Blogit - hd

Areena siirtyi HD-aikaan

Kari Haakana — Fri, 04 Apr 2014 10:08:06 +0000

Areenan mobiilisovellukset ovat viimeisen parin viikon aikana päivittyneet. Päivitys ei näy käyttäjälle ohjelmien käyttöliittymän muutoksena, vaan kysymys on pitkälti konepellin alla tehdyistä muutoksista.

Windows-puhelimille tarkoitetussa sovelluksessa on toki näkyviäkin muutoksia, sillä nyt Windows-sovelluksen avulla voi kuunnella radio-ohjelmia, katsoa vain Areenassa lähetettäviä suoria lähetyksiä sekä katsoa esimerkiksi Yle Uutisten sivuilla julkaistuja lyhyitä klippejä. Windows-sovellus on nyt siis toiminnallisesti samalla tasolla kuin iOS- ja Android-sovellukset.

Suuri muutos kaikissa mobiilisovelluksissa on kuitenkin se, että kaikki sovellukset toimivat nyt Ylen omien rajapintojen eli APIen päällä ja Ylen omassa ympäristössä. Nyt tehty API-ponnistus on Ylen mittakaavassa merkittävä ja kauaskantoinen muutos. Se mahdollistaa jatkossa palveluiden nopean kehityksen ja sen, että Ylen ulkopuoliset tahot voivat kehittää rajapintojen varaan omia ratkaisujaan.

Käyttäjälle rajapintojen käyttöönotto näkyy tällä hetkellä siten, että Areenan mobiilisisällöt ovat saatavilla samaan aikaan kuin Areenan selainpalvelussakin. Aiemmin mobiilisisällöt jaeltiin ulkopuoliselta alustalta, jonne ne saatiin vasta kun ohjelma oli julkaistu selain-Areenassa. Tästä aiheutui viivettä julkaistumisessa ja lisäksi kuvanlaatu kärsi.

Nyt sekä mobiilisovellusten sekä selain-Areenan tallenteiden kuvanlaatua on nostettu. Areenan VOD-sisällöt ovat nyt parhaimmillaan HD-tasoa (720p) sekä desktop- että mobiililaitteissa. Tämä koskee kaikkea sellaista sisältöä, jonka lähdemateriaali on HD-tasoista. Jo aiemmin Areenassa katsottavat tv-kanavalähetykset eli simulcastit ovat olleet HD-tasoisia.

Kuvanlaatu riippuu käyttäjän verkkoyhteyden tasosta. Mikäli käyttäjän verkkoyhteyden taso ei riitä (tämä päätellään automaattisesti playerin puskurin koosta ja playerin mahdollisesta pudottamista freimeistä), laskee kuvanlaatu alemmalle tasolle, kunnes toisto on ongelmatonta. Samaa adaptiivisen streamauksen mekanismia on käytetty jo jonkin aikaa Areenan tv-kanavalähetysten yhteydessä.

Joillakin Android-käyttäjillä on ollut ongelmia sovelluksen uuden version kanssa: katsottavan ohjelman toisto on saattanut katketa kesken tai video on toistunut puutteellisesti. Areenan Android-sovelluksessa streamausmuotona on oletuksena HLS, jonka pitäisi toimia suurimmassa osassa laitteita. Android-laitteita on kuitenkin erilaisia ja periaatteessa toimiva asetus ei kuitenkaan käytännössä välttämättä toimi. Mikäli katselussa on ongelmia, kannattaa kokeilla Asetukset-näkymästä videon laadun vaihtoa.

API-muutoksen lisäksi Areenan streamausmuotoa on muutettu. Aiemmin käytössä ollut RTMP-streamaus on korvattu jo mainitulla HDS:llä ja HLS:llä. Tämän muutoksen avulla on toteutettu mahdollisuus adaptiiviseen streamaukseen, mutta sen sivuvaikutuksena osa sellaisista laitteista (jotkut äly-tv:t, mediatoistimet yms), jotka aiemmin ovat pystyneet toistamaan Areenan sisältöä eivät enää Areenan videoita toista.

