K-rappu uusimmat merkinnät RSS

Saikkosen 8

admin — Mon, 20 Nov 2006 18:46:46 +0000

Syksy on kulunut leppoisasti modernin tanssin merkeissä. Saikkosen 8 alkaa olla loppusuoralla – sarjan viimeinen viisiminuuttinen tulee huomenna K-rapussa. Esityksen ensi-ilta onnkin sitten jo keskiviikkona 22.12. Saa nähdä, miten äijät pärjää. Jos joku osa on jäänyt näkemättä, kaikki kahdeksan lyhyttä pätkää voi käydä katsomassa K-rapun nettisivuilla.

Parin viikon päästä 5.12 on luvassa 50 minuutin kooste Saikkosen kahdeksikon vaiheista, mikä pitää sisällään myös taltioinnin loppuunmyydystä ensi-illasta. Kyseessä on minulle ensimmäinen noin pitkä ohjelmapläjäys, joten palaute olisi enemmän kuin tervetullutta.

660 28490 26217 98023

admin — Wed, 23 Aug 2006 17:08:33 +0000

Sain tänään postia. 660 28490 26217 98023. Kyseessä oli lasku ja tuo oli sen viitenumero. Mitähän herra Welho haluaa minulle sillä kertoa? Tai paremminkin, mitähän tuo numero kertoo minusta herra Welholle?

“Terveisiä sinulle, parahin Anssi. Olet käyttänyt nettiä ahkerasti ja haluaisimme nyt korvauksen palveuistamme. Maksaisitko tilillemme parikymmentä euroa”?

Epäilen. Voisiko joku tulkata minulle tuon litanian? Paljastanko itsestäni (tai nettisurffailustani) jotain oleellista jos laitan tuon numeron nettiin avoimeen jakoon? Joudunko nyt ikuiseen bittikadotukseen?

Miksi laskujen viitenumerot ovat niin käsittämättömän pitkiä? Luulisi, että laskut voitaisiin numeroida vaikka niin, että asiakkaat laitettaisiin numerojärjestykseen sen mukaan, kenelle ensimmäinen lasku lähetetään. Sitten seuraava numero kertoisi monesko lasku on menossa. Mutta ei.

Maailma täyttyy pikkuhiljaa kaikilla käsittämättömillä koodeilla, jotka eivät yksinkertaisesti voi merkitä mitään kuolevaiselle ihmiselle. Koneille ne taas kertovat varmaan paljonkin. Pitäisikö asiasta olla huolissaan? Voiko tai pitäisikö asialle tehdä jotain?

Ehkä vaan maksan laskun.

660 28490 26217 98023 sinullekin, herra Welho.

Entistä parempi K-rappu?

admin — Tue, 27 Jun 2006 13:42:10 +0000

Kuten reipas poika Ilkka asian ytimekkäästi ilmaisi, K-rappu on vetäytynyt kesätauolle. Samalla pohditaan, mitä sitä keksittäisiin ensi syksynä. Nyt olisi mahtava sauma vaikuttaa ohjelman sisältöön. Naputelkaa ihmeessä ehdotuksia jutunaiheiksi tai muuten vaan parannusehdotuksia ohjelmaan.

Sukupuolirooleista, osa 1

admin — Tue, 27 Jun 2006 13:13:19 +0000

Osallistuin pari viikkoa sitten ystäväni polttareihin. Erityisen mielenkiintoiseksi tapahtuman teki se, että ystäväni on tyttö. Jostain kumman syystä olin siihen asti elänyt siinä (taantumuksellisessa) uskossa, että morsiammen polttareissa tytöt juhlivat viimeisiä sinkkuaikojaan tyttöseurueessa ja sulhasen polttareissa pojat porsastelevat poikaporukassa. Outi sen sijaan oli nuorena ja modernina naisena tilannut kaasoiltaan polttarit, joissa oli mukana myös vastakkaista sukupuolta edustavia ystäviä. Hyvä Outi!

