Blogit - iPhone

Näillä laitteilla käytät Areenaa, syksy 2014

Kari Haakana — Wed, 05 Nov 2014 12:42:41 +0000

Vettä on virrannut Vantaassa jonkin verran sen jälkeen, kun viimeiksi bloggasin Areenan laitetuesta. On siis aika käydä uudestaan läpi laitteita, joilla Areenan sisälötä voi käyttää.

Pyrkimyksenämme on mahdollistaa Areenan käyttö mahdollisimman laajalle käyttäjäjoukolle. Jonkin verran joudumme kuitenkin rajaamaan sitä laitemäärää, jota tuemme. Nykyisillä teknisillä ratkaisuilla Areenan käyttö eri laitteilla vaatii erillisiä ratkaisuja suurelle määrälle laitteita ja tuetun laitekannan merkittävä laajentaminen tulisi kalliiksi ja rajaisi myös Areenan kehitystä.

Lyhyemmin: Areena ei toimi kaikilla laitteilla. Jokainen uusi tuettava laite vaatii työtä ja luo kustannuksia, joten tuettavien laitteiden listaa laajennetaan harkiten.

Tällä hetkellä Areena-sisältöä on saatavissa seuraavissa laitteissa ja palveluissa:

Tietokoneet, joissa flash-laajennuksella varustettu selain (esim. Chrome, Firefox)
iPad ja iPhone -laitteet (vaativat Areena-sovelluksen: iPad ja iPhone)
Android-puhelimet, -tabletit ja muut laitteet (vaativat Areena-sovelluksen)
Windows Phone 8 -mobiililaitteet (vaativat Areena-sovelluksen)
Samsung -älytelevisiot (vuonna 2012 julkaistut tai uudemmat laitteet, vaativat Areena-sovelluksen)
Sony Playstation 3 (toimii laitteen selaimen kautta)
Sony Bravia -televisiot
Elisa Viihde -palvelu
Chromecast-laitteet (tällä hetkellä iPadin kautta, Android-tuki tulossa Areenan Android-sovelluksen uuden version myötä)
AppleTV iOS-sovelluksen Airplay-toiston kautta

Tämän listan ulkopuolella tuettuja laitteita ei ole. Tästä huolimatta Areena saattaa muillakin laitteilla toimia. Esimerkiksi jotkut televisiot näyttäisivät toistavan Areena-videoita.

Laitetuki kasvaa ensi vuonna. Tulossa on Areena-sovellus LG:n ja Sonyn älytelevisioille sekä PlayStation 4- että Xbox One -pelikonsoleille. Näistä ratkaisuista kerromme enemmän myöhemmin.

Lainaus

Areena siirtyi HD-aikaan

Kari Haakana — Fri, 04 Apr 2014 10:08:06 +0000

Areenan mobiilisovellukset ovat viimeisen parin viikon aikana päivittyneet. Päivitys ei näy käyttäjälle ohjelmien käyttöliittymän muutoksena, vaan kysymys on pitkälti konepellin alla tehdyistä muutoksista.

Windows-puhelimille tarkoitetussa sovelluksessa on toki näkyviäkin muutoksia, sillä nyt Windows-sovelluksen avulla voi kuunnella radio-ohjelmia, katsoa vain Areenassa lähetettäviä suoria lähetyksiä sekä katsoa esimerkiksi Yle Uutisten sivuilla julkaistuja lyhyitä klippejä. Windows-sovellus on nyt siis toiminnallisesti samalla tasolla kuin iOS- ja Android-sovellukset.

Suuri muutos kaikissa mobiilisovelluksissa on kuitenkin se, että kaikki sovellukset toimivat nyt Ylen omien rajapintojen eli APIen päällä ja Ylen omassa ympäristössä. Nyt tehty API-ponnistus on Ylen mittakaavassa merkittävä ja kauaskantoinen muutos. Se mahdollistaa jatkossa palveluiden nopean kehityksen ja sen, että Ylen ulkopuoliset tahot voivat kehittää rajapintojen varaan omia ratkaisujaan.