Samassa yhteydessä myös PlayStation 3 -laite on valitettavasti lakannut toistamasta Areenan sisältöjä. Tähän on syynä PS3:n flash-tuki: PS3 käyttää flashin versiota 9, kun Areena stramausmuotojen uudistuksen vuoksi edellyttää vähintään versiota 10. Tutkimme edelleen keinoa tukea myös PS3:a ja kerromme, mikäli ratkaisu tähän löytyy. PlayStationin, muiden konsolien ja äly-tv-laitteiden osalta pyrimme tänä vuonna tarjoamaan myös pysyvämpiä ja paremmin näissä laitteissa toimivia ratkaisuja.

Seuraavat muutokset ovat nurkan takana. Parhaillaan suunnitellaan Areenan web-palvelun uudistamista sekä uusia, kokonaan uudelleen tehtyjä Areenan mobiilisovelluksia. Lisäksi kevään aikana pääsemme nostamaan vain Areenassa lähetettävien suorien lähetysten (tiedotustilaisuudet, urheilutapahtumat jne) kuvanlaatua. Uutuutena kokeilemme myös Googlen Chromecast-laitteen tukea. Näistä kerromme tarkemmin sitten, kun ominaisuudet ovat lähempänä julkaisua.

Kolmella tiikerinloikalla Mediapolikseen

Minna Tiihonen — Fri, 30 Aug 2013 05:50:01 +0000

Minna Tiihonen on Yle Mediapoliksen päällikkö.

Ylen Tampereen toimintakeskuksessa Tohlopissa laitettiin vuoden alussa tossujen narut kireälle. Ponnistamme kolmella tiikerinloikalla kohti Mediapolista, tulevaa tarinankerronnan ja digitaaliteollisuuden keskusta.

Ensimmäisellä loikalla siirryimme HD-aikaan Ylen Tampereen TV-studioilla.

Tv-studio on perinteisesti koostunut studiolattiasta ja ohjaamosta. Ohjaamo lukuisine teknisine laitteineen on investointina merkittävä.

Tampereen kolmen tv-studion HD-teknisen muutoksen yhteydessä päätimme investoida kolmen ohjaamon sijasta vain kahteen. Samalla tehostimme toimintaamme. Teemme nykyään enemmän töitä aikaisin aamulla, myöhään illalla sekä viikonloppuisin.

Uusien kuituteknologiaan perustuvien laitteiden haltuunotto, uudet toimintatavat ja aikataulutukset vaativat meiltä kaikilta tohloppilaisilta yhteisiä ponnistuksia ja sitoutumisia. Tiikerinloikka oli iso ja lennätti meitä kohti seuraavaa.

Toisella loikalla suuntaamme kohti uudenlaisia työtiloja.

Vuosi sitten päätimme Tohlopissa, että vähennämme toimistotilamme puoleen entisestä. Samalla loikkaamme pois 1970-luvun sammaleenvihreistä koppikonttoreista ja siirrymme monitilatoimistoihin.

Kuluneen kevään ja kesän aikana olemme yhdessä pohtineet, mitä työtiloihin liittyvä muutos meille antaa ja mitä se meiltä toisaalta vaatii.

Loikka on iso, rohkeutta vaativa mutta paljon uutta antava. Uudenlaisissa tiloissa on helppo tehdä yhdessä, tieto kulkee paremmin ja ilmapiiri on avoimempi. Kun täytyy keskittyä, voi vetäytyä hiljaiseen työtilaan.

Tiivistäminen ja turhista seinistä luopuminen on myös suoraa säästöä, kun vuotuiset kiinteistökulut pienenevät. Näin vapautamme Ylen varoja päätehtävään eli sisältöihin.

Kolmas loikkamme kiidättää Tampereen yleläiset kohti Mediapolista.

Yle haluaa edistää luovan alan elinvoimaa. Haluamme myös, että kumppanien on helppo toimia yhteistyössä kanssamme. Lisäksi haluamme, että meillä on parhaat tekijät ja kumppanit ja että uudistamme toimintaamme rohkeasti.

Mediapolis on itsessään tiikerinloikka. Ylen, Tampereen kaupungin, Tampereen ammattikorkeakoulun, Pirkanmaan alueen luovan alan yritysten, Tampereen molempien yliopistojen ja Technopolis Oyj:n yhteistyöstä syntyy jotakin aivan uutta.