Polttaripäiväksi määräytyi olosuhteiden pakosta sunnuntai, mikä saattoi ohjata hieman illan kulkua tai ainakin päättymisen ajankohtaa, mutta siitä huolimatta uskoisin, että kokemukseni on otoksena edustava ja vertailukelpoinen. Aikaisempaan kahteen polttarikokemukseeni verrattuna tyttövaltaiset polttarit eroavat perustavanlaatuisesti poikavaltaisista polttareista funktionsa osalta.

Outin polttareissa oli kyse ystävyydestä. Paikalle kutsuttiin ystäviä sukupuoleen ja ikään ja viiteryhmään katsomatta. Tapahtuman keskiössä oli Outi ja kaikkien polttareihin osallistuineiden suhde Outiin. Ajoittain tuntui jopa, että kyseessä oli eräänlainen kilpailu siitä, kuka tunsi Outin parhaiten ja kuka oli hänen kanssaan paras kaveri. Alkoholia nautittiin, mutta vasta illan viimeisinä tunteina rajusti.

Jussin ja Allun polttareissa illan keskiössä oli alkoholi, Jaloviina tarkalleen ottaen. Jussille tuikattiin kouraan pullollinen jallua lähes ensikättelyssä ja viikonlopun kestäneiden polttareiden tavoitteena oli saada sankari tajuttomaksi. Toisena iltana tavoite saavutettiin. Polttarit olivat onnistuneet.

Allun polttareissa alkoholi viritettiin keskiöön pelotämällä sankari illan siinä uskossa, että edessä olisi ollut vielä jokin suuri fyysinen koetus, jonka vuoksi alkoholin nauttiminen ei kannattanut oman turvallisuuden nimissä. Muu polttariporukka nautti alkoholia (lue: Jaloviinaa) sankarinkin edestä. Polttarit olivat menestys.

Mitä tarinasta opimme? Emme juuri mitään. Laittoi vaan miettimään, oliko kyse perinteistä, sukupuolirooleista vai päivä/ihmiskohtaisista eroista.

Räjähtävää Lordia, pyrotekniikka ja videoserveri löysivät toisensa

admin — Mon, 29 May 2006 15:11:06 +0000

Johan virtaa, nimittäin kuva. Sain opiskeltua mediaserverin toiminnan ja tuliterä verkkokovalevy on valmis tarjoamaan virtausta sinulle.
Eli Lordin pyroteknikko ja kiertuemanageri Tommi Niemi kertoo kuinka show rakennetaan.

Lordin pyrotekniikka testattu

admin — Thu, 11 May 2006 10:12:14 +0000

Lordin pyrotekniikan hinnoista noussut kohu on saatu sovittua ja yhtye lähti tiistaina kohti Ateenaa. Pommeja Lordin showssa räjäytetään enemmän kuin muissa euroviisukappaleissa yhteensä. Siitä että homma toimii vastaa yhtyeen pyroteknikko ja kiertuemanageri Tommi Niemi.
Aiheesta on kiintoisaa videota ja kunhan streaming-palvelimet on viritetty laitan sitä näytille. Voi ottaa jonkun hetken, pahoittelen.

Kuka poltti makasiinit?

admin — Sat, 06 May 2006 16:06:33 +0000

Sinne menivät. Korkein liekein. VR:n paljon puhutut makasiinit Helsingin keskustasta. Mutta kuka ne oikein poltti?

Poliisitutkimukset ovat varmasti tässä vaiheessa jo pitkällä ja kaikki muut tässä maassa tietävät, kuka liekit leiskautti, mutta en anna sen häiritä. Oli hämmentävää kävellä ulos ravintolasta ja huomata tummat pilvet taivaalla. Siinä ei tarvinnut montaa sekuntia kelailla, ennen kuin arvasi mitä tapahtui. Näky palavista Makasiineista oli silti aika pysäyttävä. Ihmiset seisoivat kauempana ja osa naukkaili olutta. Festarimeininki. Jotenkin yleisön seassa vallitsi konsenus siitä, että tapahtuma oli varsin luonnollinen. Ihan kuin tämä olisi ollut odotettavissa. Vähän ajan kuluttua liekit alkoivat hiipua ja vaelsin muiden mukana kauemmas terassille nauttimaan ensimmäisestä kesäillasta. Jossain vaiheessa huomasimme olevamme keskellä sankkaa sumua ja mielessä käväisi ajatus siitä, olikohan ihan kaikista viisain veto mennä oluelle ulkosalle hengittelemään ties mitä myrkkyhöyryjä.

