<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<rss version="2.0" xml:base="http://blogit.yle.fi"  xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/">
<channel>
 <title>Blogit - kuolema</title>
 <link>http://blogit.yle.fi/asiasana/kuolema</link>
 <description></description>
 <language>fi</language>
<item>
 <title>Kun vihreämmät laitumet kutsuvat</title>
 <link>http://blogit.yle.fi/ystavani-hevonen/kun-vihreammat-laitumet-kutsuvat</link>
 <description>&lt;div class=&quot;field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-items&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-item even&quot; property=&quot;content:encoded&quot;&gt;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Monelle hevosen omistajalle pelkästään ajatus hevosen menettämisestä saa palan kurkkuun ja kyyneleet silmiin. Yliopistollisen hevossairaalan johtaja kuitenkin kehottaa miettimään etukäteen, mitä sitten, kun tulee aika luopua.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&lt;hr /&gt;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;blogz-inline-image blogz-inline-image--large&quot;&gt;&lt;a href=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/body_images/kuolema1.jpg&quot; class=&quot;blogz-inline-image-link&quot;&gt;&lt;img title=&quot;&quot; class=&quot;blogz-imagestyle-large lightbox-enabled&quot; typeof=&quot;foaf:Image&quot; src=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/styles/mobile/public/body_images/kuolema1.jpg?itok=Mr3lfUxN&quot; alt=&quot;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;hr /&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Ajatus oman hevosen menettämisestä on sietämätön. Viikissä sijaitsevan Yliopistollisen hevossairaalan johtaja Kati Niinistö kuitenkin kehottaa jokaista hevosenomistajaa varautumaan pahimpaan.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;”Jokaisen omistajan pitäisi miettiä, että mitä jos hevonen sairastuu tai loukkaantuu vakavasti. Miten haluan lopettaa hevoseni?”&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;Niinistö ymmärtää, että hevosen menetys on kova paikka, mutta menettämisen pohtiminen etukäteen helpottaa sitten, kun tilanne tulee todella vastaan. Niinistö on työssään kohdannut useita omistaja, jolle hevosen lopettaminen tulee eteen yllättäen.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;”Akuuttitilanteissa on joskus se ongelma, että hevosen omistaja ei kykene tekemään päätöstä lopettamisesta.”&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;Lääkäri ei voi kuitenkaan päättää hevosen lopettamisesta omistajan puolesta.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;”Lääkäri kertoo omistajalle vain faktat ja vaihtoehdot, mutta se on loppukädessä omistajan tehtävä päättää lopetetaanko hevonen vai jatketaanko hoitoja. Eläinlääkäri voi päättää lopettamisesta vain eläinsuojelullisista syistä.”&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;hr /&gt;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;blogz-inline-image blogz-inline-image--large&quot;&gt;&lt;a href=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/body_images/kuolema2.jpg&quot; class=&quot;blogz-inline-image-link&quot;&gt;&lt;img title=&quot;&quot; class=&quot;blogz-imagestyle-large lightbox-enabled&quot; typeof=&quot;foaf:Image&quot; src=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/styles/mobile/public/body_images/kuolema2.jpg?itok=3RHP2vcG&quot; alt=&quot;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;hr /&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Hevosen lopettamiseen on kaksi vaihtoehtoa. Teurastaminen tai lääkeaineilla lopettaminen. Yliopistollisessa hevossairaalassa lopetetaan vain lääkeaineilla.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;”Lopetus etenee niin, että ensin hevoselle annetaan nukutusaine, mikä on sama kuin hevonen valmisteltaisiin leikkaukseen. Lopulta, kun hevonen on syvässä unessa, se saa lopetusaineen, joka lamauttaa sen hengityksen.”