Blogit - vanhukset

Tieteen verkkovinkit - Jäinen kuoleman sormi

Yle Tiede — Tue, 06 Mar 2012 09:39:35 +0000

Kuoleman sormi - vedenalainen jääpuikko, tappaa elämän merenpohjasta

BBC on kuvannut uskomattoman videon, jossa vedenalainen jääpuikko kasvaa kohti merenpohjaa. Kun se saavuttaa pohjan, niin edessä on täysi tuho. Tämä jäinen kuoleman sormi tappaa elämän merenpohjasta osumallaan alueella. Video on kuvattu sarjaan Jäinen planeetta.

Tulipallo herätti kauhua Britanniassa

Pohjois-Skotlannin yli 4.3.2012 klo 9.40 lentänyt meteoriitti herätti pelkoa Britanniasssa. Meteoriitti näkyi taivaalla suurena tulipallona, jolla oli pitkä valohäntä. Ihmiset luulivat tulipalloa maahan syöksyväksi lentokoneeksi. Tulipallohuomioista raportoitiin twitteriin.

http://www.dailymail.co.uk/news/article-2109920/Meteor-lights-sky-Englan...

Myytti vanhusten huonosta unesta on kumottu

Pitkään vallassa ollut käsitys, että vanhukset nukkuvat huonommin kuin työikäiset ei pidäkään paikkansa. University of Pennsylvania tutki vanhusten ja työikäisten unta ja tuli siihen tulokseen, että vanhukset nukkuvat jopa paremmin kuin työikäiset.

Huono unenlaatu ei liitykään ikään vaan stressiin, piilevään masennukseen tai sairauteen. Ikääntyneet ja stressaantuneet ihmiset nukkuvat huonosti, mutta jäätyään eläkkeelle unen laatu yleensä paranee stressin hellittäessä. Näin ollen vanhuksilla ei ole enempää nukkumisongelmia kuin 20-30-vuotiaillakaan.

Lue lisää tutkimuksesta

Kuuntele Jukka-Pekka Heiskasen verkkovinkit

Lainaus

Sanotaan että tekniikka helpottaa elämää

Heidi Tetri — Thu, 26 May 2011 08:08:40 +0000

Aprillipäivänä törmäsin Elävässä arkistossa videoleikkeeseen suomalaisesta innovaatiosta, vanhusten ulkoiluttamisautomaatista. Kyllä mahtaa olla auvoisat ajat niin hoitajilla mehutarjoilujen ääressä kuin vanhuksillakin ihan ikiomalla formularadalla. Ja ei, päivämäärästä huolimatta ei tarvinnut syödä silliä tai juoda kuravettä, kyseessä nimittäin on uusi Nokia!

KATSO: Vanhusten ulkoiluttamisautomaatti

Ajatuksena ihan kiva, pääsevät vanhukset sitten edes silloin tällöin ulkoilemaan. Kuinka pirun paha dementia saa olla että jaksaa vuodesta toiseen ”kaahailla” samalla radalla tai kiljua riemusta vuoristoradan mutkissa? Vuonna 2009 vanhukset tuntuivat olevan keksinnöstä innoissaan, miksiköhän heistä ei siis ole sen koommin kuulunut?

Tekniikka ei ole raivannut tietään vain vanhusten maailmaan, vaan koko yhteiskuntamme toimii sen varassa. Muutama vuosi sitten sain tilaisuuden seurata sairaalan toimintaa potilaan näkökulmasta seitsemän kohtalaisen toimintarikkaan vuorokauden ajan.

Niistä ehkä mieleenpainuvin oli eräs yö, jona en herännyt tavanomaiseen vanhan naisen tuskaiseen huutoon, vaan hätääntyneen hoitajatytön potilaan herättelyyn. Tämä vakavasti sairas vanhempi nainen oli tehnyt kuolemaa jo muutaman päivän ajan, hemoglobiinikin oli niin alhainen, että verta meni tiputuksessa monta pussia päivässä ja nyt hänellä oli kohtaus.

