Blogit - YK

Balkanilla diktaattorin pyhätöstä voi tulla pyllymäki

Juhana Säilynoja — Fri, 10 May 2013 08:22:56 +0000

Tapasin Saïdin liikennevaloissa. Olin toista päivää Pristinassa ja varmaan näytin olevani ihan hukassa. Hän neuvoi minulle ja ystävilleni reitin mukavaan ravintolaan ja lähti itse mukaan. Saïd oli kuvataiteilija. Kosovon sodan aikana hän oli asunut Saksassa ja puhui täydellistä englantia. Sydämellinen ja avoin taiteilija kertoi kokemuksistaan ja ajatuksistaan kotimaastaan. Hän mietti, selviääkö Kosovo koskaan yksin ilman kansainvälisen yhteisön huomattavaa apua. Tuolloin Kosovoa pyörittivät Etyj, EU ja YK.

Kosovoa pyöritetään kansainvälisen yhteisön avustuksella. Katso reportaasi suomalaisten poliisien työstä Kosovossa.

Kosovon itsenäisyyteen johtanut sota oli vuosisatojen konfliktien kärjistymä. (Kuva: Juhana Säilynoja)

Seuraavana päivänä menimme hänen ystävänsä bändin keikalle. Baari oli täynnä nuoria ihmisiä. Kaikki olivat avoimia ja hymyileviä. Näille nuorille maailma on avoin, mutta onko maailma avoin ottamaan heidät vastaan? Kosovo on Euroopan nuorin valtio ja edelleen toiseksi suurinta kaupunkia Mitrovicaa halkovan joen kohdalta kahtia jaettu. Etelärannalla puhutaan albaniaa, maksetaan euroilla ja kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla. Pohjoispuolella puhutaan serbiaa, maksetaan dinaareilla ja kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla. Vaikka sota päättyi, kriisi jäi.

Kosovon hiekkapölyisten teiden jäädessä taakseni jatkoin matkaani Albaniaan. Mystinen ja salaperäinen valtio Adrianmeren rannalla oli pitkään eristyksissä muusta maailmasta. Eristyneisyyden historia tuli vastaan heti rajan ylitettyäni. Sadattuhannet bunkkerit pitkin maaseutua muistuttavat entisen diktaattorin Enver Hoxhan vainoharhaisuudesta. Hän oli tiukka stalinisti ja johti maataan oppi-isänsä keinoin. Valta keskittyi hänen perheelleen ja vastustajat teloitettiin, joskus jopa parlamentin istunnossa. Nyt tätä monumenttia Hoxhan kaudelle on alettu ottaa uusiin käyttötarkoituksiin. Suurimmista bunkkereista voi löytää vaikka kivan kahvilan.

Toimittaja Irma Swahn pääsi haastattelemaan diktaattorin leskeä Nexhmije Hoxhaa vuonna 1997

Albania on jännittävä paikka. Se on paikka, jonka pääkaupungista Tiranasta voi löytää Stalinin patsaan ja jossa voi laskea pyllymäkeä diktaattorin itselleen pyhätöksi rakentaman pyramidin marmoriseinää pitkin. Se on maa, joka on jatkuvasti matkalla jonnekin niin kovaa vauhtia, että menneisyyden suhde nykyisyyteen on läsnä vinolla tavalla ja historialle nauretaan, vaikkei sitä tiedostettaisikaan. Se on maa, jonka keskuspuisto on nimeltään Taiwan kiitokseksi Kiinan kansantasavallalle ja jossa nuoret miettivät mihin maahan sitä muuttaisi.

Albaniassa menneisyydellä on jännitteinen suhde nykyisyyteen. Diktaattoorin itselleen monumentiksi rakentama pyramidi on hyvä pyllymäki! (Kuva: Juhana Säilynoja)

Balkanin sydän on Bosnia ja Hertsegovina. Ihan kirjaimellisestikin, valtion rajat kun piirtävät sydämen Balkanin niemimaan länsiosaan. Myös kulttuurisesti Bosnia-Hertsegovina kuvastaa Balkanin erityislaatuisuutta. Bosniassa kohtaavat slaavilainen, turkkilainen ja länsieurooppalainen kulttuuri. Se on jaettu bosnialaisten ja kroaattien federaatioon sekä serbitasavalta Republika Srpskaan.

Bosnia jaettiin väkivaltaisesti sodassa. Republika Srpskan serbipuolueen johtaja saapui haastatteluun vuonna 1992 mukanaan konepistooli.