&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;Hevossairaalassa on lopetusta varten erillinen tyhjä huone, jossa hevosen saa lopetettua turvallisesti. Vieressä on kylmä tila, johon ruho laitetaan odottamaan hävitystä. Huoneen ulkopuolella naulassa roikkuu kasa riimuja. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style=&quot;line-height: 1.538em;&quot;&gt;&quot;Nuo riimut kuvaavat ehkä parhaiten tätä tilaa. Osa omistajista ei halua ottaa riimua enää mukaan täältä.&quot;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Koko tapahtumaan menee noin 20 minuuttia. Nopeampi tapa lopettaa hevonen on teurastus. Teurastamossa hevonen kuolee sekunneissa. &lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;Niinistö ymmärtää, että teurastus on monelle hevosen omistajalle epämiellyttävä ajatus.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;&quot;Teurastus on toki monelle paha ajatus. Teurastamoilla hevosen kohtelu on kuitenkin yksilöllisempää kuin tuotantoeläinten ja toimitus on hetkessä ohi. Teurastamoissa on yleensä eri linja hevosille niin, etteivät ne haista verta.”&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;blogz-inline-image blogz-inline-image--large&quot;&gt;&lt;a href=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/body_images/kuolema33.jpg&quot; class=&quot;blogz-inline-image-link&quot;&gt;&lt;img title=&quot;&quot; class=&quot;blogz-imagestyle-large lightbox-enabled&quot; typeof=&quot;foaf:Image&quot; src=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/styles/mobile/public/body_images/kuolema33.jpg?itok=0l2M8YCT&quot; alt=&quot;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;Aina hevonen ei kuitenkaan kelpaa teuraaksi.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;”Osaa hevosista ei voida teurastaa siksi, että ne on lääkitty niin, ettei niiden lihaa voi käyttää. Joissakin lääkkeissä voi olla jopa elinikäinen teurasvaroaika.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;Teurastamisen epäsuosiota lisää se, että teurastamoita on nykyään suhteellisen vähän sekä hevosen lihasta maksetaan huonosti, vain muutamia kymmeniä senttejä kilolta.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;Kustannuksiltaan teurastus tulee kuitenkin edullisemmaksi.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;&quot;Lopetus täällä Viikissä maksaa noin 500 euroa. Siihen sisältyy lääkkeellisen lopetuksen lisäksi ruhon hävitys.&quot;&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;Hevosen ruho on ongelmajätettä ja se tulee hävittää sen mukaisesti. Viikistä hevosen ruhot päätyvät kahteen paikkaan.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;&quot;Vaihtoehtona on joko hävitys meidän yhteistuhkauksessa tai tuhkaus Mäntsälän lemmikkilehdossa. Jos hevosen haluaa tuhkata ja haudata lemmikkilehtoon, lopettamiselle tulee hintaa noin tuhat euroa. Ymmärrettävästi lemmikkilehtoon hautaaminen ei ole kovinkaan yleistä.&quot;&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;Usein hevosen lopettamisessa on kyse rahasta.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;&quot;Suomessa hevosen pitäminen on sietämättömän kallista jos verrataan esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Siellä hevosia on esimerkiksi helpompaa pitää eläkkeellä laitumella. Pieneläimiin verrattuna hevosen sairaalakulut ovat moninkertaiset, eivätkä kaikki omistajat pysty pistämään tuhansia euroja sairaan hevosen tehohoitoon.&quot;&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;Esimerkiksi ähkytapauksissa joskus ainoat vaihtoehdot ovat leikkaus tai lopetus.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;&quot;Keskimäärin paksusuoliähkyssä puhutaan noin 5000-7000 euron leikkauksesta. Ohutsuoliähky kohdalla hoitokulut voivat kivuta yli 10 000 euroon. Näissä tilanteissa moni joutuu päätymään lopetukseen.&quot;&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;Niinistö muistuttaa, että raha ja käyttöarvo liittyvät toisiinsa. Nuoren ja potentiaalisen kilpahevosen kanssa ollaan valmiita kalliimpiin operaatioihin.