Naisen sänky oli yltäpäältä veressä ja kuuden hengen elvytystiimi, joka koostui niin hoitajista kuin lääkäreistäkin, mietti sätkivän ja verta vuotavan naisen vierellä: ”Montakohan pussia verta tänään on mennyt?”. Sivustaseuraajan näkökulmasta veripussit näyttivät olevan kohtalaisen keskeisessä roolissa hoitomuotoa mietittäessä. Ja vastaus tähän oli ainoastaan tietokoneella käytävän toisessa päässä, ratkaisua ei siis saatu syntymään. Vain muutama minuutti lisää pohdintaa ja elotonta naista lähdettiinkin kuljettamaan jo leikkaukseen.

KATSO: Yö Töölön sairaalan tapaturma-asemalla

Itselleni ei kovinkaan turvallinen olo kyseisestä reissusta jäänyt. Annetaanko lääkkeitäkin ihan summamutikassa, jos koneelle ei tiukan paikan tullen pääse? Naisen kohtalo jäi itselleni mysteeriksi, sillä seuraavana aamuna sängyn oli jo vallannut uusi potilas. Ehkä vanhalle naiselle oltaisiin saatu apu ripeämmin, mikäli edes ”tällaiset oleellisimmat” tiedot merkattaisiin sängyn päätyyn kansioon.

Pari viikkoa sitten myös Saksan oma halpiskauppa Lidl tarjosi hämmästyttävän kokemuksen tekniikan parissa. Kyllä olisi Halla-aho persiilleen lentänyt, jos olisi jonossa seuraavana ollut. Nimittäin kassalla maksuvuorossa oli hyvin suomea puhuva mies Lähi-idän maasta perheineen. Mies maksoi pankkikortilla ja myyjä sanoi, että kortin voi poistaa. Mies kertoi näppäilleensä väärän tunnusluvun, maksu ei ole voinut vielä mennä. Myyjä inttää vastaan, että kyllä kone ainakin sen hyväksyi. Ja mies haluaa maksaa uudelleen, ja myyjä estelee ja mies koittaa tunkea korttia uudelleen koneeseen ja niin edelleen. Tilanne alkoi käydä jo kovin koomiseksi, sillä mietin, mitä suomalainen tässä tilanteessa tekisi. Ei ainakaan inttäisi viittä minuuttia vain saadakseen maksaa ostokset uudelleen.

Lainaus

Eve Mantu haaveilee mummokommuunista

Eve Mantu - ei yksinasujaksi luotu — Tue, 12 Apr 2011 09:13:36 +0000

Heikkokuntoiset vanhukset joutuvat sinnittelemään yksin kotona. Sellaista elämää en halua. Hellin haavetta jonkinlaisesta vanhusyhteisöstä, mutta miten sellainen perustetaan?

Helsingissä Arabianrannassa sijaitseva Loppukiri on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Loppukirin yhteisöllinen elämä perustuu yhteistyöhön ja naapuruuteen. Talo ei ole palvelutalo, vaan itsepalvelutalo. Asuntoja on 58. Loppukiri sai alkunsa neljän toimeliaan naisihmisen haaveesta. Ehkä minäkin siis voin haaveilla?

Vanhustenhuolto Suomessa on kriisissä, enkä usko tilanteen helpottuvan.

Millaisia ajatuksia sinulla on? Miten sinä asut, oletko tyytyväinen? Mikä on unelmasi?

Lainaus

Jotakin muuta kuin hämä-hämä-häkkiä

Eve Mantu, jota on sitten turha tulla herättelemään, kun keinutuolijumppa alkaa — Thu, 18 Nov 2010 07:29:37 +0000

"Meidät vanhukset on pantu kategoriaan, jossa riittää Juhlamokka kakkupaloineen ja hämä-hämä-häkkileikkeineen."

Masentava tulevaisuuskuva. En varmasti halua laulella maakuntalauluja ikäihmisenäkään. Miksi tarjolla on vain sitä yhtä ja samaa?

Nykyiset seniorit ovat tottuneet tekemään hyödyllisiä asioita. He ovat huhkineet kirves kädessä ja leivinuunin ääressä. Ja sitten pitäisi ilahtua siitä, että saa askarrella tonttuja palvelutalossa tai pyörähdellä ääliömäisessä jumpassa.

Miksi vanhoille tarjotaan yhtä jännittävää toimintaa kuin päiväkotien pienimmille? Onko käynnissä valtakunnallinen taannuttamisprojekti? Vai suorastaan tainnuttamisprojekti?

Lainaus

Vanhasen vanheneva valtakunta

Matti Virtanen — Mon, 16 Mar 2009 14:09:35 +0000

Voiko hallitusta ja pääministeriä syyttää ihan kaikesta?