Käyttäjälle rajapintojen käyttöönotto näkyy tällä hetkellä siten, että Areenan mobiilisisällöt ovat saatavilla samaan aikaan kuin Areenan selainpalvelussakin. Aiemmin mobiilisisällöt jaeltiin ulkopuoliselta alustalta, jonne ne saatiin vasta kun ohjelma oli julkaistu selain-Areenassa. Tästä aiheutui viivettä julkaistumisessa ja lisäksi kuvanlaatu kärsi.

Nyt sekä mobiilisovellusten sekä selain-Areenan tallenteiden kuvanlaatua on nostettu. Areenan VOD-sisällöt ovat nyt parhaimmillaan HD-tasoa (720p) sekä desktop- että mobiililaitteissa. Tämä koskee kaikkea sellaista sisältöä, jonka lähdemateriaali on HD-tasoista. Jo aiemmin Areenassa katsottavat tv-kanavalähetykset eli simulcastit ovat olleet HD-tasoisia.

Kuvanlaatu riippuu käyttäjän verkkoyhteyden tasosta. Mikäli käyttäjän verkkoyhteyden taso ei riitä (tämä päätellään automaattisesti playerin puskurin koosta ja playerin mahdollisesta pudottamista freimeistä), laskee kuvanlaatu alemmalle tasolle, kunnes toisto on ongelmatonta. Samaa adaptiivisen streamauksen mekanismia on käytetty jo jonkin aikaa Areenan tv-kanavalähetysten yhteydessä.

Joillakin Android-käyttäjillä on ollut ongelmia sovelluksen uuden version kanssa: katsottavan ohjelman toisto on saattanut katketa kesken tai video on toistunut puutteellisesti. Areenan Android-sovelluksessa streamausmuotona on oletuksena HLS, jonka pitäisi toimia suurimmassa osassa laitteita. Android-laitteita on kuitenkin erilaisia ja periaatteessa toimiva asetus ei kuitenkaan käytännössä välttämättä toimi. Mikäli katselussa on ongelmia, kannattaa kokeilla Asetukset-näkymästä videon laadun vaihtoa.

API-muutoksen lisäksi Areenan streamausmuotoa on muutettu. Aiemmin käytössä ollut RTMP-streamaus on korvattu jo mainitulla HDS:llä ja HLS:llä. Tämän muutoksen avulla on toteutettu mahdollisuus adaptiiviseen streamaukseen, mutta sen sivuvaikutuksena osa sellaisista laitteista (jotkut äly-tv:t, mediatoistimet yms), jotka aiemmin ovat pystyneet toistamaan Areenan sisältöä eivät enää Areenan videoita toista.

Samassa yhteydessä myös PlayStation 3 -laite on valitettavasti lakannut toistamasta Areenan sisältöjä. Tähän on syynä PS3:n flash-tuki: PS3 käyttää flashin versiota 9, kun Areena stramausmuotojen uudistuksen vuoksi edellyttää vähintään versiota 10. Tutkimme edelleen keinoa tukea myös PS3:a ja kerromme, mikäli ratkaisu tähän löytyy. PlayStationin, muiden konsolien ja äly-tv-laitteiden osalta pyrimme tänä vuonna tarjoamaan myös pysyvämpiä ja paremmin näissä laitteissa toimivia ratkaisuja.

Seuraavat muutokset ovat nurkan takana. Parhaillaan suunnitellaan Areenan web-palvelun uudistamista sekä uusia, kokonaan uudelleen tehtyjä Areenan mobiilisovelluksia. Lisäksi kevään aikana pääsemme nostamaan vain Areenassa lähetettävien suorien lähetysten (tiedotustilaisuudet, urheilutapahtumat jne) kuvanlaatua. Uutuutena kokeilemme myös Googlen Chromecast-laitteen tukea. Näistä kerromme tarkemmin sitten, kun ominaisuudet ovat lähempänä julkaisua.

Kaikki suorat lähetykset nyt Areenan mobiilisovelluksissa

Kari Haakana — Tue, 19 Nov 2013 18:53:12 +0000

Areenan mobiilisovelluksista on julkaistu uudet versiot iPhone-, iPad- ja Android-laitteille.