Kolme tiikerinloikkaa kohti Mediapolista on paperilla muutama rivi, puheissa pari repliikkiä ja kalenterissa suht pieni aika. Ne ovat vaatineet ja vaativat edelleen meiltä paljon yhteishenkeä, sitoutumista, rohkeutta ja yhteistä päämäärää: kolmella loikalla kohti avoimuutta, kumppanuutta ja yhteisöllisyyttä.

Olen ylpeä Ylestä, joka on pystynyt avautumaan ja muuttumaan. Samalla olen hyvin nöyrä ja kiitollinen siitä, että saamme olla mukana tekemässä tätä yhteistyötä. Pallo on jo lähtenyt pyörimään.

Lainaus

Suomi on urheilun live-streamien kehitysmaa

Panu Vatanen — Mon, 18 Jun 2012 13:14:51 +0000

Sunnuntain ja maanantain välinen yö. Kello on yli kolme aamuyöllä. Täysin valkoisiin pukeutunut lähes 20 000 ihmisen yleisömeri kannustaa yltiöpäisesti kotijoukkuettaan, kun Miami Heatin tähtipelaaja LeBron James pussittaa pallon korisukan läpi maailman parhaan koripalloliigan finaaliottelussa.

Samalla Länsi-Pasilassa aurinko alkaa pikku hiljaa sarastaa, kun hieron väsyneitä silmiäni tietokoneruudun äärellä – NBA:n finaalien kolmas osaottelu on parhaillaan menossa.

Katson peliä HD-laatuisena suorana lähetyksenä – niin sanottuna live-streamina – netin välityksellä. Näkyisihän peli myös Suomen televisiosta, tosin vain maksukanavalta, ilman HD-laatua. Nykyään internetin streamaus-palveluista onkin tullut penkkiurheilijoille henkireikä, jota ilman useimpien amerikkalaisten ammattilaisliigojen seuraaminen olisi lähes ainoastaan maksukanavien tai laittomien torrentien ja streamien varassa.

Yhdysvalloissa ammattilaissarjat ovat ymmärtäneet otteluiden internet-jakelun tärkeyden täydellisesti.

NBA:lla, NFL:llä, NHL:llä ja MLB:llä on erinomaiset ja vieläpä suhteellisen edulliset netti-tv-palvelut. Itse seuraan koripalloa NBA:n League Pass -palvelun pudotuspelipaketin avulla; voin katsoa kaikki playoff-ottelut HD-laadulla suorina lähetyksinä, ja lysti maksaa noin 60 dollaria, eli noin 50 euroa. NHL:n vastaava GameCenter –nettipalvelu maksaa koko kauden osalta noin 135 euroa. Tähän hintaan sisältyy satoja NHL:n runkosarjaotteluita, pudotuspelit, finaalit sekä yli 800 vanhaa NHL:n klassikkopeliä.

Kaiken lisäksi stream-palvelut toimivat molemmissa kansainvälisesti sekä useilla alustoilla. NBA:n League Passin suoraa lähetystä voin tiirata älypuhelimellani, iPadilla ja tietysti tietokoneella.

Ja mikä parasta, otteluita ei ole pakko katsoa suorana, vaan matsit pysyvät jälkikäteen katsottavina. Tämä palvelee erityisesti ulkomailla asuvia, sillä aikaero voi olla todella raskas. Yhdysvaltain itärannikolla Miamissa ilta on finaalin aikaan vasta nuori, kun taas seitsemän tunnin aikaero painaa suomalaisen penkkiurheilijan pikkutunneille.

Toki urheilukisojen ja -otteluiden nettilähetyksiä on tarjolla myös Suomessa ja suomalaisista liigoista. Esimerkiksi URHOtv näyttää muun muassa koripalloa, jääkiekon SM-liigaa ja jalkapallon Veikkausliigaa nettisivujensa kautta. Hinta ja kuvanlaatu eivät tosin ole olleet kovin mairittelevia verrattuna jenkkien vastaaviin, vaikka kanava tiedottaakin parantaneensa laatua tämän vuoden alussa.

