Hae yle.fi:stä:

 
Tekstiversio | Tekstikoko: + / -
 
 
 

YLE-kirjautuminen

 
 
 
 
Nunna ja munkki - luostarielämää
 

Millaista on luostarielämä? Lintulan luostarin nunna, äiti Kristoduli ja Valamon luostarin munkki, isä Andreas kertovat omasta uskostaan ja siitä, kuinka he saivat kutsumuksen pyhittää elämänsä Jumalalle.

Lintulan ja Valamon luostarit sijaitsevat 18 kilometrin päässä toisistaan Heinäveden kauniissa maisemissa. Lintulan luostarissa on tällä hetkellä 10 vihittyä nunnaa, 4 viitankantajaa ja yksi noviisi eli kuuliaisuussisar. Valamossa on kahdeksan munkkia, yksi viitankantaja, yksi noviisi sekä nelisenkymmentä työntekijää palkollisina.

Valamon luostarissa käy vuosittain noin 160 000 vierailijaa, ja ympäri vuoden pyörivät majoitus- ja kokouspalvelut sekä erilaiset kansanopiston kurssit. Isä Andreaksen vastuualueeseen kuuluu viinintuotanto, joka on myös tärkeä tulonlähde luostarille. Luostarit eivät saa valtiolta tukea - ja perinteeseenkin kuuluu, että niiden on tultava toimeen omillaan. Siksi myös liiketoimintaan liittyvät työt ovat kuuliaisuustehtäviä.

Lintulan luostarin tuloista puolet tulee kynttilänvalmistuksesta, joka on talviaikaan tehtävää työtä. Kesä tuo mukanaan turisteja myös Lintulaan: vierailijoita on noin 25 000 vuodessa. Kesäaikaan talkoolaisten ja työväen määrä kasvaa molemmissa luostareissa.

Luostarin päivärytmi on tarkka ja tiivis. Aamulla viideltä on herätys. Sitä seuraa jumalanpalvelus, kahdeksalta aamiainen, sitten omien kuuliaisuustehtävien hoitaminen, ruokailu, iltapalvelus, iltapala ja sen jälkeen hiljentyminen yhdeksältä omaan asuinhuoneeseen eli keljaan. Kelja on luostarissa nunnan ja munkin yksityisaluetta, jonne ei ole vierailijoilla asiaa.

Äiti Kristoduli vieraili ensimmäisen kerran Lintulan luostarissa 18-vuotiaana abiturienttina. Kiinnostus oli herännyt, ja talkootyöt luostarissa vahvistivat kutsumusta. Hän oli itse jo tuolloin valmis jäämään luostariin ja liittymään sisarkuntaan, mutta vanhempien vastustus mutkisti tien. Kaksikymppisenä hän matkusti Kreikkaan luostariin, mutta joutui palaamaan Suomeen sairastumisen vuoksi.

Nuoren Anna-Leena Lammen henkinen oppi-isä, arkkipiispa Paavali neuvoi häntä opiskelemaan klassista kreikkaa ennen lopullista asettumista luostariin. Opintojen rahoittamiseksi Anna-Leena myös opetti uskontoa pääkaupunkiseudulla. Filosofian maisteriksi valmistunut Anna-Leena liittyi Bytouman luostarin sisarkuntaan vuonna 1973 – 28 vuoden ikäisenä.

Äiti Kristoduli vietti Kreikassa Bytouman luostarissa 27 vuotta ja käänsi sinä aikana suomeksi vanhan kreikankielisen opetuskokoelman, Filokalian. Filokalia sisältää pyhien isien kilvoitusohjeita 400-luvulta aina 1400-luvulle, ja se on tärkeä osa ortodoksista hartauskirjallisuutta.

Suomentaminen ja kirjojen kirjoittaminen on ollut äiti Kristodulin päätyö myös Lintulan luostarissa, jonne hän asettui vuonna 2001. Nunna Kristodulin kirjeenvaihto kansanedustaja ja puoluejohtaja Suvi-Anne Siimeksen kanssa julkaistiin kirjana vuonna 2006, Sielun lääke -kirja ilmestyi seuraavana vuonna. Maaliskuussa 2008 ilmestyy tuorein teos Rukouksen virta (Minerva-kustannus).

Isä Andreas on ollut Valamon luostarissa 14 vuotta. Sitä ennen hän ehti 12 vuotta harkita siirtymistään luostariin. Kalevi Nummisen täysi-ikäiset tyttäret hyväksyivät isänsä kutsumuksen, mutta oman äidin oli ensin vaikeaa sulattaa sukunsa ainoan ortodoksin valintaa. Isä Andreaksen mielestä luostariin tulevan on hyvä nähdä ja elää muutakin elämää, jotta hän tietää, mistä on valmis luopumaan. Hän itse ei ollut pettynyt entiseen elämäänsä, mutta luostarielämä veti puoleensa.

Kaikki kutsumuksen kokeneet, sekä nuorena tulleet että myöhemmällä iällä luostarielämän valinneet, ovat yhteisössä yhtä arvokkaita. Pyhiksi on julistettu perusteellisen katumustyön jälkeen huonoakin elämää viettäneitä ihmisiä. Ortodoksisuudessa uskotaan, että jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja siksi ihmiseen suhtaudutaan ihmisenä, vaikka hän edustaisi eri uskontoakin.

Isä Andreas rohkaisee luostariin tulevia vierailijoita kysymään rohkeasti nunnilta ja munkeilta mieltä askarruttavista asioista. Äiti Kristoduli muistuttaa myös, että vaikeuksien kanssa kamppailevat ihmiset voivat pyytää heiltä esirukouksia helpottamaan huoliaan. Luostari on äiti Kristodulille ja isä Andreakselle paikka, jossa he ovat vapautuneet maallisen elämän kulutuskeskeisyydestä. Luostariin tulevat vierailijat ovat heille pyhiinvaeltajia, joille he haluavat tarjota mahdollisuuden hiljentymiseen ja sielun eheytymiseen.


toimittaja Hilla Blomberg
taustatoimittaja Linda Lappalainen

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Äiti Kristodulin verkkoblogi

Lintulan luostari

Valamon luostari