Blogit - Apple

Areenan iPad-sovellus sai Chromecast-tuen

Kari Haakana — Sat, 18 Oct 2014 04:57:13 +0000

Yle Areenan uusimmassa iPad-sovelluksen päivityksessä on odotettu ominaisuus: sovelluksen avulla voi nyt katsoa Areenan videoita ja kuunnella Areenan radio-ohjelmia Chromecast-laitteen kautta. Mikäli sovellus ei päivity automaattisesti, on se saatavilla Applen sovelluskaupasta.

Mikäli Chromecast ei ole tuttu, kannattaa tutustua Googlen esittelysivuun aiheesta. Lyhyesti kuvattuna kyseessä on television HDMI-liitäntään liitettävä tikku, jonka avulla mobiililaitteella tai tietokoneella käytettävä videopalvelu näkyy myös tv:ssä. Chromecast muistuttaa esimerkiksi AppleTV:tä, jota Areenan iPad-sovellus on tukenut jo jonkin aikaa.

Areenan iPad-sovellukseen nyt rakennettu tuki mahdollistaa siis Areenan sisällön nauttimisen televisioruudulta. iPad-sovelluksessa tv- tai radio-ohjelma tai live-stream käynnistetään normaalisti. Kun ohjelma on käynnissä ja Chromecast on käyttövalmis, iPadin oikeaan alanurkkaan ilmestyy cast-symboli. Napauttamalla symbolia avautuu valintaruutu, jossa tarjotaan verkosta löytyviä Chromecast-laitteita. Valitse haluamasi laite ja ohjelma avautuu tv-ruudulle.

Tämän jälkeen Chromecast hoitaa ohjelman toistamisen tv-ruudulla ja voit halutessasi käyttää iPadia muihin toimiin. Kun haluat lopettaa ohjelman streamauksen, siirry iPadin Areena-sovellukseen ja katkaise Chromecast-yhteys.

Tässä vaiheessa Chromecast toimii siis Areenan uusimmassa iPad-sovelluksessa. Android-laitteille Chromecast-tuki tuodaan syksyn aikana, kun kokonaan uusittu Areenan Android-sovellus saadaan valmiiksi. Joistakin Android-laitteista voi tosin jo tällä hetkellä lähettää Areena-sovelluksen kuvaa televisioon ns. ruutupeilauksen avulla.

Tarkoituksena on tuoda Chromecast-tuki myös tietokoneissa käytettäville Chrome-selaimille jossain vaiheessa. Kerromme tästä ominaisuudesta sitten, kun se on lähempänä toteutusta.

Lainaus

Areena siirtyi HD-aikaan

Kari Haakana — Fri, 04 Apr 2014 10:08:06 +0000

Areenan mobiilisovellukset ovat viimeisen parin viikon aikana päivittyneet. Päivitys ei näy käyttäjälle ohjelmien käyttöliittymän muutoksena, vaan kysymys on pitkälti konepellin alla tehdyistä muutoksista.

Windows-puhelimille tarkoitetussa sovelluksessa on toki näkyviäkin muutoksia, sillä nyt Windows-sovelluksen avulla voi kuunnella radio-ohjelmia, katsoa vain Areenassa lähetettäviä suoria lähetyksiä sekä katsoa esimerkiksi Yle Uutisten sivuilla julkaistuja lyhyitä klippejä. Windows-sovellus on nyt siis toiminnallisesti samalla tasolla kuin iOS- ja Android-sovellukset.

Suuri muutos kaikissa mobiilisovelluksissa on kuitenkin se, että kaikki sovellukset toimivat nyt Ylen omien rajapintojen eli APIen päällä ja Ylen omassa ympäristössä. Nyt tehty API-ponnistus on Ylen mittakaavassa merkittävä ja kauaskantoinen muutos. Se mahdollistaa jatkossa palveluiden nopean kehityksen ja sen, että Ylen ulkopuoliset tahot voivat kehittää rajapintojen varaan omia ratkaisujaan.

Käyttäjälle rajapintojen käyttöönotto näkyy tällä hetkellä siten, että Areenan mobiilisisällöt ovat saatavilla samaan aikaan kuin Areenan selainpalvelussakin. Aiemmin mobiilisisällöt jaeltiin ulkopuoliselta alustalta, jonne ne saatiin vasta kun ohjelma oli julkaistu selain-Areenassa. Tästä aiheutui viivettä julkaistumisessa ja lisäksi kuvanlaatu kärsi.

