Blogit - Afganistan

Monisairas valtio

Virpo Hukkanen, A-talk — Thu, 25 Nov 2010 19:32:33 +0000

Afganistan on kuin monisairas potilas. Yhden tai kahden sairauden korjaaminen ei tee siitä tervettä eikä edes toimintakuntoista.

Maan auttamisen ei pidä loppua koskaan. Paikka ei vastaa lainkaan länsimaista – ja tuskin mitään muutakaan – käsitystä toimivasta valtiosta.

Jos lukutaidoton maatyöläinen kuokkii maanantaina peltoa ja keskiviikkona hän häärii jo poliisina varmistamaton ase kädessään, moista instituutiota voi vain pelätä. Suomi on kouluttanut paikallisia poliiseja vähäisillä voimaravoillaan hitusen. Silti se on antanut kyseisellä saralla maailman suurimman panoksen.

Suomalaiset rauhaa turvanneet henkilöt ovat vakuuttaneet minulle, että maassa on saatu paljon hyvää aikaan ja moni alue on jo rauhoittunut. Kapinalliset eivät piinaa. Asia on varmasti totta.

Tehtävää vain on niin paljon, että maasta vetäytymispäivää ei kannattaisi suunnitella. Sen sijaan voisimme pähkiä, millä kaikilla tavoilla maata voi auttaa nousemaan jaloilleen

A-talk: Suomi pois Afganistanista
To 25.11. klo 21.05 TV1

Lainaus

A-STUDION KYSELY EDUSKUNNAN ULKOASIAINVALIOKUNNALLE

A-tuubi — Mon, 25 Jan 2010 14:26:27 +0000

A-STUDION KYSELY EDUSKUNNAN ULKOASIAINVALIOKUNNALLE
Tammikuu 2010

PITÄISKÖ SUOMEN LÄHETTÄÄ LISÄÄ SOTILAITA AFGANISTANIIN?

KYLLÄ: 2

EI : 6

EHKÄ: 4

EI OSAA SANOA: 1

Kyselyyn vastasi 13 ulkoasiainvaliokunnan 17:stä jäsenestä. Kyselyyn eivät vastanneet Eero Heinäluoma (Sdp), Antti Kalliomäki (Sdp), Katri Komi (Kesk.) ja Ben Zyskowicz (Kok.)

KYLLÄ!

Eero Akaan-Penttilä (Kok.):

”Lähtökohta on, että pitää lähettää, koska YK-mandaatilla toimiva taho pyytää. Tilanne on erittäin vakava Afganistanissa, tavoite on kaukana, me olemme olleet siellä kauan aikaa. Jos lähetämme lisää joukkoja, puhutaan vaikeasta ja vaarallisesta päätöksestä, josta voi tulla ikäviä seuraamuksia. Siellä ollaan lähes sodanomaisissa tilanteissa, voi tulla haavoittumisia tai kuolemia. Se täytyy muistaa. Sinkkiarkkusyndrooma voi olla lähellä, kun ensimmäinen kuolonuhri tulee, aletaan vasta ihmetellä päätöksiä.”

Ilkka Kanerva (Kok.):

”Suomella on nyt rahkeissa varaa kun Suomen rauhanturvaoperaatiot ovat muuten supistumassa.”

”Siviilipuolta pitää vahvistaa mutta siihen ympärille tarvitaan sotilaallista turvaa. Pohjoisilla alueilla paine kasvaa, mikä johtuu Pakistanin tilanteesta, se tekee tekee alueesta entistä potentiaalisemman kohteen terroristien iskuille.”

”Suomella on myös ylivoimaisesti ohuin miehitys pohjoismaista Afganistanista, ja on sittenkin vaikka nostetaan kahteensataan sotilaaseen. Ei 200 sotilasta ole Suomen kannalta iso panostus, jos mietitään meidän muita rauhanturvasatsauksia.”

”Tämä on YK:n operaatio, se on ihan höpöpuhetta että 80 lisäsotilaan lähettämisellä lämmitellään USA:n nuotiolla.”

EI!

Timo Kaunisto (Kesk.):

”Lisäjoukkojen lähettäminen olisi ristiriidassa sen kanssa, että Suomi on ollut rauhanturvaamisen suurvalta.”

”Afganistanin tilanteeseen pitää löytää muita ratkaisuja kuin sotilaallinen ratkaisu.”

”Turvallisuustilanne on yksi syy olla lähettämättä lisäjoukkoja.”

