Jotain suomalaisuutta on siinä, että juhlimme mieluummin analogiajan hautajaisia kuin digiajan syntymää. Miksi nähdä asiat negatiivisesti (uutinen 29.8. Digiuudistus harmittaa), kun uudesta teknologiasta voisi riemuita? Miksi itkeä vanhenevan teknologian perään, kun edessä on uusi uljas maailma?
