Blogit - hbo

Pikakurssi Game of Thronesista

Paavo Rytsä — Thu, 07 Feb 2013 12:15:59 +0000

Areena-toimituksessa meitä on kahta koulukuntaa: Game of Thrones -faneja ja sitten niitä, jotka eivät tiedä sarjasta mitään. Näitä tietämättömiä edustaneena tulin palaverista muistiinpanoilla keskiaikaan sijoittuvasta sarjasta, jossa esiintyy mm. ahdistava tyttären viehättävän koiran surma. No tuo viehättävä koira oli oikeasti susi ja keskiaikaan sijoittuvasta sanottakoon nyt, ettei keskiajalla ollut lohikäärmeitä tai epäkuolleita.

Tiukan debatin jälkeen päätimme tehdä ohjeet tämän huippusarjan katsomiseen. Ohjeet laati free-toimittajamme Sampo Haarlaa, fanien koulukunnasta.

Aloittelijan opas Game of Thronesiin (HUOM, sisältää 1. kauden juonipaljastuksia)

Muurille on tuhat peninkulmaa ja talvi on tulossa!

Kiinnostaako hypätä mukaan Game of Thronesiin? Ei hätää, Areena on valmistanut lyhyen selvityksen, mitä sarjassa esiintyvät termit tarkoittavat.

Stark: Pohjoista hallitseva suku, jonka päämies Eddard ”Ned” Stark toimi kuninkaan kourana ja joka kohtasi loppunsa mestauslavalla kuningas Joffrey Baratheonin käskystä. Nedin poika Robb Stark aloitti tämän seurauksena sodan kuningasta ja hänen tukijoitaan vastaan. Suvun muut edustajat ovat Nedin vaimo Catelyn, tyttäret Sansa ja Arya sekä pojat Bran ja Rickon.

Baratheon: Robert Baratheon oli Ned Starkin ystävä ja Westerosin kuningas. Hän sai surmansa metsästysonnettomuudessa. Ned Stark sai selville, että yksikään Robertin ja kuningatar Cersein kolmesta lapsesta ei ole Robertin, vaan kaikki ovat syntyneet Cersein ja hänen veljensä Jaimen insestisuhteesta.

Robertin nuoremmat veljet Stannis ja Renly vaativat molemmat kruunua itselleen edellä mainitun perusteella.

Lannister: Westerosin rikkain suku, jota johtaa pelätty patriarkka Tywin Lannister. Hänen tyttärensä Cersei oli Robertin kuningatar. Hänen toinen poikansa Jaime on tunnettu siitä, että hän tappoi Robertin edeltäjän, hullun kuninkaan Aerys Targaryenin, vaikka olikin Aerysin henkivartiokaartissa.

Tywinilla on myös toinen poika, Tyrion ”Peikko” Lannister. Tyrion syntyi kääpiöksi, mikä raivostutti hänen isäänsä. Perheensä hylkimä Tyrion onkin sen seurauksena kyyninen ja maallisiin paheisiin sortuva. Tästäkin huolimatta Tywin määrää hänet virkaatekeväksi kuninkaan kouraksi.

Targaryen: Suku, joka yhdisti Westerosin yhden kuninkaan alle satoja vuosia sitten, apunaan lohikäärmeet. Suvulla on huono maine, sillä pitääkseen verensä puhtaana, he turvautuivat sukurutsaan. Heidän valtakautensa loppui Robert Baratheonin johtamaan kapinaan. Suvun viimeinen edustaja Daenerys Targaryen elää itäisillä mailla, mukanaan kolme vastakuoriutunutta lohikäärmettä.

Greyjoy: Rautasaarilla elävä suku, jonka jäsenet ovat aika pitkälti merirosvoja. He kapinoivat aikoinaan Robert Baratheonia vastaan, ja heidät kukistettiin koko valtakunnan voimin. Kapinan seurauksena Rautasaarten hallitsijan Balon Greyjoyn poika Theon joutui Ned Starkin ”holhokiksi”, jotta uutta kapinaa ei tulisi.

Muuri: Sata metriä korkea jääseinä, joka pitää pohjoisen villit ja tuhansia vuosia sitten viimeksi nähdyt ”valkoiset kulkijat” poissa kiusaamasta kunnon väkeä. Muuria puolustaa aatelisten vallasta riippumaton yövartiosto.