Resurssit ovat tietysti täysin eri maailmoista Yhdysvalloissa ja Suomessa, mutta siitä huolimatta tuntuu kiskonnalta maksaa esimerkiksi yhdestä kotimaisen sarjan (SM-liiga, Korisliiga) pudotuspeliottelusta 15 euroa ja runkosarjapelitkin maksavat 12 euroa per matsi. Hintaa pahempi seikka on kuitenkin suomalaisten lähetyksien laatu. En olisi voinut kuvitellakaan katsovani Suomi-korista yli 20-tuumaiselta näytöltä, sillä kuva pikselöityy niin voimakkaasti. NBA-streamissa tietokoneen voi sen sijaan surutta yhdistää 40-tuumaiseen televisioon laadun kärsimättä.

Eikä kuvanlaatuongelma kosketa vain koripalloa, vaan samasta kärsivät myös muut lajit kuten jalkapallo ja jääkiekko. Esimerkiksi parhaillaan menossa olevia jalkapallon EM-kisoja voi katsoa suorina nettilähetyksinä muun muassa Yle Areenasta. Lähetys kyllä pelaa, mutta kuvantarkkuus ei riitä television ruudulle. Kuten arvata saattaa, tämä on kustannuskysymys.

HD-kuvalaatu nimittäin maksaa - ja paljon. Tästä pitävät huolen internetin maailmanlaajuisia CDN-verkostoja (Content Delivery Network) ylläpitävät tahot kuten vaikkapa Akamai, jolta suomalaiset televisioyhtiöt palvelunsa pääasiassa ostavat. CDN:t ovat sisällön jakamiseen tarkoitettuja verkostoja, joiden avulla voidaan jakaa mediatiedostoja kuten videokuvaa. Verkostot koostuvat palvelimista, joiden kautta kuvavirta tai tiedostot kulkevat käyttäjille mahdollisimman nopeasti.

Yle internetin palvelupäällikön Kari Haakanan mukaan korkeat CDN-kustannukset eivät ole ongelma Yhdysvaltojen rikkaille taalaliigoille.

- Tällä hetkellä CDN-verkostoja tarjoavilla yrityksillä ei ole kilpailua vielä hirvittävästi, mutta tämä muuttuu ajan myötä, sillä hintojen laskiessa myös laadun nostaminen on helpompaa, Haakana kertoo.

Oklahoma City Thunder hassaa tärkeän sivurajasyötön ja on pakotettu rikkomaan Heatin tähtitakamies Dwyane Wadea. Kello lähestyy kuutta ja pelin ratkaisu tiivistyy jälleen viimeisen neljänneksen loppuhetkiin. Wade naulaa kylmähermoisesti molemmat vaparit sukan pohjaan ja peli on selvä. Samaan aikaan Länsi-Pasilassa alkaa näkyä ja kuulua arjen alkamisen merkkejä, kun roska-auto kaartaa kerrostaloni pihaan tyhjentämään lasinkeräyspistettä.

Netissä suomalaiset ovat tosin olleet hereillä koko matsin ajan. Twitterissä aktiivisimmat käyvät jo tiukkaa analyysia pelin tiimoilta. Kiivaimmat urheilukeskustelut on jo vuosia käyty netin keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Laajakaistojen nopeuksien kasvaessa, näyttöjen suurentuessa ja laadun parantuessa urheilulähetysten seuraaminen painottuukin entistä voimakkaammin juuri verkkoon.

Lainaus

Tosihifistin 7 rahanarvoista vinkkiä kotiteatterin rakentajalle

Panu Vatanen — Fri, 08 Jun 2012 06:53:06 +0000

Petri Teittinen on henkeen ja vereen elokuvamies. Hän asuu yhdessä Suomen komeimmista hifikodeista, josta löytyy muun muassa kolme elokuvateatteria ja huikea yli 10 000 elokuvan leffakokoelma.