Mutta kuka makasiinit poltti? Ne, jotka vastustivat sen purkamista ja osoittivat mieltään lauantaina polttamalla kokkoja? Se osa mielenosoittajista, jotka nakkoivat poliisia ja palokuntaa taannoin kivillä? Eihän siinä olisi mitään järkeä. Hehän vastustavat makasiinien purkua. Ehkä he sitten vaan halusivat päättää itse lopulta makasiinien kohtalosta. Sanoa viimeisen sanan.

Kuka muu se voisi olla? A-talk -ohjelman perusteella se voisi hyvin olla kokoomusnuoret. Makasiineilla tapahtunut riehuminen yhdistettiin julkisessa keskusteluissa prekariaattiin, pätkätyöläisiin. (Hetkinen, minä olen pätkätyöläinen. Olen ollut jo vuosia. Olenko prekaari? Liitynkö minäkin muka jotenkin makasiineihin?) Heidän vastavoimakseen oli ainakin A-talkiin raahattu kokoomusnuori ja diili-yrittäjä. Tiedä siitä sitten.

Vaikeita juttuja. Kertokaa te, jotka vastauksen jo tiedätte.

Rollaattorilla Rovaniemellä

admin — Sat, 29 Apr 2006 20:01:59 +0000

K-Rapun kulttuuripääkaupunkikierroksen materiaalit ovat kasassa, kaikki Suomen ehdokkaat on käyty läpi ja on jälkitöiden aika. Viimeisenä kaupunkina oli Rovaniemi, joka tulee ulos 23.5. Laukussa kulki kotiin mm. savustettu poron maksa, jonka paikalliselta tuottajalta kävin pikaisesti ostamassa. Vapuksi kehittelen Tournedos Rossinia poron maksasta. Savustettu maksa on sekä kylmänä ja pannulla paahdettuna aika hyvää :-) Rovaniemellä liikkuminen sujui hyvin Rollaattori-nimisen matkaoppaan avulla. Paitsi oppaan nimenä on mainio, kuvaa matkustustapaa. Kulttuurikohteisiin voi talvella potkukelkkailla ja kesäisin on matkailijalle tarjolla rullalla varustettuja kelkkoja.
Ensi tiistaina on vuorossa Lahti, seuraavina Jyväskylä ja Oulu.
Laitan ensi viikolla kun istun digitoimassa materiaalia pätkiä tähän blogiin.
Kun K-rapun Komulaisen kanssa juteltiin niin kyllä eroja kaupungeissa löytyy.
Se on hyvä, hienoa kuinka monipuolista ja avarakatseista kulttuurista toimintaa meillä on.

Tunteet ovat lämpiä ja innostus kovaa, kaikki ehdokkaat ovat vierailleet tällä viikolla kulttuuriministerin asettaman raadin vieraina. Raati tekee ehdotuksen, jonka pohjalta ministeri tekee päätöksen.

Kiinnostava nähdä mihin raati päätyy ja mitä kulttuuriministeri ehdottaa?
Hyvä ja spekuloitu kysymys on, onko Suomen ehdokkaita yksi vai kaksi. On lausuttu että voisi olla kaksikin?

Kun tästä 2011-hankkeesta joku oikein kunnolla innostuu kohkaamaan, olen tavannut kysyä kukas onkaan nyt kulttuuripääkaupunkina. Ehdokaskaupungeissa se on tiedetty, tiedätkö sinä?