Uusien ohjelmaversioiden myötä mobiililaitteiden avulla voi seurata nyt kaikkia Areenan suoria tv-lähetyksiä. Keväästä asti Areena-sovellusten avulla on voinut seurata tv-kanavien suoria lähetyksiä, mutta pelkästään Areenassa lähetettävien suorien lähetysten (urheilutapahtumat, tiedotustilaisuudet jne) seurantamahdollisuus on puuttunut sovelluksista tähän asti. Tämä ominaisuus on nyt lisätty sovelluksiin. Suorien lähetysten tuen lisäksi sovelluksiin on tehty virheiden korjauksia. Suorat lähetykset löytyvät sovelluksen yläreunan valikon Suorat-valinnan alta.

Uuden ominaisuuden saat käyttöön päivittämällä Areena-sovelluksen sovelluskaupoista esimerkiksi alla olevista linkeistä.

Areena-sovellus iPadille

Areena-sovellus iPhonelle

Areena-sovellus Android-laitteille (vaatii Android 2.3:n tai uudemman version).

Näillä laitteilla käytät Areenaa

Kari Haakana — Thu, 07 Mar 2013 08:32:10 +0000

Päivitys 4.4.2013: Sony Playstation 3:n tuki on loppunut. PS3 käyttää flashin versiota 9, kun Areena streamausmuutosten jälkeen edellyttää vähintään versiota 10.

Areena on suosittu palvelu ja sen suosio näyttää kasvavan edelleen. Kiitos tästä kuuluu tietenkin Ylen mainiolle sisällölle, jota halutaan yhä useammin käyttää silloin kun käyttö itselle sopii ja muuallakin kuin olohuoneessa.

Lyhyemmin: Areena ei toimi kaikilla laitteilla. Jokainen uusi tuettava laite vaatii työtä ja luo kustannuksia, joten tuettavien laitteiden listaa laajennetaan harkiten.

Tällä hetkellä Areena-sisältöä on saatavissa seuraavissa laitteissa ja palveluissa:

Tietokoneet, joissa flash-laajennuksella varustettu selain (esim. Chrome, Firefox)
iPad ja iPhone -laitteet (vaativat Areena-sovelluksen: iPad ja iPhone)
Android-puhelimet, -tabletit ja muut laitteet (vaativat Areena-sovelluksen)
Selaimella varustetut älypuhelimet (osoitteessa m2.yle.fi/w/areena/tv)
Nokia Lumia -puhelimet (vaatii Nokia TV -sovelluksen)
Sony Playstation (toimii laitteen selaimen kautta)
Sony Bravia -televisiot (pilottihanke)
Elisa Viihde -palvelu (pilottihanke)

Tämän listan ulkopuolella tuettuja laitteita ei ole. Tästä huolimatta Areena saattaa muillakin laitteilla toimia. Esimerkiksi jotkut Samsungin ja LG:n televisiot näyttäisivät toistavan Areena-videoita.

Äly-tv:t ovat kuitenkin hankala tapaus. Laitteita on paljon, samankin valmistajan eri mallien välillä on huomattavia eroja ja äly-tv:iden flash-toteutukset ovat varsin kirjavia. Lisäksi laitevalmistajat päivittävät laitteitaan jännittävillä tavoilla ja ilmoittamatta päivityksistä käyttäjille sen suuremmin. Viime viikkoina esimerkiksi joidenkin Samsung-televisioiden käyttäjät ovat kertoneet, että aiemmin Areena-sisältöä toistaneet laitteet ovat lakanneet näyttämästä videoita. Syytä tähän on vaikea sanoa, mutta syyksi voisi epäillä Samsungin tekemää päivitystä: osalla Samsung-käyttäjiä Areena toimii edelleen.

Tämän vuoden aikana tutkimme mahdollisuuksia tukea äly-tv-laitteita nykyistä paremmin. Kerromme lisää hankkeesta tässä blogissa myöhemmin.

Paskaks vaan!

Niko Antin — Fri, 21 Dec 2012 13:25:51 +0000

Kulutusyhteiskunta saa uuden merkityksen internetin tuhoamisvideoissa. Samaan aikaan kun ihmiset toisella puolella maapalloa keräävät epätoivoisena rahaa voidakseen ostaa ensimmäisen matkapuhelimensa, vauraammalla puolella maapalloa erittäin kallis viihdelaite kohtaa viimeiset hetkensä tehosekoittimessa.