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;blogz-inline-image blogz-inline-image--large&quot;&gt;&lt;a href=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/body_images/kuolema3.jpg&quot; class=&quot;blogz-inline-image-link&quot;&gt;&lt;img title=&quot;&quot; class=&quot;blogz-imagestyle-large lightbox-enabled&quot; typeof=&quot;foaf:Image&quot; src=&quot;http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/styles/mobile/public/body_images/kuolema3.jpg?itok=7NMJXCt0&quot; alt=&quot;&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;Iässä tai saavutuksissa menetyksen vaikeutta ei voi kuitenkaan mitata. Hevosen kuolema on omistajalle aina kova paikka. Kipeässä päätöksessä Niinistö lohduttaa hevosenomistajia.&lt;/span&gt;&lt;br /&gt;&lt;span&gt;&quot;Hevosen hoidossa ja lopettamisessa on kuitenkin aina pohjimmiltaan kyse hevosen parhaasta.&quot;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;ul class=&quot;links inline&quot;&gt;&lt;li class=&quot;quote first last&quot;&gt;&lt;a href=&quot;/comment/reply/5811?quote=1#comment-form&quot; title=&quot;Quote this post in your reply.&quot;&gt;Lainaus&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;</description>
 <pubDate>Fri, 23 May 2014 11:18:55 +0000</pubDate>
 <dc:creator>Ystäväni hevonen</dc:creator>
 <guid isPermaLink="false">5811 at http://blogit.yle.fi</guid>
 <comments>http://blogit.yle.fi/ystavani-hevonen/kun-vihreammat-laitumet-kutsuvat#comments</comments>
</item>
<item>
 <title>Hirveimpien kirjakuolemien top 10</title>
 <link>http://blogit.yle.fi/summeri/hirveimpien-kirjakuolemien-top-10</link>
 <description>&lt;div class=&quot;field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-items&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-item even&quot; property=&quot;content:encoded&quot;&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;line-height: 1.538em;&quot;&gt;Luet kirjaa kauniina kesäpäivänä. Pihakeinun katos antaa sen verran varjoa, että lukeminen onnistuu porottavasta auringosta huolimatta. On jännittävä kohtaus menossa. Sivut kääntyvät nopealla tahdilla, sillä sinun on pakko saada tietää miten tilanne ratkeaa. Lempihahmosi taistelee henkensä edestä. Hän joutuu alakynteen, eivätkä voittomahdollisuudet ole huimat.. Luet rivejä eteenpäin, mutta samalla haluaisit hidastaa, koska tästä selviäminen olisi ihme. Sitten se tapahtuu. Kirjailija on päättänyt riistää sinulta rakkaan ystävän, perheenjäsenen, ihastuksen kohteen, parhaan kaverin. Lempihahmosi kuolee. Kirjaimet paperilla lyövät sydämeesi pienen reiän. Lempihahmosi ei ole vain kuollut, vaan tapettu. Kirjailija on tappanut hahmon.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-size: 1.231em; font-weight: bold; line-height: 1.538em;&quot;&gt;Miksi kirjojen hahmoja täytyy tappaa pois?&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style=&quot;line-height: 1.538em;&quot;&gt;Kirjailijoiden on tehtävä mitä he kokevat kirjalle ja juonelle parhaaksi, ja minäkin ymmärrän, ettei sellaista kirjaa, jossa kaikki eläisivät onnellisina, terveinä ja kuolemattomina jaksaisi kovin moni lukea. Jännitystä ja draamaa tarvitaan aina. Mutta eikö olekin ärsyttävää, kun joutuu sanomaan lempihahmolleen hyvästit? Eikä sen aina tarvitse edes olla se lemppari. Välillä pelkkien &quot;turhienkin&quot; sivuhahmojen pois tappaminen tuntuu karulta. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot;&gt;Seitsemään kirjaan mahtuu monta sydäntä särkevää kuolemaa. Ei siis ole ihme, että Harry Potter-kirjasarjasta löytyy top 10 kamalinta ja itkettävintä kirjakuolemaa!&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;iframe style=&quot;display: block; margin-left: auto; margin-right: auto;&quot; src=&quot;http://i.picasion.com/pic77/a719babe022910bc502afc7751c4193b.gif&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;302&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span style=&quot;font-size: 1.231em; font-weight: bold; line-height: 1.538em;&quot;&gt;Top 10 hirveimmät kirjakuolemat&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style=&quot;line-height: 1.538em;&quot;&gt;10. ja 9. Listan perää pitävät Lily ja James Potter, Harryn vanhemmat. Heidän kuolemaansa joutuu suremaan koko kirjasarjan ajan Harryn kohdatessa velhomaailman ja sen karuuden orpona.