Nyt sekä mobiilisovellusten sekä selain-Areenan tallenteiden kuvanlaatua on nostettu. Areenan VOD-sisällöt ovat nyt parhaimmillaan HD-tasoa (720p) sekä desktop- että mobiililaitteissa. Tämä koskee kaikkea sellaista sisältöä, jonka lähdemateriaali on HD-tasoista. Jo aiemmin Areenassa katsottavat tv-kanavalähetykset eli simulcastit ovat olleet HD-tasoisia.

Kuvanlaatu riippuu käyttäjän verkkoyhteyden tasosta. Mikäli käyttäjän verkkoyhteyden taso ei riitä (tämä päätellään automaattisesti playerin puskurin koosta ja playerin mahdollisesta pudottamista freimeistä), laskee kuvanlaatu alemmalle tasolle, kunnes toisto on ongelmatonta. Samaa adaptiivisen streamauksen mekanismia on käytetty jo jonkin aikaa Areenan tv-kanavalähetysten yhteydessä.

Joillakin Android-käyttäjillä on ollut ongelmia sovelluksen uuden version kanssa: katsottavan ohjelman toisto on saattanut katketa kesken tai video on toistunut puutteellisesti. Areenan Android-sovelluksessa streamausmuotona on oletuksena HLS, jonka pitäisi toimia suurimmassa osassa laitteita. Android-laitteita on kuitenkin erilaisia ja periaatteessa toimiva asetus ei kuitenkaan käytännössä välttämättä toimi. Mikäli katselussa on ongelmia, kannattaa kokeilla Asetukset-näkymästä videon laadun vaihtoa.

API-muutoksen lisäksi Areenan streamausmuotoa on muutettu. Aiemmin käytössä ollut RTMP-streamaus on korvattu jo mainitulla HDS:llä ja HLS:llä. Tämän muutoksen avulla on toteutettu mahdollisuus adaptiiviseen streamaukseen, mutta sen sivuvaikutuksena osa sellaisista laitteista (jotkut äly-tv:t, mediatoistimet yms), jotka aiemmin ovat pystyneet toistamaan Areenan sisältöä eivät enää Areenan videoita toista.

Samassa yhteydessä myös PlayStation 3 -laite on valitettavasti lakannut toistamasta Areenan sisältöjä. Tähän on syynä PS3:n flash-tuki: PS3 käyttää flashin versiota 9, kun Areena stramausmuotojen uudistuksen vuoksi edellyttää vähintään versiota 10. Tutkimme edelleen keinoa tukea myös PS3:a ja kerromme, mikäli ratkaisu tähän löytyy. PlayStationin, muiden konsolien ja äly-tv-laitteiden osalta pyrimme tänä vuonna tarjoamaan myös pysyvämpiä ja paremmin näissä laitteissa toimivia ratkaisuja.

Seuraavat muutokset ovat nurkan takana. Parhaillaan suunnitellaan Areenan web-palvelun uudistamista sekä uusia, kokonaan uudelleen tehtyjä Areenan mobiilisovelluksia. Lisäksi kevään aikana pääsemme nostamaan vain Areenassa lähetettävien suorien lähetysten (tiedotustilaisuudet, urheilutapahtumat jne) kuvanlaatua. Uutuutena kokeilemme myös Googlen Chromecast-laitteen tukea. Näistä kerromme tarkemmin sitten, kun ominaisuudet ovat lähempänä julkaisua.

Turhaa tohinaa kännyköiden tietoturvasta

Niko Antin — Mon, 12 Nov 2012 11:42:04 +0000

Ensimmäisen matkapuhelimen sain käyttööni 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 2007 siirryin älykkäisiin puhelimiin ensimmäisen iPhonen myötä ja tablet-aikaan vuonna 2010 iPadin kanssa. Voin todeta, etten ole koskaan ollut tekemisissä mobiililaitteen haittaohjelman tai viruksen kanssa - eivätkä ole tuttunikaan. Siksi tohina mobiilista tietoturvasta vaikuttaa ylilyövältä. Myös järjen käyttö on sallittu.