Merkillisintä näissä tuhoamisvideoissa on se, etteivät ne ole vain pienen piirin huvia, vaan erittäin suosittuja ja odotettuja videosarjoja, joiden tekijät kerännevät mukavat summat mainosklikkauksista. Tuhoamisvideoiden erityinen meriitti annetaan sille, joka ehtii tuhoamaan ensimmäisenä esimerkiksi juuri julkaistun uutuuspuhelimen. Useimmiten kallis kulutuselektroniikka on palasina jo ennen kuin me Suomessa ehdimme edes asettua jonoon kaupan oven taakse.

Tuhoamisvideot voidaan karkeasti jakaa muutamaan alalajiin.

Räjähteitä ja pyssyjä

Yhä useammin tuhoamisvideoissa käytetään aseita, joihin normaalisti pääsisivät käsiksi vain armeijan erikoismiehet - tai Amerikan keskilännen punaniskat. Videoilla esiintyy useimmiten syvän eteläaksentin omaava amerikkalainen tai englantia itä-eurooppalaisittain murtava mies, jolla on isommat pyssyt kuin naapurin pojalla. Kuvauspaikkana on hiekkakuoppa tai jonkinlainen pusta.

Käsikirjoitus on aina sama. Kallis, haluttu tuote otetaan esille, todetaan sen olevan viimeistä huutoa ja pohditaan miten sen mahtaa käydä esim. AK47-rynnäkkökiväärin edessä. Aseen hurjia ominaisuuksia käydään hehkutuksenomaisesti läpi ja lopulta tuote asetetaan sopivaan paikkaan odottamaan mestaamista.

Sitten pamahtaa ja sama toistetaan ainakin viidestä eri näkökulmasta hidastettuna sekunnin tuhannesosiin, jolloin aseen suuliekit ja luodin lentorata erottuvat selvästi. Tämän jälkeen juostaan enemmän tai vähemmän nauraen tutkimaan jälkiä.

Yksi tällaisten videoiden tekijöistä on kuvaavan nimen omaava Tech Assassin. Hän on tuhonnut muun muassa Nokian Lumia 920:n ja iPhone 5:n.

Pudotustesti

Toinen tuhoamisvideoiden peruskuvastoa edustava tyylilaji on pudottaminen. Tässä uho on huomattavasti pienempi, ja perusvire poikamaisempi. Tässäkin käsikirjoitus noudattaa aina samaa punaista lankaa: esitellään kaksi ajankohtaista uhria, pohditaan kumpi hajoaa helpommin, ja tiputetaan kumpikin kerrallaan katukivetykselle tieteellisen testauksen hengessä.

Lopuksi tutkitaan tuhot ja ehkä tiputetaan liian vähän loukkaantunut yksilö uudelleen. Toisinaan tehdään vertailevaa tutkimusta eri asennoissa tai eri korkeuksilta. Hidastukset ovat tässäkin kategoriassa yleisiä.

Näin tapahtuu mm. tässä videossa, jossa iPhone 5 ja Samsungin lippulaivamalli Galaxy S3 putoavat kadulle neljältä eri korkeudelta Hong Kongissa.

Sekoittimeen kiitos

Will it blend? on jo jonkinlaisen legendan maineessa tuhoamisvideoiden katselijoiden keskuudessa. Videot pohjautuvat yhteen ainoaa ideaa: mitä tapahtuu, kun laitteen laittaa blenderiin eli suomeksi tehosekoittimeen. Oikeastaan kyse on nerokkaasta viraalista mainoskampanjasta, jolla nostetaan esiin Blendtecin sekoittimia ja niiden raakaa voimaa.

Koska tavaroiden särkeminen on nettivideoissa noussut kansanhuviksi, on Will it Blend? -mainoksista tullut jo osa populaarikuvaston kuvastoa. Kuten arvata saattaa, mitäs muuta tehosekoittimeen laittaisi kuin tämän hetken kalleimmat matkapuhelimet iPhone 5:n ja Samsung Galaxy S3:n.

Erikoisuudet

Näiden kolmen tuhoamisvideoiden peruskuvaston lisäksi genreä pyritään laajentamaan mitä erilaisimmilla tavoilla. Viimeisenä iPhone 5:n tuhoamisvimmaa edustaa video, jossa satojen eurojen arvoinen puhelin kohtaa kaksintaistelussa lasersäteet. Tarinan opetus? Älä laita iPhoneasi laserin eteen.

