Blogit - kaaharit

"Olisit niitannut kaaharit 6-0. Olit liian kiltti!"

Eve Mantu, kokouksen puheenjohtaja ja nuija — Thu, 04 Feb 2010 17:53:49 +0000

Itsekritiikin paikka. Puhuin torstaina 4.2. lähetyksessäni kaahareista. Etukäteen uhkuin kiukkua ja värikkäitä kielikuvia. Itse lähetyksessä olin kuulemma kuitenkin aika kesy.

Kävimme tuottajan, Honkasen Jorman, kanssa erinomaisen rakentavan keskustelun suoran lähetyksen jälkeen. Jorma oli hämmentynyt siitä, miten maltillisesti puhuttelin kaahareita. "Nehän on tappajia!"

Oli pakko huokaista vaan, että olen samaa mieltä, enkä oikein tiedä mikä minut kesytti. Mitä lähemmäs lähetys tuli, sitä enemmän aloin pelätä että saarnaan. Että olen kukkahattutäti, joka leuka täristen tirisee jotakin paheksuvaa lätinää, ja aiheuttaa kuuntelijoissa pelkästään ärtymystä.

Rankin juttu taisi olla se, että sanoin, etten ottaisi kaaharia miehekseni.

Wow. (Joo, naurakaa vaan, se todellakin taisi olla "rankin" osuus puheenvuorossani.)

Nyt harkitsen kakkososaa - olkoon se vaikka Kukkahattutädin Paluu.

Saa kannustaa. Saa laittaa kommentiksi tai sähköpostilla värikästä tekstiä. Niitataan yhdessä ne kaaharit ihan 6-0. Lupaan lukea messevimpiä mielipiteitä sitten lähetyksessä.

Lainaus

Kaahari on naurettava pelle

Eve Mantu, kokouksen puheenjohtaja ja nuija — Fri, 29 Jan 2010 12:34:37 +0000

Ihminen ei muutu ratissa toiseksi ihmiseksi, mutta hän saattaa paljastaa uusia piirteitä itsestään. Mies voi esittää symppistä ja vastuullista aikuista ihmistä kuukausia, mutta istupa kyytiin ja körötä ruuhkassa hänen kanssaan. Suhaako hän kaistalta toiselle vimmaisesti? Kiilaako turvaväleihin aggressiivisesti? Onko hänessä miestä päästää jalankulkija yli tai pitkään odotellut auto kärkikolmion takaa?

Itsekäs kuski on takuulla törppö muussakin elämässä. Se ei vaan välttämättä paljastu heti. Missään nimessä ei kannata perustaa perhettä sellaisen miehen kanssa, joka sudittaa talvirengasta aina, jos joutuu väistämään tai hidastamaan. Hän ei tule jaksamaan lapsiperhe-elämää.

Voi kun miehet ymmärtäisivät, miten typeriltä heidän liikennekukkoilunsa näyttää naisten silmissä! Nainen ei halua istua PELKÄÄJÄNpaikalla.

Ajan itse päivittäin ruuhka-aikaan ja näen heitä aamuin illoin. Komeita 25-45 -vuotiaita miehiä kiiltävissä autoissaan matkalla töihin. Takapenkillä on tyhjä turvaistuin, koska isi on jo vienyt lapset tarhaan. Ja nyt isi painaa HANAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

Lainaus

Hämmennyksen vuosi 2010

Eve Mantu, kokouksen puheenjohtaja ja nuija — Fri, 29 Jan 2010 12:20:21 +0000

Sain vuoden alussa oman ohjelman. Ihanaa ja kamalaa. Ihanaa siksi, että olen pitkään toivonut vapaampia käsiä. Kamalaa, koska nyt pitäisi tehdä se, minkä olen luvannut itselleni tehdä sitten joskus kun saan tilaisuuden.

Nyt pitäisi käyttää annettu aika hyvin, kunniaksi itselle ja elämälle. 45 minuuttia on iso viipale radiopäivää.

Mikä on tärkeää? Mistä haluan pitää ääntä? Millaiset asiat vaivaavat minua?

Yritän löytää sen suuren ja tärkeän pienestä ja arkisesta. Miksi en osaa jutella somaliäidin kanssa, joka seisoo edessäni kaupan jonossa? Osaisinko pitää seuraa kroonikkopotilaalle sairaalassa, kun vanhan ihmisen seurassa alan pelätä kuolemaa?

Etsin tänä vuonna siis sitä jotakin noloa ja kyvytöntä itsessäni. Ujostelua, kateutta, lammasmaisuutta, ennakkoluuloisuutta... Ja yritän olla säikähtämättä, kun hukkaan langanpään. On uskottava, että juuri niinä hauraimpina hetkinä (eli kun olen ihan pihalla, sanaton ja hämilläni) olen kaikkein eniten ihminen.

Lainaus