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p1&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot;&gt;8. ja 7. paikan ottavat listalta Remus Lupin ja Nymfadora Tonks. He kuolevat kumpikin viimeisessä taistelussa Voldemortia vastaan ja heidän ainoa lapsensa, joka sattuu olemaan Harryn kummipoika, jää orvoksi! Eikö yksi orpo per kirjasarja riittäisi? Miksi tehdä Harryn kummipojasta samalla tavalla orpo kuin Harrysta itsestään?&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p1&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot;&gt;6. listassa on Dobby! Toisesta kirjasta lähtien mukana seikkailleelle ja Harryn monta kertaa pelastaneelle kotitontulle joudutaan jättämään hyvästit ja voin kertoa, että sitä lukiessa ei ollut itku kaukana..&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p1&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot;&gt;5. Fred, toinen puolisko sydäntälämmittävistä ja hulvattomista kaksosista. Mitä muuta voi sanoa. Kamalinta Fredin kuolemassa on se, että toinen kaksonen, George, joutuu elämään ilman parasta ystäväänsä ja toista puoltaan. Miten sellainen edes onnistuu?&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p1&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot;&gt;4. Sirius Musta. Kuka muka ei itkenyt kun kesken kamppailun kuolonsyöjiä vastaan Sirius vain yhtäkkiä kuolee ja noin vain on pois kirjasarjasta?! Sirius on yksi kaikkien aikojen lempihahmoistani ja Harryn kummisetänä lähin asia, mitä Harryllä on koskaan ollut vanhempaa. Eikö riittänyt tappaa Harryn oikeat vanhemmat? Pitikö vielä tappaa häneltä rakas isähahmokin?&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p1&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot;&gt;3. listassa on Tylypahkan rakastetuin rehtori Dumbledore. Tätä kuolemaa ei voinut uskoa todeksi kun sen ensimmäistä kertaa luki kirjan riveiltä. Dumbledore tuntuu niin voittamattomalta ja mahtavalta velholta, että hänen kuolemansa todellakin teki maailmasta hirveämmän paikan.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p1&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot;&gt;2. Severus Kalkaros. Tämä Tylypahkan opettaja on ottanut Harryn silmätikukseen ja hän saa veren kiehuman kirjassa jos toisessa. Mutta sitten viimeisessä kirjassa paljastuu huikein juonenkäänne ikinä ja Kalkaroksen kuolema saa ansaitusti kakkospaikan tällä listalla! Jos et tiedä mistä puhun, lue kirja äkkiä!&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p1&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot;&gt;1. Hedwig. Vielä hirveämpää, kuin ihmisten kuolemat, on kun eläimet kuolevat. Tässä vaiheessa voin jo sanoa, että vollotin silmät päästäni, kun Harryn valkea lemmikkipöllö sai Harrylle tarkoitetun kirouksen ja kuoli siihen paikkaan. Hirveämmän kuolemasta teki se, että se oli lyhyt ja nopea eikä sitä ehtinyt surra kunnolla, kun jatkettiin jo eteenpäin!&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p1&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot;&gt;Siinä olivat kamalimpia kirjakuolemia ja täytyy sanoa, että sydäntä riistää. Lista on jo nyt pitkä, mutta siinä ei ole edes kaikki! Keitä sinä olet jäänyt kaipaamaan Harry Potter kirjoista tai muista kirjoista, joissa hahmoja on tapettu pois?&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class=&quot;p1&quot;&gt;&lt;span class=&quot;s1&quot;&gt;Onneksi kirjoissa on kuitenkin se hyvä puoli, että vaikka hahmot kuolevat ja pysyvät kuolleina kirjan edetessä, voi tekstissä aina palata taaksepäin tai aloittaa kirjojen lukemisen alusta. Kirjojen hahmot eivät siis koskaan oikeastaan kokonaan kuole.  &lt;br /&gt; &lt;br /&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;ul class=&quot;links inline&quot;&gt;&lt;li class=&quot;quote first last&quot;&gt;&lt;a href=&quot;/comment/reply/5766?quote=1#comment-form&quot; title=&quot;Quote this post in your reply.&quot;&gt;Lainaus&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;</description>