Pitäkää joululahjatekniikasta huolta.

Lainaus

Turhaa tohinaa kännyköiden tietoturvasta

Niko Antin — Mon, 12 Nov 2012 11:42:04 +0000

Ensimmäisen matkapuhelimen sain käyttööni 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 2007 siirryin älykkäisiin puhelimiin ensimmäisen iPhonen myötä ja tablet-aikaan vuonna 2010 iPadin kanssa. Voin todeta, etten ole koskaan ollut tekemisissä mobiililaitteen haittaohjelman tai viruksen kanssa - eivätkä ole tuttunikaan. Siksi tohina mobiilista tietoturvasta vaikuttaa ylilyövältä. Myös järjen käyttö on sallittu.

Kun mobiililaitteissa säilytetään nykyään yhäe enemmän myös arkaluonteista tietoa, ovat tietoturvayhtiöt innoissaan myymässä erilaisia ratkaisuja ja julkaisemassa pelottavaa tilastotietoa, uhkaraportteja. Näiden perimmäinen ajatus on tietysti saada ihmiset ostamaan lisää virusturvaa. Tämä mielessä, luetaanpa yhtä niistä hieman tarkemmin.

Kotimainen F-Secure toteaa viimeisimmässä uhkaraportissaan, että kännyöiden Symbian-käyttöjärjestelmälle, eli käytännössä nokialaisille, suunnitellut haittaohjelmat tulevat olemaan ongelma erityisesti kehittyvissä maissa, joissa halpoja puhelimia käytetään enemmän. Tyypillisin on troijalainen, joka esittää olevansa päivitys tai ohjelma.

Suurin osa haittaohjelmista tulee Kiinasta, ja ne liittyvät useimmiten tekstiviestien käyttämiseen tai wap-palveluihin. Tekstiviesti voi esimerkiksi kehottaa lataamaan oikealta näyttävän päivityksen johonkin ohjelmaan tai saa soittamaan kalliiseen palvelunumeroon, jonka tuotot menevät kehittäjien käsiin. Ei kuulosta vielä kovin pelottavalta. Kukaan järkevä ihminen ei käytä enää wapia, eikä liene vaikea huomata tekstiviestihuijauksiakaan. Älä vastaa outoihin viesteihin.

Maailman suosituin mobiilikäyttöjärjestelmä on Android. Sen haittaohjelmien määrä on kasvussa, mikä johtuu F-Securen mukaan alustan nopeasta yleistymisestä erityisesti Kiinassa ja Venäjällä. Näillä alueilla käytetään paljon Googlen omaa sovelluskauppaa turvattomampia, ulkopuolisia sovelluskauppoja. Haittaohjelmat liittyvät useimmiten tekstiviestien lähettämiseen ja tietojen keruuseen laitteista.

Google on tarttunut ongelmaan ja Jellybean-päivitys tuo uusia turvallisuusominaisuuksia. Myös Googlen omassa sovelluskaupassa on otettu käyttöön Bouncer-järjestelmä haittaohjelmien havaitsemiseksi. Älä lataa ohjelmia virallisten kauppojen ulkopuolelta.

Suomessa on turha edes puhua BlackBerry-alustasta, joten kolmas merkittävä osapuoli on Applen iOS. Alkusyksystä iOS:lle julkaistiin mm. FinSpy-troijalainen, joka pystyy tallentamaan näppäinpainalluksia ja seuraamaan puheluja ja tekstiviestejä. Pelottavaa kyllä, mutta ainoa keino saada se omaan iPhoneen on asentaa se esimerkiksi omituisen tekstiviestin kautta. Lisäksi se näyttäisi toimivan vain vanhassa iOS 4:ssä.

Toinen huomioitu tapaus oli Find and Call -sovellus, joka lähettää puhelimesi yhteystiedot palvelimelle ja roskapostia kaikille tutuille. Tämä on ollut viiden vuoden aikana ensimmäinen pahempi haittaohjelma, joka on päässyt App Storen sensorien läpi. Kun ottaa huomioon, että vaivaiset 1,1 prosenttia mobiiliuhista esiintyy iOS:llä, ei iLuurin käyttäjänkään kannata hirveästi hikoilla tietoturvan takia.