Varoiksi lista

2006 Kreikka: Patras
2007 Luxemburg: Luxemburg ja Romania: Sibiu
2008 Iso-Britannia: Liverpool ja Norja: Stavanger
2009 Itävalta ja Liettua
2010 Saksa ja Unkari
2011 Suomi ja Viro
2012 Portugali ja Slovenia
2013 Ranska ja Slovakia
2014 Ruotsi ja Latvia
2015 Belgia ja Tšekki
2016 Espanja ja Puola
2017 Tanska ja Kypros
2018 Alankomaat ja Malta
2019 Italia

Suuri "suunnitelma"

admin — Tue, 25 Apr 2006 13:26:10 +0000

Onko kaikki osa jotain suurta suunnitelmaa, ja jos on, kuka ne suunnitelmat oikein laatii?

Matkustin pari viikkoa sitten Tampereelta Helsinkiin junalla, joka oli puoli tuntia aikataulustaan myöhässä. Junassa tuli jokaista asemaa ennen kuulutus, jossa kerrottiin, mitkä junat odottavat pohjoisesta saapuvaa menopeliämme ja mitkä eivät. Kuulutuksia kuunnellessa minulla alkoi yllättäen valjeta, miten monimutkainen systeemi Suomen junaverkosto on. Päälinja syöttää ihmisiä pohjoisesta etelään ja toisin päin. Tämän jälkeen poikittaislinjat jatkavat pääradan asemilta molempiin suuntiin ilman, että matkustaja joutuu odottamaan jatkoyhteyttä juurikaan kaikkien junien toimiessa normaalisti. Asemia on paljon, samoin sivuraiteita. Pääradalla kulkee jatkuvasti junia suuntaan ja toiseen. Sitten on vielä Itä-Suomea kiertävä rata ja Tampereelta Jyväskylään vievä. Ja ties mitä. Kuka tämän kaiken on suunnitellut? Ja mitä sen miehen/naisen päässä on oikein liikkunut? Ja mitä muuta hämmentävää hänen päässään surisee kun suuri suunnittelija heittäytyy luovalle tuulelle?

Samat elämän peruskysymykset aktualisoituivat jälleen mielessäni pääsiäisreissulla Dublinissa. Pitkä-perjantai Irlannissa osoittautui hämmentävän pitkäksi siinä vaiheessa kun äkkäsimme, ettei yksikään pubi ole auki kyseisenä pyhäpäivänä Guinessin kotimassa. Lauantaina baarit olivat auki, samoin myös kaupat. Sunnuntaina pubit olivat auki, mutta puolet kaupoista pitivät ovensa suljettuina. Kauppojen aukiolossa ei tuntunut olevan mitään tolkkua: osa pikkuputiikeista oli auki iltamyöhälle, osa isoista ketjuliikkeistä piti ovensa tiukasti säpissä. Maanantaina retkueemme hämmästykseksi ovet aukesivat kaikkiin niihin kauppoihin, jotka olivat sunnuntaina olleet kiinni. Perjantain kuivakauden ymmärtää katolisessa maassa helposti, mutta oliko kaupoille tosiaan jaettu aukiolovuorot? Jos oli, kuka vuorolaput jakoi ja millä perusteella?

Jos teeskennellään hetki, että minä olen minä ja sinä olet se, joka väität olevasi, kuka tämän kaiken takan oikein on? Mihin tämä kaikki perustuu? Ja mihin tällä pyritään?

Kulttuuripääkaupungit testissä, osa 3: Mänttä

admin — Wed, 19 Apr 2006 09:55:50 +0000

K-rapun tinkimätön mutta ankara raati Seppo, Pamela, Laura ja Seppo ovat käyneet tutustumassa aiemmin Turkuun ja Tampereeseen. Tiistaina 25.4 on vuorossa Mänttä.
[inline:1]

Mänttäläisiltä kulttuurintekijöiltä prosessi on ollut jo nyt kovan luokan oivallus. Yhteishenki vahvistuu ja jo olemassaoleville tapahtumille tulee runsaasti julkisuutta.
Hauskaa että mänttäläiset sanovat: "Nyt ei olla mediaseksikkäitä eikä tehdä julkisuustempausta, vaan kyse on paikkakunnan vahvasta kulttuurista ja sen syvistä eurooppalaisista juurista."