Aila Paloniemi (Kesk.):

”Jos joka kerta pohditaan vain lisäjoukkojen lähettämistä, kaikki muut
elementit jäävät vähemmälle. Nyt olisi kansainvälisen yhteisön ja Suomen korkea aika miettiä
Master Plania, mitä Afganistanissa oikeasti pitäisi tehdä.”

Eero Reijonen (Kesk.):

”Afganistanissa joukkoja on tällä hetkellä 120, myöntymisvalmius on 145. Toivon ,että yli 145 ei mennä. En usko, että massiivisella joukkojen lisäämisellä saadaan lopputulosta aikaan.”

Pekka Haavisto (Vihr.):

”Pitäisin joukkojen määrän ennallaan tässä vaiheessa. Ei kannata lisätä ennen kuin on poliittinen toimintasuunnitelma, rauhansuunnitelma Afganistanissa. Voidaan tehdä enemmän kehitysyhteistyön puolella, mutta itse kovaan rauhanturvatoimintaan en lisäisi joukkoja. Yhdysvaltain pyyntöön ei tule suostua, Suomi voi tehdä muulla tavoin osuutensa Afganistanissa.”

Elisabeth Naucler (Rkp):

”Kriisiä ei voida ratkaista sotilaallisin keinoin. Suomen täytyy panostaa sotilaiden sijasta siviilikriisinhallintaan.”

Annika Lapintie (Vas.):

”Lisäjoukot eivät edistä rauhaa Afganistanissa, ne vain kääntävät siellä kansaa länsivaltoja vastaan.”

”Lisäjoukkojen lähettäminen kertoisi siitä että suomalaiset ovat valmiita lähtemään sotimaan Afganistaniin. Kertoo siitä että halutaan olla USA:n ja Naton ystäviä.”

”Suomen sotilaat Afganistanissa haittaavat Suomen perinteistä imagoa rauhanturvaajana.”

EHKÄ…

Pekka Ravi (Kok.):

”Suomen pitää vahvistaa läsnäoloa, mutta haluan nähdä selvityksen mikä on Suomen tehokkain tapa auttaa Afganistania. Myös turvallisuustilanteesta pitää saada selvitys. Jos panostusta lisätään, täytyy joukoilla olla mahdollisimman hyvä varustus.”

Pertti Salolainen (Kok.):

”Riippuu siitä, tuleeko Suomelle uusi vastuualue. Lähtökohta joka tapauksessa tulee olla siinä, että siirrämme painopistettä siviilipuolelle ja koulutukseen. Joukkojen lisäämisen tulee joka tapauksessa olla maltillista, mielestäni suomalaisten joukkojen määrä ei saa kasvaa ainakaan yli kahdensadan. Sekin riippu siitä, tuleeko meille lisää vastuualuetta ja mitä meidän kokonaisstrategiaksi siellä määritellään.”

Kimmo Kiljunen (Sdp):

”Sotilaita tarvitaan Afganistanissa rauhoittamaan tilannetta niin, että siiviliapua voidaan antaa. Sillä voi myös perustella suomalaisten lisäjoukkojen lähettämistä.”

”Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä, meidän on annettava oma panoksemme. Ja me olemme siellä YK:n mandaatilla.”

Jutta Urpilainen (Sdp):

”Mikäli siviiliprojektien toteutus sitä edellyttää, voi Suomi myös harkita väliaikaisesti maltillista sotilaiden määrän kasvattamista. Samalla afganistanilaisille on annettava kuitenkin selkeä viesti siitä, että joukot ovat maassa väliaikaisesti ja että afganistanilaisten on otettava merkittävämpi vastuu omasta maastaan ja sen turvallisuudesta.

EI OSAA SANOA?

Markku Laukkanen (Kesk.):

”Haluan ensin nähdä hallituksen esityksen, on mahdoton ottaa kantaa kysymykseen ennen hallituksen esitystä. Tärkeintä on, että selonteko annetaan eduskunnalle. Ei riitä, että vain ulkoasiainvaliokunta sen käsittelee. Tämän täytyy olla myös eduskunnan päätös. Selvityksessä täytyy tulla kunnon avaus, mitä siviilikriisinhallinnan painottaminen tarkoittaa. Tarkoitus on auttaa Afganistania kohti normaalia, demokraattista yhteiskuntaa, jotta maahan saadaan sairaaloita, kouluja yms.”