Vielä pienempi tartunnan riski on Windows-mobiililaitteita käytettäessä, koska ne eivät ole vielä kovin suosittuja ja haittaohjelmien tekijät eivät ole niistä (ainakaan vielä) kiinnostuneita. Jos haluaa siis pelata varman päälle, kannattaa valita Windows- tai iOS-puhelin, mutta riski joutua haittaohjelman uhriksi on varsin pieni vielä millään muullakaan mobiililaitteella.

Näiden perusteesien avulla pärjää jo pitkälle:

Älä paina kyllä-painiketta, ellet ole varma seurauksista.
Älä avaa omituisia liitteitä, klikkaa linkkejä tai osallistu kilpailuihin.
Jos tuntematon laite yrittää ottaa bluetooth-yhteyden, katkaise yhteys. Älä pidä yhteyttä auki, ellet todella tarvitse sitä.
Älä lataa sovelluksia muista kuin virallisista kaupoista.
Suojaa laitteesi salasanalla ja sim-kortin salasanalla.
Älä murra laitteen käyttöjärjestelmää.
Varmuuskopioi laite tietokoneelle tai pilvipalveluun.
Päivitä laitteen käyttöjärjestelmä aina uusimpaan versioon.

Jos jollain on kokemusta kännykän virustartunnasta, siitä olisi mielenkiintoista kuulla.

Lainaus

Kuinka Areenaa käytetään

Kari Haakana — Mon, 17 Sep 2012 12:08:31 +0000

Areena on yksi Ylen suosituimpia verkkopalveluja. Mutta kuinka suosittu se itse asiassa se on? Ja milloin ja millaisilla laitteilla Areenaa oikeastaan käytetään? Keräsimme tietoa Areenan käytöstä elokuussa ja julkaisemme tietoa sekä graafisena esityksenä että raakana taulukkomuotoisena datana.

Tiedot on siis kerätty elokuun aikana comScore Digital Analytix -työkalun avulla. Luvut sisältävät kaikki elokuun käynnistetyt video- ja audiotiedostojen käynnistykset sekä suorien tv- ja radiolähetysten katselun ja kuuntelun Areenassa. Käynnistysten lukumäärä on jaettu 31:llä. Näin on saatu keskimääräinen käynnistettyjen streamien määrä eri kellonaikoina.

Ylivoimaisesti käytetyin laite Areena-katselussa on itsestäänselvästi tietokone. Elokuun aikana tietokoneilta käynnistettiin yhteensä hieman vajaat yksitoista miljoonaa video- ja audiostreamia. Näistä noin 10,5 niljoonaa käynnistettiin tietokoneella ja vajaat 500 000 Areenan iPhonelle ja Android-laitteille julkaistuilla mobiilisovelluksilla.

Mobiilisovellusten käyttäjiä löytyy lähes yhtä paljon Android- ja Apple-leireistä. Android-laitteiden puolella näkyy jonkin verran tablet-laitteita. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten tilanne kehittyy, kun iPad-laitteita varten tehty sovellus saadaan vihdoin jakeluun.

Areenan katsotuin ohjelmalaji on selkeästi draama. Asiaohjelmat tulevat kakkosena ja sen jälkeen suosituimpia ovat lastenohjelmat, urheilu sekä uutiset. Eri ohjelmatyyppien suosioon vaikuttaa toki Areenassa kullakin hetkellä oleva tarjonta sekä esimerkiksi se, millaisia uutis- tai urheilutapahtumia mahdollisesti on käynnissä.

Areenan suosituin katsomisaika osuu klo 19:n ja 23:n välille. Tässä näyttäisi olevan pieni ero sovelluskäytön ja tietokonekäytön välillä: sovelluskäytön suosituin aika näyttäisi osuvan tuntia myöhempään kuin tietokonekäytön.

Elokuun tietojen pohjalta laadittu infografiikka on ladattavissa pdf-muodossa. Esityksen pohjana olevat luvut löytyvät taulukkolaskentamuodossa Google Docs -palvelusta. Sekä esitys että taustatiedot ovat käytettävissä CC-lisenssin (CC BY-SA 1.0) mukaisin ehdoin.

