Blogit - sairaala

Pöytäkirja 29.3. Mikä hiton hygieniahaalari?

Eve Mantu, kokouksen puheenjohtaja ja nuija — Tue, 01 Apr 2014 10:40:33 +0000

Kuvat kertovat kokouksesta enemmän kuin tuhat sanaa.

Kokeilimme sairaaloista, kehitysvammalaitoksista ja vanhusten palvelukodeista tuttua potilasvaatetta, hygieniahaalaria.

Tämä on käsinkosketeltava esimerkki ilmiöstä, joka on totta maailmassa, josta suurimmalla osalla meistä täysvaltaisista kansalaisista ei ole mitään käsitystä. Me olemme täällä kivojen neuletakkien, jakkujen, farkkujen ja pikkukenkien maailmassa, mutta ihan tuossa vieressä on liukuestetossujen ja unisex-hygieniahaalareiden maailma.

Hygieniahaalari on menestystuote. Niitä menee monenlaisiin laitoksiin, niitä valmistavien yritysten määrä kasvaa. (1), (2), (3), (4), (5).

Nyt myös omaishoitajat ovat keksineet kätevän vaatteen ja haalaria myydään kotikäyttöön kuin siimaa.

Päätimme koekäyttää haalarit ja kokoustimme potilasvaatteissa.

Näytimme isoilta vauvoilta.

Hygieniahaalaria ei potilas voi itse riisua päältään, ei edes avata, sillä vetoketju on selkäpuolella.

Hihattomassa punaisessa kakkahaalarissa poseeraa Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo, sinivihreässä ahdistavan tyköistuvassa pupupuvussa Proud Age -liikkeen perustaja Anna Pylkkänen. Lähikuva puheenjohtajan niskasta todistaa: jänispukua ei itse auki saa. (Kursivoidut sanat ovat hoitohenkilökunnan lempinimiä hygieniahaalarille.)

KUUNTELE miten jättiläisvauvojen kokoontumisajot sujuivat Eve Mantun kurittomassa kokouksessa!

Lainaus

Sanotaan että tekniikka helpottaa elämää

Heidi Tetri — Thu, 26 May 2011 08:08:40 +0000

Aprillipäivänä törmäsin Elävässä arkistossa videoleikkeeseen suomalaisesta innovaatiosta, vanhusten ulkoiluttamisautomaatista. Kyllä mahtaa olla auvoisat ajat niin hoitajilla mehutarjoilujen ääressä kuin vanhuksillakin ihan ikiomalla formularadalla. Ja ei, päivämäärästä huolimatta ei tarvinnut syödä silliä tai juoda kuravettä, kyseessä nimittäin on uusi Nokia!

KATSO: Vanhusten ulkoiluttamisautomaatti

Ajatuksena ihan kiva, pääsevät vanhukset sitten edes silloin tällöin ulkoilemaan. Kuinka pirun paha dementia saa olla että jaksaa vuodesta toiseen ”kaahailla” samalla radalla tai kiljua riemusta vuoristoradan mutkissa? Vuonna 2009 vanhukset tuntuivat olevan keksinnöstä innoissaan, miksiköhän heistä ei siis ole sen koommin kuulunut?

Tekniikka ei ole raivannut tietään vain vanhusten maailmaan, vaan koko yhteiskuntamme toimii sen varassa. Muutama vuosi sitten sain tilaisuuden seurata sairaalan toimintaa potilaan näkökulmasta seitsemän kohtalaisen toimintarikkaan vuorokauden ajan.

Niistä ehkä mieleenpainuvin oli eräs yö, jona en herännyt tavanomaiseen vanhan naisen tuskaiseen huutoon, vaan hätääntyneen hoitajatytön potilaan herättelyyn. Tämä vakavasti sairas vanhempi nainen oli tehnyt kuolemaa jo muutaman päivän ajan, hemoglobiinikin oli niin alhainen, että verta meni tiputuksessa monta pussia päivässä ja nyt hänellä oli kohtaus.

