologian erikoissairaanhoitajaksi ja kätilöksi. Kolmisen vuotta myöhemmin opinahjosta valmistuivat ensimmäiset mieskätilöt, joista toinen oli Juha.

Jerkan nuoruuden haaveena ei ollut suinkaan lastentarhanopettajan ammatti, vaan rekka-auton kuljettaja ja muita varsin miehisiä ammatteja. Lasten parissa työskentelyyn Jerkka tutustui kesätyössään leikkipuistossa ja silloin syttyi ensimmäinen kipinä alalle. Yliopiston yhteyteen siirtynyt lastentarhanopettajakoulutus kiinnosti monipuolisuutensa vuoksi, ja varhaiskasvatuksen tutkimukseen Jerkka hurahti "kuin olisi uskoon tullut".

Jerkka huomasi jo opiskeluaikojen harjoittelupaikoissa usein sen, että mieslastentarhanopettajien oletettiin hoitavan päiväkodissa miehiset työt saranoiden rasvaamisesta lumenluontiin. Juha puolestaan teki omassa työyhteisössään selkeän päätöksen, että hän ei puutu minkään teknisen laitteen korjaamiseen tai vaihtamiseen, vaikka hänellä olisi siinä lääkintävahtimestarina hyvät taidot. Juha halusi keskittyä kätilön työhönsä ja olla samassa asemassa naistyöntekijöiden kanssa.

Naisvaltaisen työyhteisön henki ei ole tuntunut Jerkasta vaikealta, vaikka joskus harjoitteluaikana hän huomasikin taukohuoneeseen tullessaan, että puhe ja nauru katkesivat kuin veitsellä leikaten. Helsingissä toimii mieslastentarhanopettajien Ukkoklubi, jonka kautta uudetkin miesopettajat tutustuvat muihin alalla työskenteleviin ja tarvittaessa pääsevät purkamaan naisvaltaisen alan kokemuksia. Keskusteluissa nousee usein esille huoli alan miesten vähäisestä määrästä, ammatin arvostuksesta ja alhaisesta palkkauksesta koulutustasoon nähden. Monet miehet siirtyvät lastentarhanopettajan ammatista päällikön tehtäviin tai jatko-opintojen pariin haasteita ja parempaa toimeentuloa tavoitellessaan.

Juha toivoisi myös kätilön vaativalle työlle parempaa arvostusta ja palkkaa. Miehiä ei jatkossakaan pystytä houkuttelemaan naisvaltaisille aloille, jos tulotaso on heikko. Esimerkiksi mieslastentarhanopettajien keskimääräinen palkka on vain noin puolet siitä, mitä suunnilleen saman tason koulutuksen saaneilla insinööreillä. Tässä mielessä sekä Juha että Jerkka pitävät ammattiaan myös kutsumustyönä.

Tietoa eri ammateista ja miesten kokemuksia naisvaltaisilta aloilta pitäisi molempien mielestä jakaa enemmän opintojaan ja tulevaisuuttaan pohtiville nuorille. Omia ammattejaan Juha ja Jerkka suosittelevat lämpimästi muillekin miehille.


toimittaja Hilla Blomberg
taustatoimittaja Raimo Vakkuri

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

www.lastentarha.fi

Suomen Kätilöliitto ry