Kun mobiililaitteissa säilytetään nykyään yhäe enemmän myös arkaluonteista tietoa, ovat tietoturvayhtiöt innoissaan myymässä erilaisia ratkaisuja ja julkaisemassa pelottavaa tilastotietoa, uhkaraportteja. Näiden perimmäinen ajatus on tietysti saada ihmiset ostamaan lisää virusturvaa. Tämä mielessä, luetaanpa yhtä niistä hieman tarkemmin.

Kotimainen F-Secure toteaa viimeisimmässä uhkaraportissaan, että kännyöiden Symbian-käyttöjärjestelmälle, eli käytännössä nokialaisille, suunnitellut haittaohjelmat tulevat olemaan ongelma erityisesti kehittyvissä maissa, joissa halpoja puhelimia käytetään enemmän. Tyypillisin on troijalainen, joka esittää olevansa päivitys tai ohjelma.

Suurin osa haittaohjelmista tulee Kiinasta, ja ne liittyvät useimmiten tekstiviestien käyttämiseen tai wap-palveluihin. Tekstiviesti voi esimerkiksi kehottaa lataamaan oikealta näyttävän päivityksen johonkin ohjelmaan tai saa soittamaan kalliiseen palvelunumeroon, jonka tuotot menevät kehittäjien käsiin. Ei kuulosta vielä kovin pelottavalta. Kukaan järkevä ihminen ei käytä enää wapia, eikä liene vaikea huomata tekstiviestihuijauksiakaan. Älä vastaa outoihin viesteihin.

Maailman suosituin mobiilikäyttöjärjestelmä on Android. Sen haittaohjelmien määrä on kasvussa, mikä johtuu F-Securen mukaan alustan nopeasta yleistymisestä erityisesti Kiinassa ja Venäjällä. Näillä alueilla käytetään paljon Googlen omaa sovelluskauppaa turvattomampia, ulkopuolisia sovelluskauppoja. Haittaohjelmat liittyvät useimmiten tekstiviestien lähettämiseen ja tietojen keruuseen laitteista.

Google on tarttunut ongelmaan ja Jellybean-päivitys tuo uusia turvallisuusominaisuuksia. Myös Googlen omassa sovelluskaupassa on otettu käyttöön Bouncer-järjestelmä haittaohjelmien havaitsemiseksi. Älä lataa ohjelmia virallisten kauppojen ulkopuolelta.

Suomessa on turha edes puhua BlackBerry-alustasta, joten kolmas merkittävä osapuoli on Applen iOS. Alkusyksystä iOS:lle julkaistiin mm. FinSpy-troijalainen, joka pystyy tallentamaan näppäinpainalluksia ja seuraamaan puheluja ja tekstiviestejä. Pelottavaa kyllä, mutta ainoa keino saada se omaan iPhoneen on asentaa se esimerkiksi omituisen tekstiviestin kautta. Lisäksi se näyttäisi toimivan vain vanhassa iOS 4:ssä.

Toinen huomioitu tapaus oli Find and Call -sovellus, joka lähettää puhelimesi yhteystiedot palvelimelle ja roskapostia kaikille tutuille. Tämä on ollut viiden vuoden aikana ensimmäinen pahempi haittaohjelma, joka on päässyt App Storen sensorien läpi. Kun ottaa huomioon, että vaivaiset 1,1 prosenttia mobiiliuhista esiintyy iOS:llä, ei iLuurin käyttäjänkään kannata hirveästi hikoilla tietoturvan takia.

Vielä pienempi tartunnan riski on Windows-mobiililaitteita käytettäessä, koska ne eivät ole vielä kovin suosittuja ja haittaohjelmien tekijät eivät ole niistä (ainakaan vielä) kiinnostuneita. Jos haluaa siis pelata varman päälle, kannattaa valita Windows- tai iOS-puhelin, mutta riski joutua haittaohjelman uhriksi on varsin pieni vielä millään muullakaan mobiililaitteella.

Näiden perusteesien avulla pärjää jo pitkälle:

Älä paina kyllä-painiketta, ellet ole varma seurauksista.
Älä avaa omituisia liitteitä, klikkaa linkkejä tai osallistu kilpailuihin.
Jos tuntematon laite yrittää ottaa bluetooth-yhteyden, katkaise yhteys. Älä pidä yhteyttä auki, ellet todella tarvitse sitä.
Älä lataa sovelluksia muista kuin virallisista kaupoista.
Suojaa laitteesi salasanalla ja sim-kortin salasanalla.
Älä murra laitteen käyttöjärjestelmää.
Varmuuskopioi laite tietokoneelle tai pilvipalveluun.
Päivitä laitteen käyttöjärjestelmä aina uusimpaan versioon.