Yövartiosto: Soturiveljeskunta joka on taantunut lähinnä vitsiksi. Se koostuu enimmäkseen murhamiehistä, rosvoista ja muusta roskaväestä, jolla ei ole enää muuta paikkaa mihin mennä. Yövartiostoon kuuluu myös Ned Starkin äpäräpoika Jon Nietos.

Kuninkaan koura: Kuningas sontii, koura pyyhkii, totesi Jaime Lannister. Valtakunnan kakkosmies hoitaa ison osan käytännön hallitsemisesta. Hyvin moni koura on kohdannut ennenaikaisen kuoleman.

Rautavaltaistuin: Aegon Targaryenin, Westerosin ensimmäisen kuninkaan, takoma epämukava vallan symboli, joka valmistettiin kukistettujen kuninkaiden ja heidän sotilaidensa miekoista. Tällä hetkellä valtaistuin kuuluu lapsityranni Joffrey Baratheonille.

Game of Thrones Yle Areenassa. 2. kausi 7.2.2013 alkaen

Lainaus

Suomalainen - sinulla ei ole oikeutta katsoa tätä ohjelmaa

Panu Vatanen — Tue, 05 Jun 2012 12:58:27 +0000

Nettivideoiden maarajoitukset ovat meillä suomalaisilla tuoreessa muistissa. YouTube-videopalvelu nimittäin näytti jääkiekon MM-kisat kokonaisuudessaan nettisivuillaan ja täysin maksutta. Tosin eihän niitä voinut täällä katsoa ilman kikkailua – juuri maarajoitusten vuoksi. Nohevimmat reitittivät nettiyhteytensä toisen maan kautta ja nauttivat ilmaisesta lätkästä. Moni päätti tilata maksukanavat.

Jääkiekon MM-kisat ovat vain jäävuoren huippu. YouTubessa ja muissa nettivideopalveluissa maarajoituksiin ei voi olla törmäämättä. Itselleni rajoitukset ovat tulleet nenän eteen musavideoita tai urheilupätkiä tiiraillessa. ”This video is not available in your country” -teksti aiheuttaa välittömän primitiivireaktion ja parahduksen.

Maarajoituksien kanssa tuskastellaan myös maailmalla. Asian turhauttavuus on tiivistetty erinomaisesti tähän Oatmealissa julkaistuun sarjakuvaan. Katsojan kannalta tilanne on kiusallinen, sillä nettiaikana rajoitukset pännivät ja tiedon pitäisi kulkea vapaasti (olisi myös kiva katsoa esimerkiksi South Parkia Suomesta käsin [edit. Olli Sulopuisto korjasi, että SP:n katsominen onnistuu myös Suomesta käsin: http://www.southparkstudios.fi/full-episodes]) .

Kuten Ossi Mäntylahti kirjoittaa Tietokone-lehden blogissaan, maarajoitukset ovat peräisin siltä ajalta jolloin TV-lähetysyhtiöt hallitsivat maakohtaisesti viihteen kenttää ilman kilpailua. Käytännössä valtaosa yhtiöistä toimii edelleen maantieteellisten rajojen mukaan. Kyse on siis rahasta. Jos oikeuksia myytäisiin isommille alueille kerrallaan, esimerkiksi kaikkiin Pohjoismaihin yhteisesti, TV-yhtiöiden tuotto jäisi pienemmäksi yhtä katsojaa kohti. Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustamaan perustetun Electronic Frontier Finland ry:n varapuheenjohtajan Ville Oksasen mukaan TV-yhtiöt puolustavat maarajoituksiaan puhtaasti tähän bisneslogiikkaan vedoten.

- Tällä hetkellä on yksi palvelu, joka tarjoaa elokuvia ja televisiosarjoja tasapuolisesti kaikille rajoista välittämättä eli Piratebay. Olisi kuitenkin kaikkien toimijoiden ja kuluttajien intressi, että olisi palvelu, joka olisi laillinen ja josta saisi kaiken sisällön samasta paikasta, Oksanen toteaa.

Vaikka tällaista Oksasen haaveilemaa globaalia palvelua ei vielä ole, on tilanne pikku hiljaa parantunut katsojien kannalta. Nykyään ohjelmia tarjotaan laillisissa palveluissa varsin laajasti: MTV3:lla on Katsomo, Nelosella Ruutu.fi ja Ylellä Areena. Myös kansainvälisten TV-yhtiöiden asenne nettijakelua kohtaan on parantunut. Ylen ohjelmahankinnan päällikkö Tarmo Kivikallio kertoo, että nykyään nettioikeudet ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.