Esimerkiksi tähän tapaan: ”Matti Vanhanen on laiminlyönyt hallitusohjelman lupaukset vanhusten hoidon parantamisesta – eli suomeksi sanottuna syönyt sanansa.”

Tuomio-ohjelman tämänkertainen syyte saattaa tuntua kohtuuttomalta, jos ei ihan sanatarkasti muista Vanhasen lupauksia. Avainkohdat löytyvät voimassa olevan hallitusohjelman sivulta 53:

”Vanhusväestön oikeus hyvään hoitoon turvataan. Vanhustenhuollon palveluja uudistetaan tavoitteena erityisesti kotihoidon vahvistaminen ja sitä tukevien palveluiden kehittäminen. Vanhustenhuollossa ja vanhusten palveluiden kehittämisessä keskeistä on ikääntyneiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Vahvistetaan kuntouttavaa työotetta.

Kattavan vanhustenhoidon turvaamiseksi parannetaan hoitotuen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, omaishoidontuen ja kotitalousvähennyksen yhteensovittamista siten, että nämä täydentävät toisiaan saumattomasti.

Alennetaan vanhusten palvelutarpeen arvioinnin ikärajaa sekä kehitetään arvioinnin menettelytapoja yhtenäisen käytännön varmistamiseksi koko maassa.

Luodaan kattava ikääntyneiden neuvonta- ja palveluverkosto koko maahan ja lisätään ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä.”

Käsi sydämelle. Ovatko nämä lupaukset toteutuneet? Tuomion syyttäjäpuolen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan aikaan on saatu paljon porua, vähän villoja. Puolustuksen mielestä pitäisi muistaa, että hallituskausi on vasta puolivälissä, ja paljon hyviä uudistuksia on pantu alulle.

Ohjelmassa syyttäjä Nina Stenrosin todistajina ovat gerontologian professori Raimo Sulkava Kuopion yliopistosta sekä toimittaja Minna Lindgren, jonka koskettava kertomus oman isän viimeisistä vaiheista toi hänelle ehdokkuuden Bonnierin journalistipalkinnon saajaksi.

Vanhasen puolustuksen hoitaa tällä kertaa Johanna Korhonen, jolla on tukenaan sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee sekä keskustan eläkeläisjärjestön Eläkeliiton Ylä-Savon piirin puheenjohtaja Risto Lyytikäinen.

Molemmilla osapuolilla on sana hallussa, mutta tuomiovalta on katsojilla. Äänestys tapahtuu matkapuhelimella numeroon 17176. Jos Vanhanen on mielestänne syyllinen, näppäilkää viesti tuomio 1 – jos hän on syytön, lähettäkää samaan numeroon viesti tuomio 2

Sana on vapaa.

Lainaus

Miksi vapaaehtoista astioiden pesua ei sallita?

laitinen_yle — Fri, 13 Mar 2009 16:38:25 +0000

En ollut uskoa silmiäni, kun huomasin, että Vanhustyön keskusliiton välittämänä vapaaehtoisena saisin ulkoiluttaa vanhuksia, mutta en pestä heidän likaisia astioitaan.

Näin kaukana käytännön elämä ja hallintobyrokratian säännökset ovat toisistaaan. Astioiden pesu tai siivous nimittäin voisi vaarantaa Vanhustyön keskusliiton avustuksen Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY).

Ajattelin nimittäin eläkkeelle juuri jäätyäni, että voisihan sitä meikäläistä huonokuntoisempia silloin tällöin vapaaehtoisesti autellakin. Tehdä siis sellaista mihin pystyy ja mitä tarvitaan.

Silmiini sattui Vanhustyön keskusliiton vaatimaton esite liiton senioritoiminnasta Helsingissä. Liitto välittää vapaaehtoisia helsinkiläisten kotona asuvien vanhusten tueksi lisäämään hyvinvointia ja elämän laatua, esite kertoo.

Sitten on luetteko mitä SAA tehdä vapaaehtoisena. Saatella lääkärikäynneillä, olla apuna ostoksilla, käydä teatterissa seurana, ulkoilla, jutella ja lukea vaikka kirjaa yms.