 <pubDate>Thu, 24 Apr 2014 12:43:13 +0000</pubDate>
 <dc:creator>Heta</dc:creator>
 <guid isPermaLink="false">5766 at http://blogit.yle.fi</guid>
 <enclosure url="http://blogit.yle.fi/sites/blogit.yle.fi/files/list_images/ihmiset.png" length="66728" type="image/png" />
 <comments>http://blogit.yle.fi/summeri/hirveimpien-kirjakuolemien-top-10#comments</comments>
</item>
<item>
 <title>Kuolema pyynnöstä</title>
 <link>http://blogit.yle.fi/ihan-tervetta/kuolema-pyynnosta</link>
 <description>&lt;div class=&quot;field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-items&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-item even&quot; property=&quot;content:encoded&quot;&gt;&lt;p&gt;Oletko nähnyt elokuvan Meri sisälläni? Loistava näyttelijä Javier Bardem esittää miestä, joka kamppaili 28 vuotta eutanasian puolesta. Täysin halvaantunut haluaa lopettaa sietämättömäksi käyneen elämänsä ystävänsä avulla. Hän taistelee oikeudestaan kuolla. Perhe ja ystävät eivät halua menettää lähimmäistään, jota he ovat hoivanneet vuosikausia.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Vaan miksi omasta kehosta ei saa päättää, kun kokee infernaalista kipua tai on parantumattomasti sairas? Miksi silloin ei saisi pyytää kuolinapua? Miksi omaa kärsimystä ei voi lopettaa? Miksi omasta kehosta ei saa päättää itse?&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Suomessa on pitkään pohdittu eutanasian laillistamista. Aamulehti vaati hiljattain (11.11.2010) suurin kirjaimin näin: Suomeen on saatava laki armokuolemasta.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Aktiivinen eutanasia ja avustettu itsemurha eivät ole eettisesti perusteltuja toimenpiteitä, mutta eikö kuolema voi olla myös helpotus sille, jolla on edessään vain tuskainen ja kivulias tie ilman toivoa?&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Jos eutanasia koskisi vain hyvin sairaita ja vaikeasti kärsiviä, mikä olisi kivun ja sairauden mittari, jolloin itsemurhaa tulisi avustaa? Entä jos kärsivällä on myös vaikea masennus tai dementia kivun ja sairauden lisäksi?&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Elokuva Meri sisälläni ei julista mitään, mutta se kertoo taitavasti sekä halvaantuneen kamppailusta että ystävien epätoivosta vaikean tehtävän edessä. Kestämätön yhtälö, joka antaa katsojalle mietittävää.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Hmm. Kuoleman kuukausi tämä marraskuu. Se tuo kovin synkkiä ajatuksia mieleen.&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;ul class=&quot;links inline&quot;&gt;&lt;li class=&quot;quote first last&quot;&gt;&lt;a href=&quot;/comment/reply/3491?quote=1#comment-form&quot; title=&quot;Quote this post in your reply.&quot;&gt;Lainaus&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;</description>
 <pubDate>Wed, 17 Nov 2010 22:55:59 +0000</pubDate>
 <dc:creator>Rita Trötschkes</dc:creator>
 <guid isPermaLink="false">3491 at http://blogit.yle.fi</guid>
 <comments>http://blogit.yle.fi/ihan-tervetta/kuolema-pyynnosta#comments</comments>
</item>
<item>
 <title>Hämmennyksen vuosi 2010</title>
 <link>http://blogit.yle.fi/eve-mantu/hammennyksen-vuosi-2010</link>
 <description>&lt;div class=&quot;field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-items&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-item even&quot; property=&quot;content:encoded&quot;&gt;&lt;p&gt;Sain vuoden alussa oman ohjelman. Ihanaa ja kamalaa. Ihanaa siksi, että olen pitkään toivonut vapaampia käsiä. Kamalaa, koska nyt pitäisi tehdä se, minkä olen luvannut itselleni tehdä sitten joskus kun saan tilaisuuden.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Nyt pitäisi käyttää annettu aika hyvin, kunniaksi itselle ja elämälle. 45 minuuttia on iso viipale radiopäivää.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Mikä on tärkeää? Mistä haluan pitää ääntä? Millaiset asiat vaivaavat minua?&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Yritän löytää sen suuren ja tärkeän pienestä ja arkisesta. Miksi en osaa jutella somaliäidin kanssa, joka seisoo edessäni kaupan jonossa? Osaisinko pitää seuraa kroonikkopotilaalle sairaalassa, kun vanhan ihmisen seurassa alan pelätä kuolemaa?