Matkatessani Republika Srpskan pääkaupunkiin Banja Lukaan minua jännitti. Olin kuullut kaupungista kaikenlaista, kuten että se olisi pahuuden keskittymä. Perillä minua odottikin ihan tavallinen, joskin ehkä hieman murjotun näköinen kaupunki. Tosin kaupungissa ennen Bosnian sotaa olleet minareetit olivat kadonneet kaupunkikuvasta. Ajattelin, että noh, paikka on kiva, mutta kai niiden ihmisten on oltava pahoja. Petyin vähän, kun tutustuin muutamaan banjalukalaiseen ja huomasin, että mukavia ja analyyttisiä ihmisiä ne olivat. Nämä nuoret vieläpä työskentelivät saadakseen kroaatit, serbit ja bosnialaiset toimimaan yhdessä.

Bosnian sodan hirveydet tapahtuivat kansainvälisen yhteisön katsoessa päältä. Katso Elävässä arkistossa: Kansa, jonka maailma petti.

Bosnian sota oli karmein Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Kaikkia joukkohautoja ja keskitysleirien kauheuksia ei ole vieläkään paljastettu. Kymmenisen vuotta aiemmin Marja-Liisa Hämäläisen kunnian hetkiä todistanut Sarajevo oli kestänyt piiritystä ja tarkka-ampujien tulta kuusi vuotta.

Jugoslavian hajoaminen toi Eurooppaan paitsi uusia itsenäisiä valtioita, myös uusia kansallisia käsitteitä. Suomessakin puhuttiin aikoinaan virheellisesti jugoslaaveista kansana, vaikka valtioliiton kansalaiset edustivat useita eri kansallisuuksia. Useat niistä ovat saaneet omat kansallisvaltionsa sotien seurauksina. Jugoslavian hajoaminen aiheutti etnisyyden perusteella tehdyn railon, jota nyt uusi sukupolvi yrittää paikata. Tämä näkyy niin kosovolaisessa albaanitaiteilijassa kuin banjalukalaisissa nuorissa. Näkyy se myös Euroviisujen pistetaulukossa, jossa ennen niin sotaisat naapurit nyt kilvan äänestävät toisiaan menestykseen.

Lainaus

A-STUDION KYSELY EDUSKUNNAN ULKOASIAINVALIOKUNNALLE

A-tuubi — Mon, 25 Jan 2010 14:26:27 +0000

A-STUDION KYSELY EDUSKUNNAN ULKOASIAINVALIOKUNNALLE
Tammikuu 2010

PITÄISKÖ SUOMEN LÄHETTÄÄ LISÄÄ SOTILAITA AFGANISTANIIN?

KYLLÄ: 2

EI : 6

EHKÄ: 4

EI OSAA SANOA: 1

Kyselyyn vastasi 13 ulkoasiainvaliokunnan 17:stä jäsenestä. Kyselyyn eivät vastanneet Eero Heinäluoma (Sdp), Antti Kalliomäki (Sdp), Katri Komi (Kesk.) ja Ben Zyskowicz (Kok.)

KYLLÄ!

Eero Akaan-Penttilä (Kok.):

”Lähtökohta on, että pitää lähettää, koska YK-mandaatilla toimiva taho pyytää. Tilanne on erittäin vakava Afganistanissa, tavoite on kaukana, me olemme olleet siellä kauan aikaa. Jos lähetämme lisää joukkoja, puhutaan vaikeasta ja vaarallisesta päätöksestä, josta voi tulla ikäviä seuraamuksia. Siellä ollaan lähes sodanomaisissa tilanteissa, voi tulla haavoittumisia tai kuolemia. Se täytyy muistaa. Sinkkiarkkusyndrooma voi olla lähellä, kun ensimmäinen kuolonuhri tulee, aletaan vasta ihmetellä päätöksiä.”

Ilkka Kanerva (Kok.):

”Suomella on nyt rahkeissa varaa kun Suomen rauhanturvaoperaatiot ovat muuten supistumassa.”

”Siviilipuolta pitää vahvistaa mutta siihen ympärille tarvitaan sotilaallista turvaa. Pohjoisilla alueilla paine kasvaa, mikä johtuu Pakistanin tilanteesta, se tekee tekee alueesta entistä potentiaalisemman kohteen terroristien iskuille.”

”Suomella on myös ylivoimaisesti ohuin miehitys pohjoismaista Afganistanista, ja on sittenkin vaikka nostetaan kahteensataan sotilaaseen. Ei 200 sotilasta ole Suomen kannalta iso panostus, jos mietitään meidän muita rauhanturvasatsauksia.”

”Tämä on YK:n operaatio, se on ihan höpöpuhetta että 80 lisäsotilaan lähettämisellä lämmitellään USA:n nuotiolla.”

EI!

Timo Kaunisto (Kesk.):

”Lisäjoukkojen lähettäminen olisi ristiriidassa sen kanssa, että Suomi on ollut rauhanturvaamisen suurvalta.”