Lainaus

Obama joululomalle ennätyksellisen epäsuosittuna

Maarit Roiha — Thu, 24 Dec 2009 03:17:32 +0000

Presidentti Barack Obaman suosio kotimaassa on laskenut viime kuukaudet lehmänhännän lailla. Ensimmäisen presidenttivuoden lähestyessä loppuaan enää alle puolet amerikkalaisista tukee presidentin toimia. Vastaavanlaista presidentin suosion laskua ei ole nähty Yhdysvalloissa vuosikymmeniin.

Kymmenet miljoonat amerikkalaiset olivat aluksi haltioissaan Obaman valinnasta. Ihmiset uskoivat presidenttikampanjan muutos-teemaan, ja Obaman loistavat puhujanlahjat ja karismaattisuus lisäsivät luottamusta entisestään. Uuteen presidenttiin ladattiin suorastaan epärealistisen suuria odotuksia.

Jo etukäteen tiedettiin, että Obama tulee kohtaamaan useita vaikeita haasteita. Yhdysvaltain talous ei ole osoittanut toivotunlaisia elpymisen merkkejä, ja amerikkalaiset kyseenalaistavat valtionpäämiehen kyvyt saada talous nousuun.

Toinen presidentin suosiota viime kuukausina selvästi murentanut asia on kiistelty terveydenhuoltouudistus. Obaman tärkeimpänä sisäpoliittisena tavoitteena pidetystä uudistuksesta on tulossa paljon luultua kalliimpi, ja moni pelkääkin, että projektin kustannukset nousevat suorastaan epärealistisen korkeiksi. Senaatti äänestää terveydenhuoltouudistuksesta jouluaattona. Jos uudistus menee lopulta läpi, tapahtuu se äärimmäisen pienellä marginaalilla. Amerikkalaisten terveydenhuoltouudistuksesta käymä julkinen keskustelu on saanut suomalaisin silmin katsottuna suorastaan älyttömiäkin piirteitä. Vastustajien mukaan Yhdysvalloista esimerkiksi tulee sosialistinen valtio, jos uudistus toteutuu. Ja moni täkäläinen näyttää vieläpä nielevän väittämän pureskelematta.

(Kuva: Valkoinen talo/Chuck Kennedy)

Edes Obamalle myönnetty Nobelin rauhanpalkinto ei kääntänyt presidentin kannatuslukuja nousuun. Myös Yhdysvalloissa soraäänet kuuluttivat oitis tunnustuksen menneen ansioitumattomalle henkilölle. Palkinnon saamisen jälkeen tehty päätös lähettää 30 000 amerikkalaissotilasta Afganistaniin osoittaa monen mielestä, että myös Obamalta on edeltäjänsä tavoin karannut mopo käsistä sotimisen suhteen.

Obaman yksi ongelma lienee siinä, että ihmiset eivät tiedä, mitä hän oikeasti ajaa. Presidentin agenda tuntuu olevan suhdanneherkkä ja muuttuvan helposti mielipidemittausten ja muiden vaikutteiden mukaan. Vaihtuvat mielipiteet luovat helposti kuvan tuuliajolla olevasta, muiden ohjailtavasta presidentistä. Uskoisin yhdysvaltalaistenkin arvostavan periaatteidensa takana seisovaa, vahvaa johtajaa, joka ei yritä miellyttää kaikkia. Puolet amerikkalaisista ei joka tapauksessa tule ikinä olemaan Obaman kanssa poliittisesti samoilla linjoilla. Rehellisyys, uskottavuus ja toimien läpinäkyvyys sen sijaan keräävät arvostusta yli puoluerajojen. Poliittisen korrektiuden turhuudesta käy hyvänä esimerkkinä republikaanien varapresidenttiehdokas Sarah Palin. Alaskan ex-kuvernööri seisoo edelleen järkähtämättä kampanja-aikaisten, monien mielestä hullujenkin mielipiteidensä takana, ja suosio sen kun kasvaa.

Erityisesti nykyisessä taloustilanteessa olisi oltava aikamoinen yli-ihminen pystyäkseen korjaamaan muutamassa kuukaudessa edeltäjän vuosien mokat ja vastaamaan samalla uusiin haasteisiin. Amerikkalaiset ovat kuitenkin pettyneitä, ettei monikaan asia ole muuttunut vuoden aikana. Obaman edeltäjä George W. Bush oli luultavasti Amerikan historian huonoin presidentti. Obamasta puolestaan on nykymenolla vaarassa tulla presidentti, johon on petytty pahiten.

Lainaus