Naisen sänky oli yltäpäältä veressä ja kuuden hengen elvytystiimi, joka koostui niin hoitajista kuin lääkäreistäkin, mietti sätkivän ja verta vuotavan naisen vierellä: ”Montakohan pussia verta tänään on mennyt?”. Sivustaseuraajan näkökulmasta veripussit näyttivät olevan kohtalaisen keskeisessä roolissa hoitomuotoa mietittäessä. Ja vastaus tähän oli ainoastaan tietokoneella käytävän toisessa päässä, ratkaisua ei siis saatu syntymään. Vain muutama minuutti lisää pohdintaa ja elotonta naista lähdettiinkin kuljettamaan jo leikkaukseen.

KATSO: Yö Töölön sairaalan tapaturma-asemalla

Itselleni ei kovinkaan turvallinen olo kyseisestä reissusta jäänyt. Annetaanko lääkkeitäkin ihan summamutikassa, jos koneelle ei tiukan paikan tullen pääse? Naisen kohtalo jäi itselleni mysteeriksi, sillä seuraavana aamuna sängyn oli jo vallannut uusi potilas. Ehkä vanhalle naiselle oltaisiin saatu apu ripeämmin, mikäli edes ”tällaiset oleellisimmat” tiedot merkattaisiin sängyn päätyyn kansioon.

Pari viikkoa sitten myös Saksan oma halpiskauppa Lidl tarjosi hämmästyttävän kokemuksen tekniikan parissa. Kyllä olisi Halla-aho persiilleen lentänyt, jos olisi jonossa seuraavana ollut. Nimittäin kassalla maksuvuorossa oli hyvin suomea puhuva mies Lähi-idän maasta perheineen. Mies maksoi pankkikortilla ja myyjä sanoi, että kortin voi poistaa. Mies kertoi näppäilleensä väärän tunnusluvun, maksu ei ole voinut vielä mennä. Myyjä inttää vastaan, että kyllä kone ainakin sen hyväksyi. Ja mies haluaa maksaa uudelleen, ja myyjä estelee ja mies koittaa tunkea korttia uudelleen koneeseen ja niin edelleen. Tilanne alkoi käydä jo kovin koomiseksi, sillä mietin, mitä suomalainen tässä tilanteessa tekisi. Ei ainakaan inttäisi viittä minuuttia vain saadakseen maksaa ostokset uudelleen.

Lainaus

Ohjeita tulevalle isälle

Joona Haarala — Wed, 03 Mar 2010 19:15:07 +0000

Kun minulle on nyt kertynyt kolme lasta, tiedän jo jotain vauvoista. Tässä muutama neuvo tuleville isille. Neuvoja on auliisti jo jaettu tämän blogin muille isille ja kuulemma niistä on jopa iloa.

1) Synnytyssalissa on sellainen laite, joka mittaa supistusten määrää. Kone kertoo supistuksen hieman ennen toimintaa. Älä kerro vaimollesi, että "nyt tulee tosi iso supistus". Hän kyllä kertoo sinulle, jos tulee iso supistus.

2) Vauvan pää on syntyessä suippo. Se on ihan normaalia.

3) Vauva voi olla syntyessä vihreä. Sekin on ihan yleistä. Vauva saattaa tehdä jätöksensä juuri ennen syntymää.

4) Vastasyntyneet saattavat joutua muutamaksi päiväksi teholle syystä tai toisesta. Se on normaalia. Sukulaisista ei myöskään ole kivaa, että aloitat puhelun: "vauva jouitui teholle... tauko... sokeriarvoissa oli ongelmia".

5) Kun napa katkaistaan, siitä jää vauvaan pätkä muutaman päivän ajaksi. Napatynkä irtoaa normaalisti viikon sisällä.

6) Vauvalla voi olla todella iso kaksoisleuka ja posket saattavat lerpsua. Tämäkin on normaalia.

7) Vauvalle saattaa tulla näppylöitä varhaisessa vaiheessa. Sekin on normaalia.

8) Vaimon huumori saattaa olla ensimmäisten viikkojen aikana olla koetuksella. Se on erittäin normaalia.

9) Kun vauva itkee, sen voi yleensä hiljentää juottamalla maitoa ja vaihtamalla vaippoja. Normaalia on, että äiti pyytää myös isää osallistumaan vaipanvaihtoon.