&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Etsin tänä vuonna siis sitä jotakin noloa ja kyvytöntä itsessäni. Ujostelua, kateutta, lammasmaisuutta, ennakkoluuloisuutta... Ja yritän olla säikähtämättä, kun hukkaan langanpään. On uskottava, että juuri niinä hauraimpina hetkinä (eli kun olen ihan pihalla, sanaton ja hämilläni) olen kaikkein eniten ihminen.&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;ul class=&quot;links inline&quot;&gt;&lt;li class=&quot;quote first last&quot;&gt;&lt;a href=&quot;/comment/reply/2646?quote=1#comment-form&quot; title=&quot;Quote this post in your reply.&quot;&gt;Lainaus&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;</description>
 <pubDate>Fri, 29 Jan 2010 12:20:21 +0000</pubDate>
 <dc:creator>Eve Mantu, kokouksen puheenjohtaja ja nuija</dc:creator>
 <guid isPermaLink="false">2646 at http://blogit.yle.fi</guid>
 <comments>http://blogit.yle.fi/eve-mantu/hammennyksen-vuosi-2010#comments</comments>
</item>
<item>
 <title>Maraton – leikkiä kuoleman kanssa?</title>
 <link>http://blogit.yle.fi/matelijan-maraton/maraton-leikkia-kuoleman-kanssa</link>
 <description>&lt;div class=&quot;field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-items&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-item even&quot; property=&quot;content:encoded&quot;&gt;&lt;p&gt;#4&lt;/p&gt;
&lt;p&gt; &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Viime syksynä lähdin kokeilemaan kuntoani hieman heikommin&lt;br /&gt;
valmistautuneena. Kun ilmoitin asiasta 11-vuotiaalle tyttärelleni,&lt;br /&gt;
hän sanoi: ”Älä mene, kuolet”. Ilmeisesti hänkin ihmetteli intoani, kun ei ollut nähnyt minua pahemmin harjoittelemassa, tai sitten kyse oli hänen joskus oudosta huumorintajustaan.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kuolema liittyy olennaisesti maratoniin. Maratonia ei ehkä olisi&lt;br /&gt;
olemassakaan ainakaan maraton-nimisenä, ellei olisi myyttiä ensimmäisestä maraton-juoksijasta, joka kuoli heti perille päästyään.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Vuonna 490 eKr. Dareios I pyrki valtaamaan Kreikan rannikon polikset ja erityisesti Ateenan. Voitokas Persian laivasto saapui Attikan luoteisrannalle Marathonin kylän lahdelle. Laivasto kuljetti mukanaan 15 000 – 20 000 miehen jalkaväkeä. Ateenalaisilla oli asiat heikosti, miehiä puolta vähemmän. Spartalaiset lupasivat apua, mutta uskonnollisista syistä johtuen lupasivat auttaa vasta täydenkuun jälkeen.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Ateenalaisten onnistui kuitenkin nopealla yllätyshyökkäyksellä kukistaa hyökkääjät Maratonin kentällä. Tarinan mukaan yksi sotilaista, Feidippides, juoksi noin 40 km matkan Ateenaan ja perille päästyään huusi: &quot;Iloitkaa, kansalaiset, me olemme voittaneet&quot;. Tämän sanottuaan hän kaatui kuolleena maahan. Ateenalaiset uskoivat, että hänen kuolemansa oli jumalten lahja. He ylistivät viestintuojaa onnelliseksi, koska hän oli saanut kuolla niin maineikkaana päivänä.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Tarina kuolleesta maraton-juoksijasta keksittiin ilmeisesti satoja vuosia myöhemmin. Totta lienee kuitenkin, että Marathonin taistelun jälkeen sotajoukko pelasti pikamarssilla Marathonista Ateenaan kaupunkinsa muiden persialaisten hyökkäykseltä. Voittamattomana pidetyistä persialaisista saadulla voitolla oli kuitenkin suuri psykologinen merkitys helleeneille keskiajalle asti. Marathonin henki oli heille jotain samaa kuin talvisodan henki suomalaisille.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Olympialaisissa maratonilla on kuollut vain yksi juoksija vuonna 1912 Tukholmassa. Portugalilainen 21-vuotias Fransisco Lazaro tuupertui maahan 30 km kohdalla ja menehtyi myöhemmin sairaalassa. Kuolema niittääkin enemmän satoa kansanmaratoneissa, joissa ei aina juosta huippukuntoisina. Esimerkiksi &lt;a href=&quot;http://www.nytimes.com/2008/11/04/sports/othersports/04marathon.html&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;New Yorkin maratonin juoksi vuoden 2008 maratonilla&lt;/a&gt; maaliin saakka 37 899 juoksijaa, joista kaksi kuoli juoksun jälkeen. Lisäksi ainakin kaksi sai sydänkohtauksen, mutta heidän henkensä saatiin pelastettua.