Blogit - Kanavat

Kokeile uutta ohjelmaopasta!

Kari Haakana — Thu, 19 Dec 2013 13:49:12 +0000

Olemme tänään julkaisseet uuden, vielä kehitysvaiheessa olevan ohjelmaoppaan ensimmäisen version. Julkaisemme palvelun jo nyt, vaikka palvelu on joiltakin osin vielä keskeneräinen. Ideana on kerätä käyttökokemusta ja palautetta ja kehittää palvelua edelleen saadun palautteen perusteella.

Uuden ohjelmaoppaan ideana on palvella kaikenlaisten laitteiden käyttäjiä. Palvelu on mahdollisimman selkeä ja skaalautuu kaikenkokoisille ruuduille, joten erillisiä mobiili- ja täysversioita ei tarvita. Palvelu käyttää Yleisradion uutta sisäistä ohjelmatietorajapintaa, jonka kautta ohjelmatietoa jatkossa julkaistaan eri palveluihin.

Yksittäisen ohjelman nimeä klikkaamalla avautuu lisätietonäkymä, joka kertoo ohjelman lyhyen esittelyn. Ohjelmatiedoista on myös mahdollista siirtyä katsomaan tai kuuntelemaan ohjelmaa, jos ohjelma on jo saatavissa Areenassa. Mikäli ohjelma on käynnissä kanavalla tällä hetkellä, voi ohjelmatiedoista siirtyä katsomaan tai kuuntelemaan ohjelmaa kyseiselle kanavalle. Mobiililaitteissa ohjelmien katsominen ja kuuntelu vaatii, että laitteeseen on asennettu Areena-sovellus.

Palvelu on vielä kehitysvaiheessa, joten ohjelmatiedot saattavat olla puutteellisia ja palvelussa saattaa olla käyttökatkoja.

Kaikki palaute palvelusta on enemmän kuin tervetullutta. Palautetta kannattaa lähettää erityisesti ohjelmaoppaan palautelomakkeella.

Lähetystoiminnan sarkajako ja maaton internet

Vesa Metsätähti — Thu, 23 Feb 2012 09:21:36 +0000

Televisio- tai radiokanava voi lähettää ohjelmaa korkeintaan 24 h vuorokaudessa. Sydänyönä ei kannata lähettää ohjelmaa ollenkaan ja illalla lähetysaika on arvokkainta. Kun mietitään miten palvellaan ja ketä palvellaan voidaan siivuttaa tätä hyvää ja parempaa maata eri genreille.

Lisäksi kanavien profiilia rakennetaan päättämällä kenelle maata jaetaan minkälainen siivu.

Vuoden 2009 TV-kanavien lähetystoiminta näyttääkin Ylen osalta sarkajaetulta kyläyhteisöltä. (Ja vertailuksi: Sub on melko erilainen; jos lyötäisiin rinnan saman konsernin muutkin kanavat saattaisi tulos olla enemmän isojakoa?).

Käytännössä tuo toteutuu, kun kanavia jaetaan erilaisiin ohjelmapaikkoihin joihin sitten tilataan tai ostetaan paikkaa vastaavaa ohjelmaa. Voi olla, että tullakseen tilatuksi jotakin ohjelmakonseptia pitää säätää, jotta se sopisi kyseiseen paikkaan. Voi tietenkin käydä niin onnellisesti että kertakaikkisen mahtava idea pitää saada ilmoille ilman säätöä ja sarkajakoa muutetaan jotta tämä mansikka saadaan kylvettyä.

Toisaalta lähetettyjen tuntien ja genrejen mukaan myös arvioidaan toimintaa. Lähteenä olleessa LVM:n materiaalissakin vertaillaan noita tunteja/genre/kanava. (Kyllä, katsojaluvutkin vielä ja moni muukin asia löytyy vertailutapojen listalta, mutta siitä ehkä joskus toiste).

Minkälaisia läänityksiä internetissä jaetaan?

Verkossa ei ole tilaa, jota voisi jakaa paloiksi niinkuin peltomaata ja rantoja aikoinaan. Rajoitteena profiilin rakentamiselle ei toimi jaettavissa oleva lähetysaika (ja tämän sisällä jaettavat hankinta- tai tuotantobudjetit).

Budjettia voi aina jakaa. Sen hallinnoimiseksi voi koittaa keksiä ohjelmapaikkoja vastaavia rakenteita joihin voi tilata sitten … jotain.

Näitä vastaamaan ei pidä tehdä asiakkaalle samoja rakenteita verkkoon. Verkossa ei ole parasta katseluaikaa tai rakenteita johon asioita voisi sijoittaa. Julkaisuun käytettävä rakenne ole sama asia kuin niiden markkinointi. Jokaisen sisällön pitäisi präjätä omilla ansioillaan eikä siksi että ne on tilannut tai tuottanut taho X.

Hallittavat kokonaisuudet ovat paljon pienempiä ja itsenäisempiä. Brändien rajat ja suhteet —ainakaan niitä rakennettaessa— eivät ole yhtä selviä kuin tuollaisessa ajallisessa jatkumossa.

Entäs sitten?

Siinä missä vaikka telkkarissa kanavaidentiteettiä ja toimintaa hallitaan tekemällä rakenteita ja hankituttamalla niihin jotain lähtetettävää, ei sama toimi verkossa (riippumatta siitä millä vehkeellä sitä käytetään).