Sitten esitteessä oli suurin kirjaimin kuin varoituksena:

VAPAAEHTOISET EIVÄT TOIMI KOTIPALVELUN TEHTÄVISSÄ EIVÄTKÄ KORVAA OMAISHOITAJAN TEKEMÄÄ TYÖTÄ.

Siivota ei saa, vaikka kämppä olisi kuinka sotkuinen tai pestä likaista astiapinoa keittiössä. Tervettä tilannejärkeä ei siis saa käyttää. Pitää turvautua EU:n ja RAY:n määräysjärkeen tai RAY:n avustus Vanhustyön keskusliitolle vaarantuu.

Kysyin RAY:ltä miksi näin on. Nopeasti tuli toista liuskaa pitkä vastaus, jossa aluksi viitattiin EU:n kilpailusäännöksiin.

...” ettei elinkeinotoiminnalle anneta julkista tukea tavalla, joka vaarantaa kilpailevien yritysten mahdollisuudet elinkeinonsa harjoittamiseen.”

RAY avustaa ainoastaan yleishyödyllisiä järjestöjä ja säätiöitä, mutta RAY luokittelee ne EU-lainsäädännön näkökulmasta samaan ryhmään yritysten kanssa.

Siksi RAY:n on " otettava huomioon myöntämisensä avustusten mahdolliset kilpailuvaikutukset" .

Raha-automaattiavustuksista annetun lain 4§:n mukaan avustus voidaankin myöntää mm, "jos sen myöntämisen ei arvioida
aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa
vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa
valtiossa"., RAY perustelee.

"Edellä kerrotun perusteella RAY:n onkin ollut välttämätöntä vetäytyä kaikkien toimintojen avustamisesta sellaisilla
toimialueilla, joilla voidaan katsoa olevan yritysmuotoista toimintaa
ja sen myötä siis kilpailua (maksullinen palvelutuotanto)", RAY selvittää.

Aiemmin RAY salli Vanhustyön keskusliitolle sen, että vanhuksen vapaahtoinen kävelyttäjä sai, jos halusi, pestä myös astiat tai lakaista roskia lattialta. Nyt tällaista toimintaa ei siis enää avusteta.

Tässä on kyllä menty aika kauaksi terveen järven käytöstä, kun näin pikkutarkasti sovelletaan EU:n periaatteita. Tosin tällainen on aika yleistä Suomessa.

Ilmeisesti RAY:n tiukan tulkinnan takia Vanhustyön keskusliitto on sorvannut aikanaan omat säännöksensä sellaisiksi, että kotitöitä, kuten astianpesua, ei enää lueta ´sallittujen´ vapaaehtoistöiden joukkoon.

Minkähän takia vapaaehtoistyökin pitää byrokratisoida ja luokitella? Työtähän tehdään vapaaehtoisesti, ei rahaa tai palkkaa vastaan. Se on vapaaehtoistyön olemus.

Eikö olisi kohtuullista jättää vapaaehtoisen ja autettavan keskinäiseksi asiaksi mitä tehdään. Ainahan voi sanoa ei, jos liialta tuntuu.

Toisaalta ei autettavankaan pidä olettaa, että vapaaehtoinen tekisi ihan mitä vain. Jos tämä on joissakin tapauksissa ongelma, niin ongelmathan pitäisi selvittää puhumalla, ei säännöksiä säännösten perään laatimalla.

Jos vielä innostun vapaaehtoistyöstä – enkä vain tällaisten tarpeettomien juttujen kirjoittamisesta – niin en kyllä kerro kenellekään olenko tiskannut vanhuksen kämpässä astiat tai peräti tehnyt kevyen siivouksen.

Toivon myös, että autettava ei kerro mitään ´ylimääräisistä´ vapaaehtoistöistä. Toivottavasti vanhus myös muistaa olla kertomatta, jos ylipäätään paljon muistaa.

Miten sitten tällaiseen järjettömyyteen on päädytty? Arvatenkin niin, että kaikkea ajatellaan teoreettisten ajatusmallien kautta. Etujärjestöilläkin lienee vahva osuutensa.

Työnantajaleiri puolustaa yrittäjien etuja ja työntekijäpuoli työntekijöiden, joilta voisi menne töitä sivu suun niin kuin vapaaehtoinen astioiden tiskaus mitään yritystoimintaa vaarantaisi. Ei vapaaehtoisia niin paljon lopulta ole.