Lainaus

No missä se iPad-sovellus viipyy?

Kari Haakana — Wed, 22 Aug 2012 11:18:43 +0000

Areenan iPad-sovellusta on odoteltu jo pitkään. Pahoittelut asian venymisestä. Lähes valmis sovellus törmäsi yllättäviin ongelmiin kesän aikana: Apple vaatii iPadin videosovelluksille normaalien laatujen lisäksi myös hyvin matalalaatuista videoversiota. Tämän tuottaminen Applen vaatimuksia vastaavaksi on ollut yllättävän hankalaa, mutta asiassa on onneksi päästy eteenpäin. Uskon, että saamme iPad-sovelluksen valmiiksi pian. Täsmällistä päivämäärää on kuitenkin vaikea antaa. Applen sovelluskaupasta löytyvä iPhone-sovellus toimii kuitenkin iPadillakin, joten sitä kannattaa käyttää siihen asti, että tablettisovellus saadaan tarjolle. Android-laitteille Areena-sovellus on julkaistu jo aiemmin ja useimpia mobiililaitteita palvelee mobiiliselaimille räätälöity mobiili-Areena.

Areenan tekstityksistä on myös tullut jonkin verran häiriöilmoituksia. Kesän aikana joissakin ohjelmissa tekstityksen ajastus oli väärin, mutta ongelmatapausten määrä on nyt saatu selvästi pienemmäksi. Mobiilisovellusten puolella tekstitysongelmia on edelleen; näiden ongelmien syy on eri kuin emo-Areenassa, mutta tätäkin ongelmaa selvitellään.

Kaikista ongelmista kannattaa lähettää palautetta toimitukseen. Kaikki palautteenantokeinot löytyvät Areenan ohjesivulta, mutta varmin tapa on edelleen sähköpostiosoite areena.info@yle.fi. Ohjesivujen vinkkejä kannattaa käydä katsomassa myös, mikäli esimerkiksi Areena-videot eivät tunnu toimivan.

Lainaus

Olen puhunut

Camilla Perttula — Mon, 12 Jul 2010 12:39:01 +0000

Ihmiset tuntuvat ostavan mitä tahansa, mitä vain osataan markkinoida oikein. Joitain tuotteita jopa jonotetaan, tietämättä edes ovatko ne hyviä, saati testattuja!

Näin kävi muun muassa iPhone 4:n kohdalla. 12.7.2010 esitettävä A-studion reportaasi Näköpuhelinhuuma, kertoo millaisten etäisyyksien, vaivojen ja hintojen päässä tämän uuden puhelimen hankinta joillakin on. Vaikka nythän emme puhu puhelimesta, puhumme nimenomaan Applen iPhone 4:stä, joka on kaikkea muuta kuin vain puhelin.

Eihän sillä voi edes soittaa.

Tuotteen ostajat saivat todeta tämän sen lanseeraamisen jälkeen. Kyseisen superlaitteen yliherkkä antenni kun ei ota signaalia, jos sen päällä sattuu pitämään sormea. Tästä eivät ostajat tienneet. Mutta eiväthän he puhelinta pelkästään soittamiseen käyttäisikään.

Vaikka jotkut niin kuvittelevatkin, Apple ei suinkaan ole ainoa puhelinvalmistaja maailmassa. Apple on unohtanut, että Nokiakin on saanut jotakin aikaiseksi. Hypefirma kävelee Nokian saappailla ja myy itseään ensimmäisenä videopuhelinvalmistajana. Eräät ovat unohtaneet tämän kotimaisen kumisaappaamme, joka keksi puhua kuvan kera jo vuonna 2002 . Yhtiön Director of Communication Doug Dawson kertoi, että Nokialla ei ole vain yhtä puhelinta, joka olisi rinnastettavissa iPhone 4:n, vaan niitä on monta!

Kumisaappaaltahan Nokian luuritkin välillä vaikuttavat, ainakin käytettävyytensä ja kestävyytensä kannalta. Sentään se on kotimainen, jos sillä on kenellekään enää mitään merkitystä. Firman jatkuvasti romahtavia ja kilpailijoiden nousevia osakkeita seuratessa suomalaisuuskaan ei enää kerää pisteitä kotiin asti.