Lähetystoiminnassa voidaan ratkoa ongelmaa joka syntyy tyhjästä ohjelmapaikasta joka pitää täyttää paikan määrttelyyn sopivalla ohjelmalla.

Verkossa ratkottava asia löytyy suoremmin asiakkaista. Ei tehdäkkään rakennetta johon tilataan sisältöä. Pin vastoin: rakenne muodostetaankin sen perusteella mitä on tarjolla ja miten sitä käytetään.

Ei: “Palvelemme 17 ½-vuotiaita perustamalla niille palvelun” vaan “Selvittäkää millä sisällöllä tai ominaisuudella voimme palvella 17 ½-vuotiasta ja missä tilanteessa”.

Pitää muistaa, että internetissä tapahtuu HD-teknologiaan siirtymisen tasoinen muutos kerran pari vuodessa ja nyt tietyllä tavalla tietystä yhteydestä löytyvä aritikkelisarja voi olla tarpeen esittää melko toisenlaisessa yhteydessä ja ulkoasussa huomenna.

Myös ohjelmapaikkaa vastaavan rakennelman tekeminen vaatii verkossa paljon teknologisia perustamisponnistuksia.

Vielä hieno kaavio

Aiheeseen liittyy vielä tällainen kaavio:

Jonkin verkkoon tilattavan perään haikailtaessa ei voida lyödä lukkoon kolmion jokaista nurkkaa. Jos 17 ½-vuotiaille halutaan tehdä jutusarja romantiikan ajan säveltäjien ylärekisterin käytön eroista, niin tilauksessa ei voida realistisesti haluta sen koukuttavan päivittäisiksi lukijoikseen 80 % ikäryhmästä.

Jos haluaa saada kaupunkilaiseläkeläiset puhumaan valaanpyynnistä, niin on parasta antaa toimeksi sen arvioiminen millä tämä voitaisiin saada aikaan ja sen todentaminen saako tämä ko. vaikutuksen oikeasti aikaan ko. ryhmässä.

Lainaus

4+6 kanavaa

narhija — Mon, 26 Oct 2009 08:04:31 +0000

4 kanavaa tv:ssä ja 6 radiossa voi kuulostaa paljolta, mutta paljon on YLEllä tarjontaakin.
Uutisten, ajankohtaisohjelmien, kulttuurin, urheilun ja lastenohjelmien mahduttaminen yhdelle tai kahdelle kanavalle kahdella kielellä olisi mahdotonta. YLEn tehtävä on tuottaa ohjelmaa kaikille suomalaisille.

YLEn ja yleisöjen välisen suhteen perusta on YLEn ohjelmien seuranta ja sisältöjen käyttö. Siksi YLE selvittää säännöllisesti mitä yleisö siltä haluaa. Katsojien ja kuuntelijoiden tyytyväisyys on ensiarvoisen tärkeää.

Käyttöä mitataan seuraavilla puolueettomilla tutkimuksilla:

• TV-mittari (Finnpanel)
• Kansallisen radiotutkimus KRT (Finnpanel)
• Suomalaisten internet-sivustojen kävijämittaus (TNS Metrix)

Tv-mittaritutkimukseen on satunnaisesti valittu 1100 taloutta siten, että ne edustavat tv-talouksia Suomessa. Tutkimukseen osallistuvat kaikki neljä vuotta täyttäneet perheenjäsenet, yhteensä noin 2300 henkilöä. Tutkimusperheiden televisioiden yhteyteen on asennettu mittarit, jotka rekisteröivät kaiken tv-katselun.

Kansallinen Radiotutkimus on YLEn ja kaupallisten radioiden yhteistutkimus, joka on vakiinnuttanut asemansa alan perustutkimuksena. Kuuntelua mitataan päiväkirjamenetelmällä. Osallistujat kirjaavat radionkuuntelunsa vetämällä viivan oikean kellonajan ja kanavan kohdalle. Vuoden aikana kerätään kuuntelutieto noin 18 000 päiväkirjasta.

TNS Metrix on TNS Gallupin kävijämittaus, joka kattaa Suomen suosituimmat verkkosivustot. Lukujen keruussa noudatetaan voimassa olevia kansainvälisiä kriteerejä ja suosituksia.

Tyytyväisyyttä YLEn tarjontaan selvitetään seuraavasti:

• YLEn tarjontaan kokonaisuutena
• välineittäin ja kanavittain
• ohjelmakohtaisesti ja internetsivustojen osalta.

Tutkimuksen näyte koostuu tuhannesta yli 15-vuotiaasta, jotka edustavat suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimus toteutetaan henkilökohtaisina haastatteluina vuosittain, ja sen toteutti viimeksi Taloustutkimus Oy.

Tyytyväisyyttä erityisesti radiokanaviin selvitetään erillisellä tutkimuksella, jota varten haastatellaan 2000 yli 15-vuotiasta suomalaista. Tutkimus tehdään kerran vuodessa.

Tulokset antavat tärkeää tietoa, kun kanavien profiileja ja ohjelmatarjontaa suunnitellaan.

Riittävätkö nykyiset ohjelmat? Haluatko ehdottaa ohjelmaideaa? Kommentoi ja keskustele.

Lainaus