http://blogit.yle.fi/asiasana/mediakritiikki fi http://blogit.yle.fi/a-tuubi/hazard-halme-ja-demokratia <div class="field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden"><div class="field-items"><div class="field-item even" property="content:encoded"><p>Kirjoitin Uuden Suomen verkkosivuille blogimerkinnän<a href="http://petrisarvamaa.blogit.uusisuomi.fi/2010/01/13/halme-hazard-ja-demokratia/"> Kaarina Hazardin Halme-kirjoituksesta</a>. </p> <p><br /> Kirjoitukseni ei ollut hetken purkaus. Ymmärsin tasan tarkkaan Kaarina Hazardin yhdeksi maaliksi tietynlaisen median/tavan käsitellä asioita. Mutta epäonnistuneen mediakritiikin takaa huokui sellaista kylmää, joka vaati mielestäni todella topakan reaktion. </p> <p><br /> Halusin mennä kokonaan olettamani Hazardin ”ilmitason” ohi (joskin kyseenalaistan senkin) ja avata keskustelun kulttuurimafiasta, joka esiintyy todellista älyään, tunneälyään ja sivistystään varmemmalla äänellä. Tämä valittujen joukko täyttää ne tunnusmerkit, joita sille yleensäkin asetetaan; ns ”Habermas-testi” on läpäisty. Tällä viittaan yleensä eurooppalaisessa ja varsinkin suomalaisessa yhteiskuntatieteellisessä opetuksessa ja keskustelussa suuresti rakastetun Jürgen Habermasin nimeen.</p> <p><br /> Kuinka usein sinä olet kuullut erilaisissa yhteiskunnallisissa kaljamukikeskusteluissa näiden älykköjen heiton ”no sehän nyt on täys idiootti!” Minä olen kuullut. Olen kuullut niin monta kertaa, että nyt oli aika heittää kapula rattaisiin. Hazardin kirjoitus paljasti taustaltaan mielestäni ilmiselvästi mediakritiikkiin liittymättömiä ajatuksia, jotka ovat elitistisiä ja suvaitsemattomia.</p> <p><br /> Minua on nyt syytetty mm. "natsikortin" pelaamisesta. Siis siitä, että leimataan joku kevyin tai olemattomin perustein natsiksi, ilman sen suurempia tunnon tuskia. Natsiksi en Hazardia ole nimitellyt. Sen sijaan fasismin siemen itää hyvinkin sellaisessa maaperässä, josta Hazardin ajatukset kumpuavat. Siinä maaperässä joku muu kuin äänestäjä tietää paremmin, ketä pitäisi oman edun vuoksi äänestää. Tällainen ajattelu ei rakenna yhteiskuntaa yhtään sen enempää tai vähempää kuin ”itähelsinkiläisten luusereiksi leimattujen” mielipiteet ja äänestyspäätökset.</p> <p><br /> Ja aivan oikein. Habermas ei argumentoi koskaan ”no sehän nyt on täys idiootti”.</p> <p>Keskustelu jatkuu A-tuubissa! <a href="http://atuubi.yle.fi/keskustelu/id-2006217">Keskusteluun tästä</a><br />  </p></div></div></div><ul class="links inline"><li class="quote first last"><a href="/comment/reply/2600?quote=1#comment-form" title="Quote this post in your reply.">Lainaus</a></li></ul> Fri, 15 Jan 2010 11:33:30 +0000 Petri Sarvamaa 2600 at http://blogit.yle.fi http://blogit.yle.fi/a-tuubi/hazard-halme-ja-demokratia#comments http://blogit.yle.fi/a-tuubi/valta-ja-vahtikoira <div class="field field-name-body field-type-text-with-summary field-label-hidden"><div class="field-items"><div class="field-item even" property="content:encoded"><p>Valta ja vahtikoira</p> <p>Mediassa velloneen vaalirahakohun yhteydessä pohdittiin hieman myös journalistien suhdetta yhteiskunnan eliittiin. Perusasetelma on selvä: suomalainen media on tottunut olemaan hyvin lähellä valtaa.</p> <p>Yksi helppo tapa havaita asia on seurata presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlintaa: tänäkin vuonna linnaan oli kutsuttu suuri joukko merkittävässä asemassa olevia toimittajia suurista mediataloista. Suomessa tämä on tavallista eikä herätä kummastusta saati keskustelua.<br /><br /> Jo länsinaapurissamme Ruotsissa toimittajien etiikka on äärimmäisen paljon tiukempi. Toimittajat eivät osallistu poliitikkojen järjestämille illallisille.</p> <p><br /> Meillä pidetään jopa suotavana, että toimittajat osallistuisivat valtaeliitin järjestämille kokkareille ja illanvietoille. Esimerkiksi joulun alla miltei kaikki suuret etujärjestöt järjestävät glögitilaisuuksia ja pikkujouluja, joihin ottaa osaa suuri joukko toimittajia.</p> <p><br /> Muualta katsottuna suomalaisten toimittajien asenne näyttää oudolta, kuten Pekka Pekkala Helsingin Sanomien blogissaan <a href="http://www.hs.fi/juttusarja/pekkala/artikkeli/Luota+minuun+olen+toimittaja/1135251630121"><strong>http://www.hs.fi/juttusarja/pekkala/artikkeli/Luota+minuun+olen+toimittaja/1135251630121 </strong></a>kirjoittaa.</p> <p><br /> Läheistä suhdetta valtaan perustellaan verkostojen luomisella ja hyvien suhteiden ylläpitämisellä. Vasta-argumentti on se, että toimittaja tulee riippuvaiseksi lähteestään, unohtaa lähdekritiikin ja pahimmassa tapauksessa lähde voi käyttää toimittajaa omien tarkoitusperiensä esiintuomiseen. Voidaan kai ihan aiheellisesti kysyä, kertoisiko kukaan toimittajalle mitään sellaista tietoa, josta voisi seurata kiusallista julkisuutta omalle viiteryhmälle.</p> <p><br /> Sosiaalinen media tuo omat outoutensa myös toimittajien verkostoitumiseen: monet toimittajat ovat poliitikkojen ja talouselämän vaikuttajien - siis haastateltaviensa - kavereita facebookissa. Toisaalta tämä voi hieman lisätä läpinäkyvyyttä, mutta ammatillisen etäisyyden pitäminen voi tulla yhä haasteellisemmaksi, jos päättäjästä piirtyy sosiaalisessa mediassa hyvinkin sympaattinen kuva.</p> <p><br />  </p></div></div></div><ul class="links inline"><li class="quote first last"><a href="/comment/reply/2584?quote=1#comment-form" title="Quote this post in your reply.">Lainaus</a></li></ul> Fri, 08 Jan 2010 11:49:56 +0000 Reetta Nousiainen, toimittaja Pressiklubi 2584 at http://blogit.yle.fi http://blogit.yle.fi/a-tuubi/valta-ja-vahtikoira#comments