Nykyisessä matkapuhelinhypessä tuntuu, ettei millään puhelinta oikeasti parantavalla ominaisuudella ole mitään merkitystä. Se on ehkä käynyt läpi käytettävyystutkimuksen, jonka tutkimustuloksia on ehkä noudatettu (kuinka toimivasti, jos ollenkaan), mutta se ei ole se pääasia.

Pääasia on, että siinä on kaikki uusimmat tekniset saavutukset, mitä taskutietokoneisiin on mahdollista saada ja sillä voi leikkiä vakavalla naamalla. Ei sillä puheominaisuudella enää niin väliä.

Keskustele täällä

Lainaus

Apple järjesti uutuustuotteelleen mediasirkuksen

Maarit Roiha — Thu, 28 Jan 2010 00:23:19 +0000

Tietotekniikkayhtiö Apple julkisti Suomen aikaa keskiviikkoiltana 27.1. San Franciscossa pitämässään lehdistötilaisuudessa uutuustuotteensa, iPad-nimisen kosketusnäytöllisen tablet-mallisen tietokoneen. Menin paikan päälle hieman ennen lehdistötilaisuuden alkua ja minua oli vastassa Applelle tyypillinen mediasirkus:

Paikalla oli runsaasti paitsi toimittajia, myös muita Applen tuotteista kiinnostuneita. Yksi heistä oli sanfranciscolainen IT-konsultti Sean Mulvaney:

Apple teki jälleen sen, minkä se on tehnyt jo monta kertaa aiemminkin uutuustuotteita lanseeratessaan. Ensin luotiin suunnaton julkinen kiinnostus ja uteliaisuus laittamalla liikkeelle huhuja, että jotain suurta ja mullistavaa on tulossa. Viidakkorumpu teki tehtävänsä, ja pian jo spekuloitiin mahdollisesta uutuustuotteen julkistamistilaisuudesta ja sen päivämäärästä.

Yhtiö vahvisti lopulta, medialle sopivalla aikataululla eli reilua viikkoa ennen tilaisuutta, että San Franciscossa todellakin paljastetaan 27.1. jotain uutta ja ihmeellistä. Lehdistölle lähetetty, visuaalisesti näyttävä mutta lyhytsanainen kutsu kasvatti mielenkiintoa entisestään. Kutsun sinänsä mitään sanomaton teksti “come see our latest creation” kehotti tulemaan tutustumaan yhtiön uusimpaan luomukseen.

Uutuustuote iPad on yhtiön merkittävin lanseeraus sitten iPhonen. iPad sijoittuu kannettavan tietokoneen ja älypuhelimen välimaastoon, ja siinä on enemmän potentiaalia kuin yhtiön missään aiemmassa tuotteessa. Kyseisen laitteen julkistus ei ollut kuitenkaan sinänsä suuri yllätys, sillä Applelta on odotettu tablet-mallista konetta jo kauan.

Vähintään yhtä kiinnostavaa kuin itse uusi laite on se, miten taitavasti Apple pyörittää mediaa ja muita seuraajiaan. Yhtiö tietää, miten luodaan hype ja saadaan tuhottomasti ilmaista mainostilaa. Apple saa ihmiset janoamaan tuotteitaan jo ennen kuin ne ovat edes markkinoilla. Esimerkiksi Nokialla olisi paljon opittavaa Applen koukuttavasta mediastrategiasta.

Kuvasin tämän blogipostauksen videot Applen 3G-mallisella iPhonella, ja puhelimen akku oli lähes loppu vajaan puolen tunnin kuvaamisen jälkeen. Myös iPhonen kosketusnäppäimistö on suoraan sanottuna surkea, ja puhelimesta löytyy monta muutakin teknistä heikkoutta. Applen tuotteet eivät siis ole lähellekään täydellisiä. Kyse onkin ennen kaikkea brändiin liitetyistä yltiöpositiivisista mielikuvista, joita juuri nähdyn kaltainen mediahypetys entisestään vahvistaa.

Ennen Applen lehdistötilaisuuden alkua (San Francisco, 27.1.2010)

Lainaus