10) Vauva ei naura sinulle, vaikka siltä tuntuu. Sillä voi sen sijaan olla hieman ilmavaivoja. Tämä, jos mikään on normaalia.

Lainaus

Sairaalareissu lasten kanssa

Joona Haarala — Tue, 23 Feb 2010 19:43:37 +0000

Poikien J (6 vuotta) ja F (5 vuotta) kynnet on leikattu. Matka sairaalaan voi alkaa. Kynnet leikattiin siksi, kun "vauvaa on niin kivaa silittää".

Sairaala on täynnä mitä kivempia rasteja.

Rasti 1: Ovi

TYKSin aulassa on ovi, joka aukeaa nappia painamalla. Isä teki aluksi sen virheen, että painoi nappia itse. J on sitä mieltä, että hän yltää nappiin hyvin ja niinhän hän yltää.

Rasti 2: Hissi

Hissi toimii kahden lapsen kanssa niin, että toinen painaa tilausnappia ja toinen hissin nappia. Jos nappi on jo painettu, niin ei haittaa. Painetaan uudestaan.

Rasti 3: Osasto

Desinfiointiaine laitetaan käsiin osaston ulko-ovella. Tähän sääntöön on poikkeus, sillä äidin sängyn päässä on kuulemma samanlainen purkki ja niinhän siellä on.

Rasti 4: Käytävä

Käytävällä ei juosta. Niinhän me sovittiin... mutta haahuilua ei kukaan kieltänyt.

Rasti 5: Huoneen ovi

Meidän äidille on myönnetty yksityishuone (tuli pyytämättä ja yllättäen). Huoneeseen mennään vauhdilla. "HEEEEI ÄITI!"

Rasti 6: Vauva

Täytyy myöntää, että oli positiivinen asia, että lapsemme suhtautuvat vauvaan toistaiseksi myönteisesti.

- Beeebi! Beeebi!

- Shhh... vauva nukkuu

- Beebi! Beebi! Pus pus pus. Se haisee kakalle!

Rasti 7: Sänky ja muut sänkyyn liittyvät asiat

Vauva on nähty ja sitten onkin aika tutustua äidin sänkyyn. Siinä on mukava vipu, jonka jälkeen äiti antaa jakamattoman huomion.

- IRTI SIITÄ JARRUSTA!

Sängyn vieressä on jännä nappi.

- IRTI SIITÄ NAPISTA!

Tyynyn päällä on jännän näköinen tyynyradio.

- Äiti, miksi sinulla on pierutyyny?

Rasti 8: Isän hermot

Sairaalassa pitää tietenkin katsella maisemia, kun olllaan korkealla. Kun äiti menee suihkuun ja vauva jää isälle, pitää vanhempien lasten tulla myös isän syliin silittämään vauvaa.

Rasti 9: Kätilö ja muu henkilökunta

- Olen J ja olen 6 vuotta. Katso mikä lelu minulla on!

Ujoiksi poikia ei pidä sanoa

Rasti 10: Autotalli

Isää menee rappusia ylös, pojat alas. Vajaan tunnin vierailu sairaalaan on päättynyt onnellisesti. Toinen poika nukahtaa autoon. Ei tässä mitään hoploppia tarvita!

Lainaus

Älä vaan sairastu Jenkeissä

Maarit Roiha — Thu, 04 Feb 2010 06:07:25 +0000

Sairastuminen on ikävää etenkin ulkomailla, eikä sairaana jaksaisi hoidella mitään ylimääräistä. Yhdysvalloissa sairaan on kuitenkin parasta olla napakka, jos haluaa päästä asianmukaiseen hoitoon maksamatta itseään kipeäksi.

Jenkeissä ei ensinnäkään mennä sairaana lähimmälle lääkärille, vaan sellaiselle, jolla on sopimus oman vakuutusyhtiösi kanssa. Lääkäriin mentäessä sinulta kysytään ensimmäiseksi, onko vakuutusta. Ja vakuutusyhtiöt haluavat tietää tulevasta lääkärikäynnistä usein jo etukäteen tarkistaakseen, meneekö käynti vakuutuksen piikkiin.