”Afganistanin tilanteeseen pitää löytää muita ratkaisuja kuin sotilaallinen ratkaisu.”

”Turvallisuustilanne on yksi syy olla lähettämättä lisäjoukkoja.”

Aila Paloniemi (Kesk.):

”Jos joka kerta pohditaan vain lisäjoukkojen lähettämistä, kaikki muut
elementit jäävät vähemmälle. Nyt olisi kansainvälisen yhteisön ja Suomen korkea aika miettiä
Master Plania, mitä Afganistanissa oikeasti pitäisi tehdä.”

Eero Reijonen (Kesk.):

”Afganistanissa joukkoja on tällä hetkellä 120, myöntymisvalmius on 145. Toivon ,että yli 145 ei mennä. En usko, että massiivisella joukkojen lisäämisellä saadaan lopputulosta aikaan.”

Pekka Haavisto (Vihr.):

”Pitäisin joukkojen määrän ennallaan tässä vaiheessa. Ei kannata lisätä ennen kuin on poliittinen toimintasuunnitelma, rauhansuunnitelma Afganistanissa. Voidaan tehdä enemmän kehitysyhteistyön puolella, mutta itse kovaan rauhanturvatoimintaan en lisäisi joukkoja. Yhdysvaltain pyyntöön ei tule suostua, Suomi voi tehdä muulla tavoin osuutensa Afganistanissa.”

Elisabeth Naucler (Rkp):

”Kriisiä ei voida ratkaista sotilaallisin keinoin. Suomen täytyy panostaa sotilaiden sijasta siviilikriisinhallintaan.”

Annika Lapintie (Vas.):

”Lisäjoukot eivät edistä rauhaa Afganistanissa, ne vain kääntävät siellä kansaa länsivaltoja vastaan.”

”Lisäjoukkojen lähettäminen kertoisi siitä että suomalaiset ovat valmiita lähtemään sotimaan Afganistaniin. Kertoo siitä että halutaan olla USA:n ja Naton ystäviä.”

”Suomen sotilaat Afganistanissa haittaavat Suomen perinteistä imagoa rauhanturvaajana.”

EHKÄ…

Pekka Ravi (Kok.):

”Suomen pitää vahvistaa läsnäoloa, mutta haluan nähdä selvityksen mikä on Suomen tehokkain tapa auttaa Afganistania. Myös turvallisuustilanteesta pitää saada selvitys. Jos panostusta lisätään, täytyy joukoilla olla mahdollisimman hyvä varustus.”

Pertti Salolainen (Kok.):

”Riippuu siitä, tuleeko Suomelle uusi vastuualue. Lähtökohta joka tapauksessa tulee olla siinä, että siirrämme painopistettä siviilipuolelle ja koulutukseen. Joukkojen lisäämisen tulee joka tapauksessa olla maltillista, mielestäni suomalaisten joukkojen määrä ei saa kasvaa ainakaan yli kahdensadan. Sekin riippu siitä, tuleeko meille lisää vastuualuetta ja mitä meidän kokonaisstrategiaksi siellä määritellään.”

Kimmo Kiljunen (Sdp):

”Sotilaita tarvitaan Afganistanissa rauhoittamaan tilannetta niin, että siiviliapua voidaan antaa. Sillä voi myös perustella suomalaisten lisäjoukkojen lähettämistä.”

”Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä, meidän on annettava oma panoksemme. Ja me olemme siellä YK:n mandaatilla.”

Jutta Urpilainen (Sdp):

”Mikäli siviiliprojektien toteutus sitä edellyttää, voi Suomi myös harkita väliaikaisesti maltillista sotilaiden määrän kasvattamista. Samalla afganistanilaisille on annettava kuitenkin selkeä viesti siitä, että joukot ovat maassa väliaikaisesti ja että afganistanilaisten on otettava merkittävämpi vastuu omasta maastaan ja sen turvallisuudesta.

EI OSAA SANOA?

Markku Laukkanen (Kesk.):

”Haluan ensin nähdä hallituksen esityksen, on mahdoton ottaa kantaa kysymykseen ennen hallituksen esitystä. Tärkeintä on, että selonteko annetaan eduskunnalle. Ei riitä, että vain ulkoasiainvaliokunta sen käsittelee. Tämän täytyy olla myös eduskunnan päätös. Selvityksessä täytyy tulla kunnon avaus, mitä siviilikriisinhallinnan painottaminen tarkoittaa. Tarkoitus on auttaa Afganistania kohti normaalia, demokraattista yhteiskuntaa, jotta maahan saadaan sairaaloita, kouluja yms.”

Lainaus