Jos jollain on kokemusta kännykän virustartunnasta, siitä olisi mielenkiintoista kuulla.

Lainaus

Areenan iPad sovellus ladattavissa

Kari Haakana — Tue, 30 Oct 2012 08:28:21 +0000

Vihdoinkin! Pitkään odotettu Areenan iPad-sovellus on viimein julkaistu. Sovelluksen voi ladata iPadille Applen sovelluskaupasta.

iPad-sovellus on ominaisuuksiltaan samanlainen kuin jo aiemmin tarjolle tulleet iPhone- ja Android-sovellukset. Sovelluksen kautta on siis mahdollista katsoa ja kuunnella kaikkia Areenassa julkaistuja ohjelmia. Ohjelmat julkaistuvat mobiilisovelluksiin samaa vauhtia kuin Areenan web-palveluunkin. iPad-sovelluksen erikoisuutena on Airplay-toiminnallisuus eli mahdollisuus toistaa iPadissa katsottavia ohjelmia Apple TV -laitteen kautta.

Sovelluksessa on tarjolla kolme eri kuvanlaatuvaihtoehtoa ohjelmille. Sovellus valitsee parhaan mahdollisen laadun käytössä olevan verkon mukaan.

Nyt julkaistu iPad-sovellus on ensimmäinen versio. Kehitämme sovellusta jatkossa entistä paremmaksi; pyrkimyksenämme on mm. tarjota Areenan suorat lähetykset myös Areena-sovelluksiin sekä tarjota nykyistä parempaa kuvan- ja äänenlaatua. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia siitä, miten Areenasta tehdään entistä parempi. Ehdotuksia voi lähettää sähköpostilla tai kommentoida tämän blogikirjoituksen kommentteihin.

Lainaus

No missä se iPad-sovellus viipyy?

Kari Haakana — Wed, 22 Aug 2012 11:18:43 +0000

Areenan iPad-sovellusta on odoteltu jo pitkään. Pahoittelut asian venymisestä. Lähes valmis sovellus törmäsi yllättäviin ongelmiin kesän aikana: Apple vaatii iPadin videosovelluksille normaalien laatujen lisäksi myös hyvin matalalaatuista videoversiota. Tämän tuottaminen Applen vaatimuksia vastaavaksi on ollut yllättävän hankalaa, mutta asiassa on onneksi päästy eteenpäin. Uskon, että saamme iPad-sovelluksen valmiiksi pian. Täsmällistä päivämäärää on kuitenkin vaikea antaa. Applen sovelluskaupasta löytyvä iPhone-sovellus toimii kuitenkin iPadillakin, joten sitä kannattaa käyttää siihen asti, että tablettisovellus saadaan tarjolle. Android-laitteille Areena-sovellus on julkaistu jo aiemmin ja useimpia mobiililaitteita palvelee mobiiliselaimille räätälöity mobiili-Areena.

Areenan tekstityksistä on myös tullut jonkin verran häiriöilmoituksia. Kesän aikana joissakin ohjelmissa tekstityksen ajastus oli väärin, mutta ongelmatapausten määrä on nyt saatu selvästi pienemmäksi. Mobiilisovellusten puolella tekstitysongelmia on edelleen; näiden ongelmien syy on eri kuin emo-Areenassa, mutta tätäkin ongelmaa selvitellään.

Kaikista ongelmista kannattaa lähettää palautetta toimitukseen. Kaikki palautteenantokeinot löytyvät Areenan ohjesivulta, mutta varmin tapa on edelleen sähköpostiosoite areena.info@yle.fi. Ohjesivujen vinkkejä kannattaa käydä katsomassa myös, mikäli esimerkiksi Areena-videot eivät tunnu toimivan.