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;UKK-instituutin mukaan liikunnan aikaisen äkkikuoleman kolme yleisintä syytä ovat sepelvaltimotauti, sydänlihastulehdus eli myokardiitti ja hypertrofinen kardiomyopatia eli sydänlihassairaus, jolle on ominaista sydänlihaksen paksuuntuminen.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Sydämen toimintaan liittyvät riskien jälkeen suurin pitkänmatkan juoksijoiden äkkikuolemien aiheuttaja  oli eräässä ulkomaisessa tutkimuksessa autot. Noin neljäsosa lenkillä tai maratonilla kuolleista on jäänyt auton alle.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kovan rasituksen aikana sydän joutuu tavallista suuremmalle rasitukselle ja riski saada sydämen toiminnan häiriöistä kasvaa yli 35-vuotiailla, joilla on ennestään ollut sydämen vajaatoimintaa. Mutta toisaalta täytyy muistaa, että säännöllisesti liikuntaa harrastavien riski kärsiä sydänsairauksista vähenee merkittävästi.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;br /&gt;
Esimerkiksi &lt;a href=&quot;http://content.onlinejacc.org/cgi/content/abstract/28/2/428&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;USA:ssa tehdyssä tutkimuksessa&lt;/a&gt; tilastoitiin kahden vuosittain juostavan maratonin juoksut vuosina 1976 – 1994. Yhteensä 215 413 juoksusta neljä johti äkilliseen kuolemaan, jotka kaikki liittyivät sydämen toiminnan häiriöihin. Yhden juoksijan riski kuolla näiden juoksujen aikana oli pienempi kuin 1/50 000. Näin pieni suhdeluku kertoo juoksijoiden paremmasta fyysisestä kunnosta verrattuna koko populaatioon. Suhdeluku koko väestön vuosittaiseen sydänsairauksien kuolleisuuteen oli juoksijoille edullinen.&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
Etenkin jos ei ole harrastanut aktiivisesti urheilua ja pitänyt huolta terveydestään, on lääkärintarkastus paikallaan ennen maratonille tähtäävän harjoittelun aloittamista. Tällöin lääkäri voi kartoittaa mahdolliset vammojen ja sairauksien riskitekijät.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Mikä sitten saa ihmiset juoksemaan maratooneja? Ehkä se on jokin järjetön halu todistaa itselle, että pystyy voittamaan vaikeat olosuhteet nykyisin jo niin turvallisessa maailmassa. Jonkinlaista masokistista luonnettakin vaaditaan, että jaksaa kärsiä loppumatkan viimeiset kilometrit nollaa lähestyvillä energiatasoilla. Kuolemalla leikkimistä se nyt ei kuitenkaan ole, kunhan on ensin selvittänyt, ettei kuulu terveytensä puolesta riskiryhmään, ja osaa kuunnella kehonsa viestejä. Feidippideksenkin olisi ollut syytä käydä ennen juoksuaan lääkärintarkastuksessa.&lt;br /&gt;
 &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;ul class=&quot;links inline&quot;&gt;&lt;li class=&quot;quote first last&quot;&gt;&lt;a href=&quot;/comment/reply/1959?quote=1#comment-form&quot; title=&quot;Quote this post in your reply.&quot;&gt;Lainaus&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;</description>
 <pubDate>Mon, 25 May 2009 06:47:16 +0000</pubDate>
 <dc:creator>Jorma Kivistö, yle.fi-toimitus</dc:creator>
 <guid isPermaLink="false">1959 at http://blogit.yle.fi</guid>
 <comments>http://blogit.yle.fi/matelijan-maraton/maraton-leikkia-kuoleman-kanssa#comments</comments>
</item>
<item>
 <title>Mimmin kuolema Kotikadulla kosketti </title>
 <link>http://blogit.yle.fi/elava-arkisto/mimmin-kuolema-kotikadulla-kosketti</link>
 <description>&lt;div class=&quot;field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-items&quot;&gt;&lt;div class=&quot;field-item even&quot; property=&quot;content:encoded&quot;&gt;&lt;p&gt;Kun pyysimme Kotikadun ystäviltä toiveita ikimuistoisista vaiheista Kotikadun varrelta, niin ensimmäinen toive oli vielä kerran nähdä Mimmin traaginen kuolema.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt; &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&amp;amp;g=4&amp;amp;ag=90&amp;amp;t=612&amp;amp;a=6767&quot;&gt;&lt;img alt=&quot;&quot; src=&quot;http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/06767_1iso.jpg&quot; /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&amp;amp;g=4&amp;amp;ag=90&amp;amp;t=612&amp;amp;a=6767&quot;&gt;Kotikadun Mimmi kuolee&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