- Jos oikeuksia ei saa, niin se johtuu joko niiden kalliista hinnasta tai sitten siitä, että Yle Areenan suojausmekanismit eivät ole tarpeeksi hyvät. Suurimpaan osaan sarjoista oikeudet tulevat nykyisin ostettaessa mukana. Yhdysvallat olivat pitkään tässä suhteessa valloittamaton markkina-alue, mutta HBO-sopimuksen myötä se alkoi muuttua. Se oli päänavaus jenkkisarjojen areenaoikeuksille, Kivikallio muistelee.

Kivikallion mukaan nettioikeuksista on muotoutunut käytäntö viimeisten viiden vuoden aikana. Yle Areenassa ulkomaiset sarjat eivät kuitenkaan voi olla loputtomasti, vaan tyypillisimmin esitysaika on 7 vuorokautta. Joidenkin kohdalla aika voi olla 14 tai jopa 30 päivää. Ohjelmien esitysajan kestoista ei Kivikallion mukaan ole kuitenkaan vakiintuneita käytäntöjä. Esimerkiksi HBO:n sarjat ovat Yle Areenassa 14 vuorokautta. Kansainväliset ohjelmat tosin näkyvät vain Suomessa. Jonkun verran Ylen omaa tuotantoa (mm. uutiset, asiaohjelmat, Satuhäät) kuitenkin näytetään rajoituksetta kaikille, kotimaasta huolimatta. Kotimaisten ohjelmien kansainvälisen näkyvyyden voi kätevästi tarkastaa Yle Areenan ohjelmalistasta, johon ne ovat merkitty sinisin palloin.

Tämä ei kuitenkaan lohduta niitä, jotka haluaisivat katsoa ulkomaiset sarjat samaa tahtia, kun ne tulevat rapakon takana televisiosta. Kaikkia osapuolia miellyttäviä ratkaisuja ei valitettavasti vielä ole onnistuttu tekemään ja vääntö netissä näytettävän sisällön tekijänoikeuksista käy kiivaana.

- Jossain vaiheessa kaikki osaavat kiertää rajoituksia, joten niitä ylläpitävä malli murskaantuu. Myös internetissä toimivat isot toimijat kuten Google, Amazon ja Apple haluavat maailmanlaajuisesti toimivan markkinapaikan, joten senkin on pakko vaikuttaa, Oksanen päättää.

Toiveikkuutta televisiopalvelun tulevaisuuteen luo se, että Apple teki saman jo musiikin kanssa iTunesilla, joten monet toivovat ja uskovat, että yhtiö onnistuu toistamiseen. Yle internetin palvelupäällikkö Kari Haakana hahmotteli blogikirjoituksessaan, miten Apple myy käyttäjälle tv-laitteen, jonka avulla katsoja voi ostaa iTunes-kaupasta minkä tahansa tv-ohjelman riippumatta siitä, milloin se on esitetty, millä kanavalla tai missä maassa se on esitetty tai kuka sen on tehnyt. Mitä pitempään tätä joudutaan odottamaan, sitä enemmän katsojat oppivat kiertämään maarajoituksia ja lataamaan laittomasti.

Lainaus

Päivän sana: kuratointi

Kari Haakana — Tue, 11 Oct 2011 23:07:29 +0000

Web 2.0 Expo -tapahtuma New Yorkissa käynnistyi toden teolla tänään. Pitkin päivää pidetyistä lukuisista esityksistä on tietenkin mahdoton löytää mitään yhteistä teemaa, mutta seuraamissani esityksissä tuntui tänään nousevan pintaan web-sisällön kuratointi.

Termi täytynee selittää. Museomaailmassa kuratointia on tehty iät ja ajat. Siellä kuraattori on arvostettu ammattilainen: henkilö, joka tekee päätökset siitä, mitä ja millä perusteilla kokoelmaa kartutetaan.