Lääkärin valitseminen voi olla kinkkistä, jos ei ole aiemmin tarvinnut paikkakunnan lääkäripalveluja eikä tunne tarjontaa. Palveluntarjoajissa on huomattavia eroja, ja vakuutusyhtiön valikoimaan kuuluvia vaihtoehtoja kannattaa tosiaankin verrata. Netistä löytyy hämmästyttävän paljon yksittäisistä lääkäreistä ja lääkäriasemista kirjoitettuja arvioita, ja moni tekeekin valintansa niiden perusteella. Itsekin olen käyttänyt lääkäriä valitessa monen muunkin asian valinnassa hyödyllistä yelp.com -sivustoa ja todennut sen toimivammaksi tavaksi kuin lääkärin valitsemisen summa mutikassa.

Vakuutusyhtiöt pyrkivät markkinatalouden logiikan mukaisesti hoitamaan vakuutetut mahdollisimman halvalla, ja välillä tutkimuksiin pääsystä saa suorastaan tapella. Itsensä kuntoon haluavan kannattaa olla henkisesti varautunut vakuutusyhtiön kanssa käytävään puhelin- ja sähköpostirumbaan. Potilas joutuu usein toimimaan eräänlaisena välikätenä vakuutusyhtiön ja lääkäriaseman välillä. Ensin lääkäri kertoo sinulle, millaista hoitoa tarvitsisit. Et voi varata aikaa samantien, vaan ensin on tsekattava vakuutusyhtiöstä, kuuluuko ehdotettu toimenpide vakuutuksen piiriin ja millä lääkäriasemalla sen voi tehdä. Kun lopulta kenties saat vakuutusyhtiön suostumuksen hoidolle, voit varata ajan ja käydä toimenpiteessä.

Vakuutusyhtiö haluaa usein tietoonsa testi- ja muut tulokset pysyäkseen kartalla terveydentilasi kehityksestä. Henkilökohtaisten terveystietojen jakaminen vakuutusyhtiön virkailijoiden kanssa ei välttämättä tunnu kivalta. Toisaalta vakuutusyhtiöiden toimintalogiikan ymmärtää, sillä jotkut lääkäriasemat tekisivät mielellään tarpeettomiakin tutkimuksia, jos vakuutus vaan korvaa ne.

Vaikka vakuutusyhtiösi maksaisikin kaikki lääkärikulusi, saat lääkäriaseman laskuja silti luultavasti kotiisi. Näin siitäkin huolimatta, että olet sopinut laskujen lähettämisestä suoraan vakuutusyhtiölle. Kannattaakin olla varovainen, ettei sama palvelu tule maksetuksi useampaan kertaan. Eri asia on sitten se, että vakuutusyhtiöt eivät aina maksa täysimääräisinä lääkäriasemien lähettämiä laskuja. Jotkut palveluntarjoajat laskuttavat tämän tietäessään vakuutusyhtiöitä jo alun perin yläkanttiin.

Kaikesta byrokratiasta huolimatta sairausvakuutus kannattaa ehdottomasti olla, sillä ilman sitä sairastaminen voi tulla tähtitieteellisen kalliiksi. Tunnen ihmisiä, jotka ovat joutuneet onnettomuuteen ilman sairausvakuutusta ja maksavat hoitokuluja vielä vuosikausia.

Itse olen onneksi osittain täkäläisen järjestelmän ulkopuolella, sillä oma sairausvakuutukseni on Suomesta otettu, ja sen suhteen sävelet ovat olleet yllättävän selvät. Jos tulisi jotain isompaa, muttei kuitenkaan akuuttia hoidettavaa, lentäisin luultavasti Eurooppaan ja menisin siellä lääkäriin. Pääsisin todennäköisesti halvemmalla.

Kyselin kalifornialaisten mielipiteitä terveydenhuollosta ja testasin samalla Ustream Broadcaster -sovellusta iPhone 3G:ssäni.

En suosittele kyseistä sovellusta käytettäväksi iPhone 3G -mallissa.

Lainaus