Hae yle.fi:stä:

 
Tekstiversio | Tekstikoko: + / -
 
 
 

YLE-kirjautuminen

 
 
 
 
23.5.2010 Koulua elämää varten
 

Paavo ”Pate” Pollari, 80+, ja Kirsi Heikkinen, 31, ovat kummatkin päätyneet opettajiksi enemmän tai vähemmän sattumalta, mutta kumpikin on kuin kotonaan opetusalalla.

Aamusydämellä-ohjelma uusitaan katsojien toiveesta lokakuulta 2009.

Pate aloitti opettajan uransa 50-luvun alussa, Kirsi astui ensimmäisen kerran luokkansa eteen 2000-luvun alussa. Vaikka Patella ja Kirsillä on 50 vuotta ikäeroa, kummankin opetusfilosofian ytimessä on lapsi – heitä yhdistää halu ottaa oppilas vakavasti ja ajatella sydämellä. He haastavat pohtimaan sitä, mihin koulussa kasvatetaan.


OIVALLUKSIA OPETUSTYÖSSÄ

Paten nelikymmenvuotinen opettajanuransa käynnistyi upseerikokelaan puvussa maalaistalon vanhassa pirtissä. Paten komentokieli oli selkeää ja kovaäänistä. Kerran hän pyysi oppilaita kirjoittamaan opettajalleen suorasanaista nimetöntä palautetta. Tämä avasi Patelle uuden näköalan opetukseen. Erään pojan yksinkertainen kysymys ”Miksi sinä Pate aina määräät?" sai Paten oivaltamaan, että hän käyttäytyi koulussa aivan kuin hän itse olisi päähenkilö - hän kasvatti vain omaa itsetuntoaan ja lasten tietomäärää.

Paten arvot muuttuivat: Osaaminen ja tietäminen eivät enää olleet hänen opetuksessaan päätavoite, vaan lapsen hyvä itsetunto. Jälkeenpäin Pate onkin todennut, että komentelullaan hän vain kutisti lasten sielut. Hyvä opettaja auttaa lasta ymmärtämään ja kasvamaan. Myös oikeudenmukaisuuden taju on lapsilla vahva, ja jokaiselle pitää antaa oikeus puolustautua ja tulla kuulluksi.

Pate oli opettajana aikaansa edellä ja kaiken kaikkiaan varsin erikoinen persoona. Hän oli valmis tekemään epäsovinnaisiakin ratkaisuja auttaessaan lapsia löytämään omat vahvuutensa. Yhä edelleen hänellä on koulutyötä koskevia, varsin radikaaleja ajatuksia.


OIKEALLA ASENTEELLA ELÄMÄSSÄ VOI SELVITÄ MELKEIN MISTÄ VAIN

Kirsi aloitti ensin opinnot kaupallisella alalla, mutta jo puolen vuoden päästä oli selvää, ettei ala ollut oikea. Sisarensa ehdotuksesta hän lähti opiskelemaan opettajaksi ja löysi oman paikkansa eka- ja tokaluokkalaisten alkuopettajana. Valintaansa Kirsi ei ole katunut.

Kirsi työskenteli viisi vuotta Porissa, ja nyt hän opettaa kolmatta vuotta Vantaalla.

Hyvä käytös ja selkeä kuri ovat Kirsin mukaan koulunkäynnin peruspilareita samoin kuin kaikkien ihmisten kunnioittaminen. Vuosien myötä hän on kuitenkin huomannut oppineensa lisää lempeyttä. Opettajan on pohdittava ja löydettävä syyt lapsen käytökseen, sillä lapsi ei osaa peitellä pahaa oloaan, vaikka ei pystyisi sitä välttämättä sanoin kertomaan.

Kirsin mielestä etenkin tällaisena suorituskeskeisenä aikana on myös tärkeä luoda myönteistä elämänasennetta ja empatian taitoa - opettaa lapset löytämään vahvuusalueensa.

Oman haasteensa opetukseen antaa tietenkin se, että koulun oppilaista neljänneksellä on jokin muu etninen tausta. Vaikka tämä tuo omat ongelmansa tuntikaavioiden suunnitteluun, Kirsi näkee erilaiset kulttuurit rikkautena, sillä niiden kautta oppilailla on mahdollisuus oppia paljon uutta.


Toimittaja Kimmo Saares
Taustatoimittaja Linda Lappalainen