Verkossa ja verkkojournalismissa kuratointi on viime vuosina noussut tärkeäksi puheenaiheeksi. Puheenvuorossaa konsultti Margot Bloomstein käsitteli web-kuratoinnin periaatteita ja etiikkaa. Bloomstein korosti, että pelkästään kaikenlaisen sisällön kerääminen ei ole kuratointia; aivan kuten minkä tahansa esinemassan kokoaminen ei vielä muodosta todellista kokoelmaa. Bloomsteinin mielestä esimerkiksi Huffington Post ei siis kuratoi vaan agregoi: kerää kaikkea mahdollista ja syytää kahmimaansa sisältöä kaikille mahdollisille tahoille.

Bloomsteinin mukaan suodattamisen tai harkitun keräilyn idea on keskeinen kuratoinnissa. Järkevästi tehty keräily mahdollistaa yleisölle mahdollisuuden saada sisällöstä irti merkitystä. Hyvin kuratoitu sisältö vastaa kysymyksiin "miten tätä sisältöä voi käyttää" ja "mikä tässä sisällössä on tärkeintä".

Eikä kuratoinnissa ole kysymys pelkästään olemassaolevan materiaalin käytöstä. Hyvä kuraattori myös luo uutta sisältöä, joiden avulla jo olemassa oleva sisältö saa uudenlaista valoa. Esimerkkinä tällaisesta kuratoinnista käy vaikkapa Ylen Elävä arkisto: se ei palveluna koostu sattumanvaraisesta arkistomateriaalista vaan se on toimitettu kokonaisuus, jossa esitellylle sisällölle annetaan konteksti.

Toisesta näkökulmasta kuratointia lähestyi Googlen omistaman YouTuben Next Lab -yksikön johtajiin kuuluva Timothy Shey. Sheyn alustuksesta kävi selvästi ilmi, että YouTube haluaisi selvästi eteenpäin nykyisestä tilanteestaan, jossa palvelu on yksittäisten, suhteellisen lyhyiden videopätkien esitysalusta. YouTuben haluna on televisionomainen, lean back -kokemus, jossa käyttäjän ei tarvitsisi joka kolmas minuutti klikata jotakin. Suunta olisi siis sama kuin nykyisillä tv-toimijoilla jo on.

Shey näkee tämänkaltaisen mahdollisuuden olevan olemassa. Nykyiset tv-kanavajätit kuten HBO, CNN ja MTV olivat alkuvaiheessa juuri muiden sisältöä kuratoivia toimijoita. Erityisesti MTV:n muutos kiinnostaa Sheytä: levy-yhtiöiden musiikkivideoiden kuratoijasta on 30 vuodessa kehittynyt uudenlaisia tv-formaatteja itse aktiivisesti kehittävä viihdevaikuttaja. Samaa kehitystä Shey näkee web-maailmassa esimerkiksi Bloomsteininkin mainitsemassa Huffington Postissa, joka alkaa kääntyä puhtaasta kuratoijasta tai kerääjästä oman originaalisisältönsä tuottajaksi.

Shey jakaa YouTuben nykyiset sisällöntuottajat nelikenttään, jonka akseleina ovat puhdas kuratointi/puhdas originaalisisältö ja suuri/pieni tuotantobudjetti. Näin syntyvän nelikentän muut osat YouTubesta löytyvät, mutta neljännes, jossa suurella budjetilla luotaisiin omaa alkuperäistä sisältöä, puuttuvat vielä. Lähes ainoana esimerkkinä tällaisesta Shey mainitsee Revision3-yhtiön, jonka tunnetuin tuote on web-aiheinen DiggNation-ohjelma.

Vaikuttavasta ja paljon katsojia keräävästä YouTube-kuratoinnista Shey ottaa esimerkiksi Ray William Johnsonin, jonka YouTube-kanavasta on tullut palvelun suosituin, vaikka Johnson ei (tiukasti tulkiten) tuotakaan samanlaista originaalisisältöä kuin esimerkiksi muusikot. Mutta fiksusti toimiva kuraattori tietenkin suuntaa valokeilansa sinne, missä todella uutta syntyy: näin MTV:kin aikanaan rakensi uusia tähtiä.

Lainaus

Miksi julkisen palvelun yhtiö tuhlaa rahaa HBO:n ohjelmiin?

narhija — Mon, 26 Oct 2009 07:39:37 +0000

"HBO:n ohjelmat ovat edullisia ja laadukkaita. Haluamme tarjota katsojille ohjelmia eri puolilta maailmaa, myös USAsta. Ilman muuta hankimme silloin parasta laatua.

Tarmo Kivikallio, kansainvälisen ohjelmahankinnan päällikkö

Lainaus