Lainaus

Älypuhelimet, sovelluskaupat ja ostosten peruminen

Olli Sulopuisto — Mon, 09 Apr 2012 07:56:39 +0000

Älypuhelin ilman ohjelmia on älytön idea. Niinpä Apple, Google, Microsoft ja Nokia haluavat tehdä euron–kahden hintaisten ohjelmaisten (sovelluten / appsien / applikaatioiden) hankkimisen mahdollisimman helpoksi. Vaan entäs jos tulee katumapäälle ja haluaa perua kaupat jälkikäteen? Vertailin neljän suuren valmistajan sovelluskauppoja ja kysyin neuvoa Luottokunnalta.

Myönnetään: on tietyllä tavalla koomista, että ihmiset näkevät hurjan paljon vaivaa parin euron hintaisen ohjelman vuoksi. Kuitenkin jokainen, joka on heilutellut peukaloaan osta-napin päällä tietää, että voi tuntua paljon vaikeammalta maksaa 79 senttiä syntetisaattorista kuin 5 euroa erikoiskahvista. Psykologista taloustiedettä tutkinut Dan Ariely selittää, mistä ilmiö johtuu.

Verrataanpa eri valmistajien ohjelmistokauppoja hieman lähemmin. Niitä yhdistää ainakin se, että maksutiedot – käytännössä siis luottokortin tiedot – on pitänyt syöttää järjestelmään etukäteen. Se on kauppiaan kannalta erittäin järkevää, sillä moni heräteostos jäisi tekemättä, jos parin napinpainalluksen sijaan puhelimen kosketusnäytöllä pitäisi näpytellä pitkä numerosarja.

Sitten huomataan ensimmäinen ero. Apple on joukon ainoa, joka vaatii salasanan syöttämistä jokaisen ostoksen yhteydessä. Muut kolme tyytyvät siihen, että käyttäjä painaa osta-nappia kahteen kertaan. Apple-käyttäjä tottuu salasanan naputteluun, sillä sitä kysytään myös ilmaisten ohjelmien kohdalla ja ostettuja ohjelmia päivittäessä. Kyseessä on suojamekanismi, jolla halutaan estää vahinko-ostokset etenkin lapsiperheissä. Kun salasanan on saanut syötettyä oikein, seuraavan 15 minuutin aikana voi shoppailla sielunsa kyllyydestä.

Android-kauppa – joka nykyään tunnetaan nimellä Google Play – on ainoa, jossa ostoksen voi perua automaattisesti. Aikaa on 15 minuuttia, joten kovin pitkään ei kannata kuhnailla. Ohjelman kaikkia ominaisuuksia ei varttitunnissa ehdi selvittää, mutta ainakin siinä ehtii selvittää, toimiiko se lain. Minulla on joskus ollut ongelmia isojen ohjelmien eli lähinnä pelien kanssa, ja vartin reklamaatioaika riitti siinä hyvin.

Apple-käyttäjä voi pyytää rahoja takaisin jälkikäteen, joskin siihen tarvitaan tietokonetta avuksi. Ensin käynnistetään iTunes, sitten kirjaudutaan iTunes Storeen, skrollataan kohtaan Ostohistoria, klikataan se auki, valitaan oikea kuitti, painetaan Raportoi ongelma -nappia ja sen jälkeen vielä Raportoi ongelma -linkkiä oikean ohjelman kohdalla. Pudotusvalikosta valitaan sopiva syy, kirjoitetaan mukaan lyhyt viesti selitykseksi ja lähetetään se.

Kun ottaa huomioon, miten yksinkertaisia Applen tuotteen yleensä ovat, voidaan varmaan sanoa, että iTunes-ostoksista reklamointi on tehty aika monimutkaiseksi ihan tarkoituksella. Se ei ole mahdotonta, ainoastaan hieman vaivalloista. Vastapainoksi täytyy sanoa, että valituksiin on vastattu nopeasti ja ne on käsitelty asianmukaisesti. Sain rahat takaisin muun muassa videosoittimesta, joka ei osannut kaikkia toivomiani temppuja. mutta asia ei käynyt selväksi sen esittelytekstistä.

Nokian Store -sovelluskauppa toimii samalla tavalla kuin Googlen ja Microsoftin: ostamiseen vaaditaan tuplahyväksyntä (ok ja olen varma), eikä automaattista keinoa ostoksen perumiseen ole olemassa.

