Turpaan Kataiselle? Urpilaiselle? Kiviniemelle? Soinille? Ruåtsalaisille ? Ja kelle muulle?

Vesa Vaarama, toimittaja/YLE — Thu, 14 Apr 2011 09:26:40 +0000

Kaikissa tiedotusvälineissä, niin meillä kuin kaupallisillakin, on vaahto suupielissä paheksuttu niin sanottua vaaliväkivaltaa. Totta kai sitä pitää paheksua, erityisesti tässä Suomen maassa, jossa tunteiden ilmaiseminen on heikkouden osoitus Kun vaalikojun nakkarin jonossa heiluu nyrkki, niin onhan se saatanan väärin.

Mutta. Kuinka moni on miettinyt taustoja…..totta kai kaikki valveutuneet ja vähemmän valveutuneet toimittajamme. Miksi sitten kukaan ei kerro mitä miettii, harakka nukkuu pesässään ja ruben puhuu mitä taustikset valmistelee. HMM. Ei sen – siis vaikenemisen -- pitäisi ainakaan puoluekannasta olla kiinni.

Palataanpa juurille. Miksi ihminen tekee väkivaltaisia tekoja? Miksi tsetseeni tappaa itsensä Moskovan metrossa? Miksi britti, korkealle koulutettu rationaalinen arabitaustainen ihminen istuu itku silmässä double deckerissä ja hetken kuluttua kytkee virran vyöllään olevaan räjähteeseen?

Kaukaa haettua?
Tarpeettomia kysymyksiä Suomessa? Lintukodossa?

Ihminen turvautuu väkivaltaan silloin kun hän kokee kaiken muunlaisen vaikutusmahdollisuuden turhaksi. Ihminen turvautuu väkivaltaan silloin kun hän kokee tilanteensa epätoivoiseksi.

Miten Me, Lintukotolaiset tähän jouduimme?

Johdonmukaisesti. Kun tuloeroja kasvatetaan, kun rakennetaan hyvinvointiyhteiskuntaa paremmaksi sille kymmenelle prosentille joilla muutenkin menee hyvin, kun muokataan palvelurakennetta niin että vaikkapa terveyspalvelut on haettava taalatohtorilta, kun jopa täysipäiväinen työntekijä – pienituloinen palkannauttija – hakee vaatteensa Pelastusarmeijan kirpparilta kun muuhun ei ole varaa, niin kysymys kuuluu, mihin muuhun tällainen voi johtaa.

Kuka tätä tekee?
Kuka on tämän kehityksen saanut aikaan, kuka tästä kehityksestä hyötyy, kenen etu on eriarvoistuva yhteiskunta. Vastaa sinä miten osaat, en tahdo johdatella enempää.

Siellä sisimmässä meidät on jo penikasta kasvatettu tähän.
Meissä jokaisessa asuu pieni riistäjä
Kaikki mulle, kaverille potun kuoret.

Tämäkö on se yhteiskunta jota sinä ja minä olemme tukemassa?

Tämäkö on se yhteiskunta, jossa sinä haluat elää, ja haluat että lapsesikin elävät?

Lainaus

Puolue hurmoksessa Soinin hyppysissä

Ari Hakahuhta — Mon, 23 Aug 2010 17:22:16 +0000

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu YLE Uutisten nettisivujen NÄKÖKULMA-kirjoituksena 15. elokuuta 2010, Perussuomalaisten Porin puolueneuvoston kokouksen jälkeen.

Porissa kokoontunut perussuomalaisten puolueneuvosto näytti, että hurmos Timo Soinin ympärillä kasvaa edelleen. Huumaa on lisännyt menestyminen kannatusmittauksissa - ainakin seuraavaan mittaukseen asti. Kuten Soini itsekin sanoi, gallupit sojottavat ylöspäin. Heinäkuussa YLE Uutisten mittauksessa perussuomalaiset ohittivat jo vihreät.

Soinin puhe puolueneuvostossa keskeytyi lukemattomiin aplodeihin. Sutkaukset palkittiin suosionosoituksin. Soini oli lähimpiensäkin mielestä hyvässä vedossa. Eikä riemulla ollut rajoja kun SDP:stä eronnut raskasmetallilobbari Matti Putkonen lupautui Soinin sotilaaksi, työmieheksi eduskuntavaaleihin.

Porin puolueneuvosto osoitti myös, että puolue on tiukasti Soinin ja hänen puoluehallituksensa käsissä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka todisti salin edessä, että kaikki eduskunnan suuressa salissa pidettävät niin sanotut ryhmäpuheet lähetetään Soinin hyväksyttäväksi vaikka Brysseliin asti. Soini tarkastaa, että ryhmän mielipiteet ovat linjassa puolueen kanssa.

Sääntömuutokset korostavat puoluehallituksen asemaa
Perussuomalaisilla on käynnissä sääntöjenmuutos. Näyttäisi siltä, että sen myötä puheenjohtaja Timo Soinin johtaman puoluehallituksen asema vahvistuu.

Perussuomalaisten paikallisyhdistyksen jäseneksi ei voi tulevaisuudessa enää liittyä, ellei ole puolueen jäsen. Puoluehallitus hyväksyy jäsenet puolueeseen. Puolueen alkutaipaleella paikallistoiminnassa oli sitoutumattomia. Nyt vaaditaan jäsenyyttä.

Tulevaisuudessa paikallisyhdistyksen sääntömuutokseen tarvitaan puoluehallituksen hyväksyntä.

Sääntömuutoksilla vahvistetaan puoluehallituksen asemaa myös eduskuntavaalien ehdokasasettelussa.

Puolueneuvoston kokouksessa salin syvistä riveistä esitettiin epäilys, onko sääntömuutoksessa vaarana vallan keskittyminen. - Päinvastoin, vastasi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Raimo Vistbacka, tarkoitus on laajentaa demokratiaa. Ja sali hiljeni.

Vistbacka varoittelee nopeasta noususta

Puolueen kannatuksen nopea nousu on saanut kuitenkin eduskuntaryhmän puheenjohtajan jo varoittelemaan mahdollisista ongelmista. Raimo Vistbackan mielestä vakaa nousu olisi parempi äkkimenestyksen sijaan.

Vistbacka pelkää, että jos Soinin haave eduskuntaryhmän kolminkertaistumisesta toteutuisi, alkaisi ryhmän yhtenäisyydessä ilmetä ongelmia. Siis: jos puolue saa merkittävästi nykyistä enemmän kansanedustajia, on joukossa myös niitä, joille ei enää riitä Soinille seisaaltaan aplodeeraaminen kokouksissa. Mielipiteet ja puolue voisivat alkaa jakaantua kuppikuntiin.

Tässä vaiheessa Vistbackan ihannemäärä kansanedustajia olisi 9 - 11. Useampaa olisi siis vaikea hallita.

Liekö Vistbacka konsultoinut vasemmistoliiton viime vuosien ryhmänjohtajia Martti Korhosta ja Annika Lapintietä? Erimielisyyksien vaikutusta eduskuntaryhmän toimintaan on puitu useamman kerran vasemmistoliiton ryhmähuoneessa. Huone on muuten eduskunnassa perussuomalaisten vieressä.

Lainaus

Blogit - Soini

Turpaan Kataiselle? Urpilaiselle? Kiviniemelle? Soinille? Ruåtsalaisille ? Ja kelle muulle?

Puolue hurmoksessa Soinin hyppysissä

Vistbacka varoittelee nopeasta noususta