 &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Teemu ja kolmatta kuuta kaksosia odottava Mimmi ovat kenties onnellisempia kuin koskaan. He ovat juuri palanneet pitkältä automatkalta Karinin vanhempien luota.&lt;br /&gt;
 &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kesken lakananvedon Mimmi lyyhistyy lattialle. Sairaalassa selviää, että hänellä on keuhkoveritulppa. Paljon kuolemaa nähnyt Teemu joutuu keskelle omakohtaista painajaista.&lt;br /&gt;
 &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kohtaus kosketti vahvasti Kotikadun ystäviä:&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&quot;Minulla alkoi juuri tuolloin Mimmin kuolemaa ennen pitkähko tauko Kotikadun katselussa, enkä ollut sitä siis aiemmin nähnyt. Koskettavaa, niin koskettavaa... etenkin kun Mimmi oli minun ehdoton lempparihahmoni Luotoloiden ja Lauran rinnalla.&quot; Näin kirjoittaa nimimerkki irish Kotikadun keskustelupalstalla.&lt;br /&gt;
 &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://www.yle.fi/kotikatu/index.php/keskustelu/&quot;&gt;Kotikadun keskustelupalsta&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt; &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kuoleman läheisyys nostaa pintaan ihmissuhteiden karikot. Vieläkö ehtii korjata sitä, mikä elämän aikana on hajonnut? Tämän kysymyksen eteen joutuvat Eeva ja Kaisa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Rankan elämän elänyt Kaisa ilmestyi Mäkimaiden ovelle syksyllä 1998. Hän sairasti keuhkosyöpää ja ilmoitti tulleensa Helsinkiin kuolemaan.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Eevan ja Kaisan välit olivat katkenneet vuosikymmeniä aiemmin, Kaisan aloitteesta.&lt;br /&gt;
 &lt;/p&gt;
&lt;p&gt; &lt;img alt=&quot;&quot; src=&quot;http://yle.fi/elavaarkisto/kuvat/artikkeli/06766_1iso.jpg&quot; /&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&amp;amp;g=4&amp;amp;ag=90&amp;amp;t=612&amp;amp;a=6766&quot;&gt;Kotikadun Kaisa nukkuu pois&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt; &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Kaisa koulutti Eevan ylioppilaaksi iltatöillä ja juomarahoilla. Koulutti, puki, vahti, kasvatti ja motkotti. Sata harjanvetoa illalla ja hampaanpesu! Elämä vahvatahtoisen Kaisan rinnalla oli aralle Eevalle vaikeaa.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://www.yle.fi/kotikatu/index.php/henkilot/16/&quot;&gt; Henkilökuva Kaisasta&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Eeva muutti kaupunkiin ja puhkesi kukkaan.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt; &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Elävä arkisto haluaa tarjota jatkossakin ikimuistoisi hetkiä Kotikadun varrelta. Voit esittää toiveita tähän blogiin, Elävän arkiston palautepostin kautta tai Kotikadun keskustelupalstalle: &lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://www.yle.fi/kotikatu/index.php/keskustelu/&quot;&gt;Kotikadun keskustelupalsta&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt; &lt;/p&gt;
&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;/div&gt;&lt;ul class=&quot;links inline&quot;&gt;&lt;li class=&quot;quote first last&quot;&gt;&lt;a href=&quot;/comment/reply/1703?quote=1#comment-form&quot; title=&quot;Quote this post in your reply.&quot;&gt;Lainaus&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&lt;/ul&gt;</description>
 <pubDate>Thu, 19 Feb 2009 10:17:03 +0000</pubDate>
 <dc:creator>Seija Aunila</dc:creator>
 <guid isPermaLink="false">1703 at http://blogit.yle.fi</guid>
 <comments>http://blogit.yle.fi/elava-arkisto/mimmin-kuolema-kotikadulla-kosketti#comments</comments>
</item>
</channel>
</rss>