Teittisen vinkit kotiteatterin rakentajalle:

1. Sijoita ruutuun ja kaiuttimiin. Oletetaan, että 20 neliömetrin huoneesta remontoidaan kotiteatteritila, jonka kalusteet (sohva yms.) on jo hankittu ja laiteostoksiin on varattu 5 000 euroa. Sijoittaisin rahat näin: 2 000 euroa kuvaan (tv tai videoprojektori + valkokangas), toinen reilu 2 000 euroa kaiuttimiin, 700 euroa AV-vahvistimeen, 150 euroa Blu-ray -soittimeen, 30 euroa HDMI-kaapeleihin, 50 euroa kaiutinkaapeleihin ja 50 euroa maaliin.

2. Osta Blu-ray -soitin. Jos omistat teräväpiirtotelevision, ei ole mitään järkeä ostaa tavallista DVD-soitinta. Laadukkaita Blu-ray-soittimia saa jo alle 100 eurolla.

3. Katso televisiota tarpeeksi läheltä. Teräväpiirtokuvaa voi ja pitää katsoa lähempää kuin perinteistä televisiota. Siirtymällä lähemmäs saat kaupan päälle isomman kuvan, koska ruutu täyttää suuremman osan näkökentästäsi. 50-tuumaiseen kuvakokoon saakka HD-kuvan täysi tarkkuus näkyy 1,7 - 1,8 metristä. 60-tuumaista HD-kuvaa pitäisi katsella 2,4 metristä. Kannattaa myös muistaa, että suurin osa taulutelevisioiden kuvanparannustoiminnoista vain huonontaa kuvanlaatua. Etenkin Blu-ray-leffaa katseltaessa ne pitää kytkeä pois päältä sekä televisiosta että Blu-ray-soittimesta.

4. Älä maksa liikaa johdoista. Alalle on pesiytynyt käärmeöljyn kaupittelijoita, jotka tuputtavat tolkuttoman hintaisia kaapeleita mitä uskomattomampien väitteiden tukemana. HDMI-kaapelin kohdalla 2-3 euroa / metri on hyvä nyrkkisääntö, joskin yli 5-metrisestä, luotettavasti toimivasta HDMI-kaapelista voi joutua maksamaan enemmän. HDMI-kaapelit on jaettu kahteen luokkaan, Standard ja High Speed. Koska hintaeroa ei ole nimeksikään, valitse High Speed. Sen pitää siirtää ongelmitta 1080p-tarkkuuden kuvaa 2D:nä ja 3D:nä. Et tarvitse uutta HDMI-kaapelia 3D-kuvan siirtoon, mikäli vanha kaapelisi siirtää 1080p-tarkkuuden kuvaa ongelmitta. Kaiutinkaapelia valitessa on huomioitava kaiuttimen impedanssi ja tarvittavan johdon pituus, mutta pinta-alaltaan 2,5 neliömillimetrin kaapeli on yleispätevä valinta aina 15 metriin saakka. Metritavarana sellainen maksaa n. 2 euroa / metri.

5. Mieti tarkkaan, mille seinälle television tai valkokankaan asennat. Kaikki kuvapinnalle osuva ulkopuolinen valo, etenkin suora auringonvalo, on kuvalle silkkaa myrkkyä. Paksut verhot ovat tehokas tapa auringonvalon torjumiseen ja myös tilan akustiikan parantamiseen. Kotiteatteritila kannattaa maalata tummasävyisillä mattamaaleilla, jotta seinät ja katto eivät heijasta valoa.

6. 3D on tullut jäädäkseen. Uutta laitteistoa hankkiessa kannattaa varmistaa, että laite on 3D-yhteensopiva, sillä 3D ei ole ohimenevä trendi, tästä pitävät huolen sisällöntuottajat ja viihde-elektroniikan valmistajat. Televisioissa 3D:stä tulee vaivihkaa vain yksi ominaisuus muiden joukossa, eikä siitä joudu enää maksamaan lisähintaa. 3D-laitteiden valikoima kasvaa tulevaisuudessa entisestään.