Jos joku on ollut mediaseksikästä, niin kyllä se on tämä hanke. Medianäkyvyyttä on tullut runsaasti ja Pro Mänttä listalla vilisee kiinnostavia nimiä.

Nauhoja katsellessani ja digitoidessani irroitin pienen pätkän Me mökkihöperöt näyttelyn avajaisista, lopussa raati intoutui vallan leikkimieliseksi. Kuvat otti Jyrki Ojala.
Klikkaa kuvaa ja lataa video ensin koneellesi (save) ennen katsomista.
[inline:3]

Aika tuimasti pakattu mutta valahtaapahan nopeammin. Oikeasti leikattua taidetta tiistaina K-rapussa.

Elintasotuskaa

admin — Mon, 10 Apr 2006 10:19:54 +0000

Pari viikkoa sitten otin ja järjestin bileet vuokra-asunnossani. Pari tuntia ennen ihmisten saapumista wc-pöntön vesisäiliö alkoi vuotaa vettä lattialle. Päivä oli perjantai, mutta huoltomies saapui paikalle ripeästi. Tuomio oli jyrkkä: vedentulo vessaan oli katkaistava siihen saakka, että paikalle saataisiin uusi pönttö.

Yhdistelmä koetteli inhimillisen kestämyksen rajoja: yli kymmenen ihmistä ja yksi vesisankokäyttöinen vessa. Lauantaina ihmisten määrä väheni, mikä lievitti hieman tuskaa. Uusi pönttö tuli maanantaina ja elämä palautui viikon alussa tavanomaisille raiteilleen. Hetken olin lähes onnellinen.

Viime lauantaina huomasin, että samaisen asuntoni jääkaappi otti ja lakkasi toimimasta. Asunnon omistaja lupasi tuoda tilalle toisen kaapin sunnuntai-iltana. Viikonloppu kului ripustellessa ruokaa ikkunalaudalle asunnon ulkopuolelle. Onneksi olin ennättänyt juuri täydentää ruokavarastoni. Tekemistä riitti.

On merkillistä tajuta, miten pienestä kaikki on kiinni. Pienen perusetuuden menettäminen kääntää arjen suureksi taisteluksi ja toisaalta ongelman ratkettua koko kokemus unohtuu muutamassa päivässä. Ja miten typeräksi sitä itsensä tällaisissa tilanteissa tuntee. Suurin osa maailmasta kuitenkin elää ilman jääkaappia ja vesivessaa. Moni ei näe moisia autuuden välikappaleita elämässä kertaakaan.

K-rappu testaa kulttuuripääkaupungit

admin — Tue, 04 Apr 2006 11:11:38 +0000

K-rapun kulttuuripääkaupunkitesti pyörähtää siis käyntiin tänään. Jos K-rapun raati onnistuu kiertämään kaikki kaupungit reilussa kuukaudessa ja toimitus ennättää leikkaamaan kierroksesta seitsemän tv-juttua ennen kulttuuriministeriön virallista päätöstä, miten on mahdollista, että kulttuuriministeriön nimeämä virallinen raati ei ennätä vierailla samassa ajassa yhdessäkään kaupungeista?

Olin varsin kummastunut kun kuulin, että kulttuuripääkaupunkivalinta tapahtuu hakijoiden Helsingissä raadille tekemään powerpoint-esitykseen. Eikö tässä ole vaara, että vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki Suomessa on kaupunki, joka osaa panostaa vinkeimpiin fontteihin?

No, ei hätä ole tämän näköinen. K-rappu ehtii ja testaa. Ei tarvitse kulttuuriministeriön raadinkaan laittaa muuta kun töllö auki tiistaisin ja johan on selvät sävelet päätöksenteossa.