Microsoftin ratkaisu sovelluskaupan ongelmaan on omalaatuinen. Windows Phone -ohjelmiin voi rakentaa kokeilutilan, jolloin käyttäjä pääsee testaamaan ohjelmaa ilmaiseksi ja täysversion ostaminen onnistuu yksinkertaisesti nappia painamalla. Toki muillekin puhelimille löytyy jos jonkinlaista kevyt- ja testiversiota ohjelmista, mutta vain Windows Phonessa ominaisuus on sisäänrakennettu. Se voi olla fiksu veto, sillä iPadeissa pyörivän Instapaper-ohjelman kehittäjä Marco Ament perusteli taannoin blogissaan, miksi hänen ei kannata ylläpitää erillistä ilmaisversiota ohjelmasta – siitä on lisää vaivaa eikä juuri mitään hyötyä.

Jos kaikesta huolimatta käy niin, että jälkikäteen alkaa ketuttaa, on mahdollista kääntyä Luottokunnan puoleen, eikö vain?

Ei oikeastaan. Luottokorttiostoksen saa peruuttaa vain, jos tuotetta ei ole toimitettu tai se on väärä. Jos siis ostaa eurolla pieruäänigeneraattorin ja päivää myöhemmin on sitä mieltä, ettei se ehkä ollutkaan niin hauska kuin vielä perjantai-iltana kuvitteli, rahoja ei saa takaisin. Toki kauppias voi silkkaa hyväntahtoisuuttaan palauttaa rahat, mutta minkäänlaista velvoitetta siihen ei ole kuin noissa kahdessa tapauksessa.

Luottokunta voi tulla hätiin, jos kauppias ilmoittaa suostuvansa purkamaan kaupan, mutta ei sitten maksakaan rahoja Visa-tilille. Reklamaatiota varten tarvitaan kirjalliset todisteet, eli säästä kaikki sähköpostit ja kuitit.

***

Nokian Ovi-kaupan toiminnan selvitti Steve Litchfield, mistä hänelle kiitokset.

Lainaus

Steve Jobsin merkitys digitaaliselle mediakulttuurille

Tuija Aalto — Thu, 06 Oct 2011 08:10:43 +0000

Suunnittelumuistio

Keskustelu Twitterissä #jobsfi

Yle Areenan Facebook-sivulla

Yle Uutiset Applen perustaja Steve Jobs kuollut

Kuuntele keskustelu Yle Puhe -kanavalla iltapäivällä.

Lainaus

Olen puhunut

Camilla Perttula — Mon, 12 Jul 2010 12:39:01 +0000

Ihmiset tuntuvat ostavan mitä tahansa, mitä vain osataan markkinoida oikein. Joitain tuotteita jopa jonotetaan, tietämättä edes ovatko ne hyviä, saati testattuja!

Näin kävi muun muassa iPhone 4:n kohdalla. 12.7.2010 esitettävä A-studion reportaasi Näköpuhelinhuuma, kertoo millaisten etäisyyksien, vaivojen ja hintojen päässä tämän uuden puhelimen hankinta joillakin on. Vaikka nythän emme puhu puhelimesta, puhumme nimenomaan Applen iPhone 4:stä, joka on kaikkea muuta kuin vain puhelin.

Eihän sillä voi edes soittaa.

Tuotteen ostajat saivat todeta tämän sen lanseeraamisen jälkeen. Kyseisen superlaitteen yliherkkä antenni kun ei ota signaalia, jos sen päällä sattuu pitämään sormea. Tästä eivät ostajat tienneet. Mutta eiväthän he puhelinta pelkästään soittamiseen käyttäisikään.

Vaikka jotkut niin kuvittelevatkin, Apple ei suinkaan ole ainoa puhelinvalmistaja maailmassa. Apple on unohtanut, että Nokiakin on saanut jotakin aikaiseksi. Hypefirma kävelee Nokian saappailla ja myy itseään ensimmäisenä videopuhelinvalmistajana. Eräät ovat unohtaneet tämän kotimaisen kumisaappaamme, joka keksi puhua kuvan kera jo vuonna 2002 . Yhtiön Director of Communication Doug Dawson kertoi, että Nokialla ei ole vain yhtä puhelinta, joka olisi rinnastettavissa iPhone 4:n, vaan niitä on monta!