7. Älä osta viimeisintä vahvistinmallia. AV-vahvistimissa kannattaa ostaa uusimman mallin sijaan viime vuoden malli ale-hintaan. Vahvistimissa ei ole tapahtunut mullistavia muutoksia ensimmäisten 3D-yhteensopivien vahvistimien tultua myyntiin kaksi vuotta sitten. Tunnettujen merkkivalmistajien saman hintaluokan AV-vahvistimissa ei ole äänenlaadullisesti merkittävää eroa, joten ostopäätös voi vapaasti perustua vahvistimen ominaisuuksiin, kuten HDMI-liitäntöjen määrään.

Lainaus

Teräväpiirron alkutaival takana – ja paljon edessä

Olli Sipilä — Fri, 21 Oct 2011 08:52:47 +0000

Kirjoittaja on jakelun teknologiapäällikkö Ylessä.

Yle aloitti viime toukokuussa säännölliset teräväpiirtolähetykset eli kanavan nimeltä YLE HD. Kanava pantiin pystyyn, koska Ylen pitää olla mukana kehityksessä ja uusien teknologioiden esilletuojana – mahdollisuuksiensa mukaan. Se on yksi Ylen rooli.

Alkuun oli selvää, että maanpäällisen jakelun peittoalue ei ole kovin suuri – vain noin 60 % väestöstä. Tämän vuoksi emme ole halunneet käyttää mahdottomia summia kanavan jakeluun. Toisaalta katsojilla pitää olla mahdollisuus saada kanava ilmaiseksi. Päädyimme siis jakelukumppanuusmalliin, jossa YLE HD on kaikkien palveluoperaattoreiden saatavilla siten, että operaattori kantaa jakeluvastuun. Näin jakelukustannukset eivät rasita Ylen kassaa eikä varsinainen katselu maksa. Tosin katsojan täytyy hankkia mahdollisesti uudet laitteet, CI-moduli ja katselukortti. Tämä operaattorilähtöinen malli oli uusi avaus ja haaste, niin Ylelle, operaattoreille kuin kuluttajillekin.

Alkukiihdytyksen jälkeenkin on tapahtunut. Toinen palveluoperaattori aloitti jakelun – juuri yleisurheilun MM-kisojen alla. Nyt YLE HD on saatavilla sekä antenni- että kaapelijakelussa ilmaiseksi ilman korttia. Edelleenkään lähetykset eivät ole saatavissa koko maassa, mutta peittoalue maanpäällisessä jakelussa laajennee tämän vuoden aikana noin 80 %:iin väestöstä.

Samaan aikaan kun palvelut käynnistyivät, myös uuden standardin mukaiset laitteet tulivat kauppoihin. Erityisesti maanpäällisen jakeluverkon katsojat tarvitsevat uuden vastaanottimen – DVB-T2 ja MPEG4. Vastaanottimia on nyt markkinoilla kohtuullisesti – ainoastaan perusboxi vielä puuttuu.

Erona digisiirtymään tässä HD-käynnistyksessä on ollut se, että päätelaitteita testataan nyt systemaattisesti. Toimialan yhteisenä ponnistuksena sekä antennitalouksiin tarkoitetut vastaanottimet (Antenna Ready HD) että kaapelitalouksiin tarkoitetut vastaanottimet (Cable Ready HD) testataan ja testauksen merkiksi laitteet ovat merkitty asianmukaisilla tarroilla. Näin halutaan taata se, että kuluttajat voivat olla varmoja, että hankittu laite toimii. Ylen kannalta on tietysti tärkeää, että erilaiset tekstitys- ja äänipalvelut toimivat oikein. Kaapeliverkoissahan testausta on ollut jo ajat.

Toimivat laitteet ja toimiva teknologia ovat tietysti meille a&o. Meillä onkin herännyt viime aikoina ajatuksia siitä, miten voisimme käytännössä toteuttaa sitä samaa kehitysajattelua televisioverkoissa kuin internetmaailmassa. Luotaisiin siis menettely, jossa voitaisiin kehityshankkeissa ja tavallisten järjestelmätestausten ohella televisiojakelussakin tehdä beta-testausta ihan kuluttajille saakka. Kaikki hyötyisivät: kuluttajat saisivat nähtäväksi uusia avauksia tai vanhojen korjausta, samalla operaattorit pääsisivät kommentoimaan miten muutokset ja uudistukset näkyisivät eri jakeluverkoissa. Olisikohan tähän toimintaan kiinnostusta kenelläkään?