Mikään taho ei näytä lähtevän autettavan vanhuksen näkökulmasta. Onko hänellä edes rahaa käyttää vaikkapa siivouspalveluja, joista nykyisin saa kotitalousvähennyksenkin?

Monilla työssä olevilla tähän on varaa. Kotitalousvähennys on myös luonut runsaasti uusia työmahdollisuuksia. Itse asiassa enemmän kuin uskottiinkaan.

Aluksihan eräät vasemmistolaiset arvostelivat ankarasti tällaista ´piikatyötä´ vain hyvätuloisia hyödyttävänä, mutta sittemmin järki on voittanut. Ei mikään työ ole toista huonompaa, on vain paremmin ja huonommin maksettuja töitä.

Missähän muuten menee hyvätuloisen raja? En ole saanut siihen poliitikoilta koskaan selkeää vastausta.

Toisaalta mitä RAY sitten tekisi, jos syntyisi vanhusten ´kävelytysyrityksiä´? Niitä voisi kutsua myös seuralaispalveluksi, ellei nimike viittaisi aivan muun alan yrittäjiin.
Menisiköhän Vanhustyön keskusliitolta RAY:n avustus tähänkin toimintaan?

Lainaus

Omaiset - ehtyvä luonnonvara

Simo Sipola — Mon, 01 Dec 2008 14:26:10 +0000

Vanhusten- ja vammaistenhoito on parinkymmenen vuoden päästä umpikujassa. Suuret ikäluokat ovat silloin vanhuksia. Kuka heitä hoitaa?

Helppo vastaus on, että pannaan heidät palvelutaloihin ja muihin laitoksiin. Mutta ei se niin mene, jos viime vuosien muutosta tarkastelee. Kuntien ja valtion virallinen politiikka on jo pitkään ollut vähentää laitoshoitoa. Vanhuksia ja vammaisia hoidetaan entistä enemmän kotona tai kodinomaisesti, siis joko palvelutalossa tai vastaavassa.

Ainahan poliitikot voivat päättää tietenkin toisin. Mutta uudenlaista hoivajärjestelmää ei rakenneta hetkessä, ei edes kymmenessä vuodessa.

Mikä sitten avuksi? Pitäisikö omaistemme hoitajia tuoda Filippiineiltä tai Venäjältä? Rakentaa lisää huippunykyaikaisia palvelutaloja, joissa koneet tekevät raskasta hoivatyötä ja auttavat vanhuksia päivittäisissä askareissa? Ihminen sitten vain valvoo, että työ tulee tehtyä kunnolla.

Ei kai sentään. Kyllä kai useimmat meistä haluavat, että hoitaja on ihminen.

Tämän illan MOT-ohjelma antaa päättäjille pari vinkkiä: Maksakaa lisää palkkaa omaishoitajille, kotiavustajille ja hoiva-alan ammattilaisille. Siihen pitäisi olla varaa, sillä yksi omaishoitaja tuo kunnalle muutamien kymmenien tuhansien eurojen säästöt vuodessa. Osoittakaa, että arvostatte raskaasta hoivatyötä tekeviä omaisia ja ammattilaisia. Kunnon palkka houkuttelee taatusti alalle. Ja se, että arvokasta työtä tekeviä ihmisiä kohdellaan reilusti. Mikä parasta: vaikka palkat paranisivat, valtio ja kunnat säästäisivät selvää rahaa.

Rahalla ei tietenkään saa kaikkea. Tarvitaan myös asennemuutosta. Emme saa enää piilottaa vanhuksia vanhainkoteihin ja vammaisia laitoksiin. Emme saa jättää heitä täysin kotipalvelun hoteisiin, siis käytännössä vangeiksi omiin asuntoihinsa.

Heitän lopuksi vielä haasteen sinulle, joka kammoat vaippojen vaihtamista ja inhoat dementoituvan äitisi jankutusta. Oletetaan, että työaikasi vähenee tulevina vuosina, ja vapaa-aikasi vastaavasti lisääntyy. Mitä sinä teet lisääntyneellä vapaa-ajallasi? Oletko valmis hoitamaan omia vanhempiasi tai muita läheisiäsi silloin, kun he eivät enää pysty huolehtimaan itsestään?

Tiedän, kysymys on erittäin vaikea. Voiko siihen vastata niin kauan kuin omat omaiset ovat terveitä?

Simo Sipola
toimittaja, MOT

Lainaus