Kuka ehtii ensimmäisenä ja mitä sitten?

admin — Mon, 20 Mar 2006 09:30:02 +0000

Törmäsin viime viikolla Tuijaan, joka oli kovasti sitä mieltä, että K-rapun blogissa kannattaisi jatkossa kirjoitella tulevan lähetyksen aiheista. Ensireaktioni oli pöyristynyt: ”Ai että ryhdyttäisiin kailottamaan julki tulevan viikon ideamme?” Niin, mutta taas toisaalta … mitä pahaa siinä nyt olisi, että joku muu tekisi jutun samasta aiheesta?

Viime syksynä pomo tipautti työpöydälleni aiheen, jonka oli bongannut Apinalaatikko-nimisestä blogista. Apinalaatikossa oli käynnissä kiivas keskustelu King Kong –leffasta, jonka ikärajaksi elokuvatarkastamo oli ehdottanut viittätoista mutta jonka elokuvalautakunta oli levittäjän
toivomuksesta tiputtanut yhteentoista vuoteen. Kirjoittelun aloittaja oli käynyt katsomassa leffan lapsensa kanssa ja polttanut hihansa siinä vaiheessa kun jättiapina haukkasi valkokankaalla ihmiseltä pään. Asiaa oli ruodittu Apinalaatikossa ja lopputuloksena oli
salaliittoteoria, jonka mukaan elokuvalautakunta olisi elokuvalevittäjien talutushihnassa tavalla tai toisella.

Tein aiheesta uutisjutun, jossa yritin selvitellä asian todellista laitaa kyselemällä siitä tarkastamolta, lautakunnalta ja levittäjiltä. Ongelmana näytti olevan se, että Yhdysvalloissa moni toimintaelokuva
kohdistetaan paikallisten luokitusten mukaisesti sopivaksi katsottavaksi kolmestatoista ikävuodesta ylöspäin. Suomessa k-13-luokitusta ei ollut, joten ikärajaa pallotellaan k-11 ja k-15 välillä. Toimituksessa oltiin tyytyväisiä. Ehdimmepä ennen muita! Noin kuukausi myöhemmin Hesari teki aiheesta lähes identtisen jutun ja kertoi sen ohessa, että kulttuuriministeriössä valmistellaan uuden K-13-luokituksen käyttöönottoa Suomessakin.

Kysymys kuuluu, oliko sillä jotain merkitystä kuka ennätti tehdä jutun aiheesta ensimmäisenä? Katsojaa tai lukijaa moinen tuskin kiinnosti. Oliko joku kertonut aiheesta jo aikaisemmin? Varmasti. Vanheniko aihe kun TV-uutiset teki siitä jutun? Ei tietenkään.

Ohjelmanteossa pysähtyy yllättävän harvoin ajattelemaan, miksi näitä hommia tehdään. Jos tarkoituksena on kertoa yleisölle mielenkiintoisia tarinoita maailmasta, jossa elämme, miksi tarina kärsisi siitä, että joku kertoo sen ennen meitä? Eikö pääasia ole, että tarina ylipäätään kerrotaan?

Kysymyksiä ja vastauksia

admin — Tue, 14 Mar 2006 14:15:11 +0000

Mikähän siinä on, että parhaat ideat syntyvät bussissa tai suihkussa? Olisiko syytä tutkia, millaisen ideavajeen bussilakko aiheutti muutaman päivän aikana ja missä se näkyy? Ja miksi bussissa ei ikinä ole paperia mukana? Eikä suihkussa kynää?

Elämä on täynnä kysymyksiä. Onneksi reipas poika Ilkka tietää vastauksen suurimpaan osaan niistä. Ja vielä kaupan päälle pelastaa insertit siinä vaiheessa kun kuolevaiset ovat jo menettäneet toivonsa. Ilman Ilkkaa meikäläisenkin tämäniltainen juttu olisi tuskin nähnyt päivänvaloa. Kiitoksia.