Kumisaappaaltahan Nokian luuritkin välillä vaikuttavat, ainakin käytettävyytensä ja kestävyytensä kannalta. Sentään se on kotimainen, jos sillä on kenellekään enää mitään merkitystä. Firman jatkuvasti romahtavia ja kilpailijoiden nousevia osakkeita seuratessa suomalaisuuskaan ei enää kerää pisteitä kotiin asti.

Nykyisessä matkapuhelinhypessä tuntuu, ettei millään puhelinta oikeasti parantavalla ominaisuudella ole mitään merkitystä. Se on ehkä käynyt läpi käytettävyystutkimuksen, jonka tutkimustuloksia on ehkä noudatettu (kuinka toimivasti, jos ollenkaan), mutta se ei ole se pääasia.

Pääasia on, että siinä on kaikki uusimmat tekniset saavutukset, mitä taskutietokoneisiin on mahdollista saada ja sillä voi leikkiä vakavalla naamalla. Ei sillä puheominaisuudella enää niin väliä.

Keskustele täällä

Lainaus

Apple järjesti uutuustuotteelleen mediasirkuksen

Maarit Roiha — Thu, 28 Jan 2010 00:23:19 +0000

Tietotekniikkayhtiö Apple julkisti Suomen aikaa keskiviikkoiltana 27.1. San Franciscossa pitämässään lehdistötilaisuudessa uutuustuotteensa, iPad-nimisen kosketusnäytöllisen tablet-mallisen tietokoneen. Menin paikan päälle hieman ennen lehdistötilaisuuden alkua ja minua oli vastassa Applelle tyypillinen mediasirkus:

Paikalla oli runsaasti paitsi toimittajia, myös muita Applen tuotteista kiinnostuneita. Yksi heistä oli sanfranciscolainen IT-konsultti Sean Mulvaney:

Apple teki jälleen sen, minkä se on tehnyt jo monta kertaa aiemminkin uutuustuotteita lanseeratessaan. Ensin luotiin suunnaton julkinen kiinnostus ja uteliaisuus laittamalla liikkeelle huhuja, että jotain suurta ja mullistavaa on tulossa. Viidakkorumpu teki tehtävänsä, ja pian jo spekuloitiin mahdollisesta uutuustuotteen julkistamistilaisuudesta ja sen päivämäärästä.

Yhtiö vahvisti lopulta, medialle sopivalla aikataululla eli reilua viikkoa ennen tilaisuutta, että San Franciscossa todellakin paljastetaan 27.1. jotain uutta ja ihmeellistä. Lehdistölle lähetetty, visuaalisesti näyttävä mutta lyhytsanainen kutsu kasvatti mielenkiintoa entisestään. Kutsun sinänsä mitään sanomaton teksti “come see our latest creation” kehotti tulemaan tutustumaan yhtiön uusimpaan luomukseen.

Uutuustuote iPad on yhtiön merkittävin lanseeraus sitten iPhonen. iPad sijoittuu kannettavan tietokoneen ja älypuhelimen välimaastoon, ja siinä on enemmän potentiaalia kuin yhtiön missään aiemmassa tuotteessa. Kyseisen laitteen julkistus ei ollut kuitenkaan sinänsä suuri yllätys, sillä Applelta on odotettu tablet-mallista konetta jo kauan.

Vähintään yhtä kiinnostavaa kuin itse uusi laite on se, miten taitavasti Apple pyörittää mediaa ja muita seuraajiaan. Yhtiö tietää, miten luodaan hype ja saadaan tuhottomasti ilmaista mainostilaa. Apple saa ihmiset janoamaan tuotteitaan jo ennen kuin ne ovat edes markkinoilla. Esimerkiksi Nokialla olisi paljon opittavaa Applen koukuttavasta mediastrategiasta.

Kuvasin tämän blogipostauksen videot Applen 3G-mallisella iPhonella, ja puhelimen akku oli lähes loppu vajaan puolen tunnin kuvaamisen jälkeen. Myös iPhonen kosketusnäppäimistö on suoraan sanottuna surkea, ja puhelimesta löytyy monta muutakin teknistä heikkoutta. Applen tuotteet eivät siis ole lähellekään täydellisiä. Kyse onkin ennen kaikkea brändiin liitetyistä yltiöpositiivisista mielikuvista, joita juuri nähdyn kaltainen mediahypetys entisestään vahvistaa.

Ennen Applen lehdistötilaisuuden alkua (San Francisco, 27.1.2010)

Lainaus