YLE HD -kanava herätti hämmennystä keväällä monestakin syystä – milloin ja miksi tarvitaan katselukortti, mitä tarkoittaa ilmainen, mistä sen saa, millä ja missä kanavaa näkee ja tarvitaanko jotain antennijärjestelyitä? Kiinnostus oli kova heti alussa. Siihen vaikutti ehdottomasti se, että lähetykset saatiin käyntiin jääkiekon MM-kisojen aikaan. Kortilla vai ei -kysymys on jakanut kuluttajakenttää. Lisäksi palautetta on tullut kanavan suppeasta klo 17–23 lähetysajasta, ohjelmatietojen puutteesta ja näkyvyysalueesta.

Mutta paljon on tullut myös kiitosta loistavasta kuvanlaadusta! Ne, jotka näkivät vaikkapa Daegun MM-kisalähetyksiä, kehuivat estoitta kuvaa. Onnistuimme saamaan riittävän määrän jakelukapasiteettia, ja lisäksi kun koko tuotantoketju oli teräväpiirtolaadulla, niin jälki oli kieltämättä upeaa.

Lisäksi ne kauan kaivatut monikanavaäänet (siis 5.1) ovat saaneet kiitosta. Jo lähtökohtaisesti halusimme onnistua monikanavaäänissä. Kokeilut Euroviisuissa 2009 menivät pieleen niin omasta toimesta kuin osan vastaanottimien toimimattomuudestakin johtuen. Harjoittelimme asiaa ja testasimme sekä omaa kokonaisjärjestelmää ja kymmeniä päätelaitteita. Totesimme, että jos haluamme onnistua tilaäänessä, sitä onnistumista ei normaalikanavilla tule todennäköisesti koskaan.

Omat virheet on helppo korjata, mutta kotitalouksissa olevien vastaanottimien päivitystä ei vain kattavasti saada tehtyä – ei kotona eikä kaupassa. Kaapeliverkoissa ja osassa maanpäällisiä vastaanottimia tätä toimimattomuutta ei ole ollut, mutta osassa on. Jouduimme siis valitsemaan. Pidämmekö lupauksemme tilaäänilähetyksistä ja todennäköisesti tuhannet vastaanottimet ajoittain toimivat kummallisesti? Vai petämmekö lupauksen itsellemme ja tilaäänen odottajille, ja panostamme HD-lähetyksiin? Valitsimme jälkimmäisen vaihtoehdon, ja ymmärrettävästi jotkut pettyivät rankasti. On varmaan tässäkin yhteydessä hyvä todeta, että toistaiseksi normaalikanavilla emme tule aktiivisesti edistämään monikanavaäänikehitystä. Niukat teknologiset resurssit pitää kohdentaa aina johonkin – kaikkeen ne eivät riitä.

HD-lähetysten jatkoa suunnitellaan parhaillaan. Kuinka tarjonta kehittyy? Juuri nyt on suunnittelun alla, mitä ohjelmia tuotetaan ja lähetetään jatkossa teräväpiirtoisena. Yleltä siirtyminen tähän uuteen tuotantolaatuun ja samalla teräväpiirtolähetyksiin vaatii mittavan investointiohjelman, josta nyt on toteutettu vasta murto-osa. Koko tuotanto- ja lähetysketjun uudistaminen vaatii aikaa ja valintoja siitä, missä järjestyksessä uudistuksia tehdään. Alkutaival teräväpiirtolähetyksissä on nyt takana – ja paljon on vielä edessä!

Lainaus

Milloin YLE aloittaa HD-lähetykset?

narhija — Mon, 26 Oct 2009 07:26:09 +0000

”Aikaisintaan vuoden 2010 lopussa. Urheilutapahtumien HD-pilotointia jatketaan kumppanien kanssa vuonna 2010. Tarjoamme silloin Vancouverin olympialaiset, jalkapallon MM-kisat, jääkiekon MM-kisat ja yleisurheilun EM-kisat.”

Olli-Pekka Heinonen, ohjelmistoalueen johtaja, YLE Asia ja Kulttuuri

Lainaus