Blogit - mielipide

Sosiaalinen media ei syrjäytä vaan vahvistaa vaalikoneita

Tuija Aalto — Fri, 07 Jan 2011 12:56:14 +0000

Onko vuosi 2011 jo niin kova sosiaalisen median vaalivuosi, että eduskuntavaaliehdokkailla olisi varaa jättäytyä syrjään vaalikoneista? En usko.

Edes Facebook ei tarjoa sellaista toiminnallisuutta, joka korvaisi vaalikoneet.

Viihdyttäviä ennakkotutkimuksia sen perusteella toki voi tehdä: Puolueiden Facebook-kannatuksen perusteella perussuomalaiset istuisi Arkadianmäellä suurimpana puolueena 19,8 prosentin kannatuksella, uutisoi Uusi Suomi eilen. Uuden Suomen tekemien laskelmien mukaan Vihreät saisivat 13,5 prosenttia äänistä ja piraattipuolue 11,9 prosenttia. Eduskuntafanit kokoaa sivulista.fi.

Sosiaalisesta mediasta ei ole vaalikoneiden korvikkeeksi. Sosiaalinen media on sen sijaan kaikukammio, joka voi vahvistaa kiinnostavan ehdokkaan hyvin hoidettua verkkonäkyvyyttä. Kansalaiset vertailevat mielellään verkossa vaalikoneiden antamia tuloksia. Vaalikoneita voi käyttää peilaamaan omaa identiteettiä kuten persoonallisuustestejä, ja jakaa tulokset netissä kavereille: katsokaa, tällaisena minun poliittiset mielipiteeni näyttäytyvät.

Vaalikonevastaukset ovat osa ehdokkaiden pysyvää verkkoidentiteettiä. Helsingin Sanomien sähköisten palvelujen toimituspäällikkö Paula Salovaara perusteli hiljattaisessa pääkirjoituksessaan, miksi vanhojen vaalikonevastausten poistamista ei kannata pyytää. "Mielipiteiden vaihtaminen uusiin on tässä maassa sallittua. Vanhaksi käyneiden mielipiteiden siivoilu jälkikäteen pois uutismateriaalista ei sen sijaan ole mahdollista." (HS 4.1. Hymyile, ehdokas - vaalikone ottaa valokuvan)

Pysyvän vastausarkiston ideaan perustuu myös palkittu ruotsalainen Valpejl.

Vaalikoneisiin vastaamiseen kannattaa siis ilman muuta panostaa.

Vuoden 2007 Eduskuntavaaleissa vaalikoneet olivat niitä käyttäneiden tärkein tiedonsaantikanava. Television uutis-, ajankohtais- ja vaaliohjelmat sekä sanomalehdet jäivät hieman jälkeen, ilmeni TNS Gallupin tekemästä kyselystä 2007 (HS 3.8.2007: Tutkimus: Käyttäjät kokevat vaalikoneet hyödyllisiksi)

Kolme neljästä vaalikoneita vuoden 2009 eurovaalien alla käyttäneestä puolestaan sanoi internetin vaikuttaneen ehdokasvalintaan, selvisi YLE Uutisten Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta (Yle 1.7.2009 Vaalikoneilla on valtaa). Taloustutkimus haastatteli vuoden 2009 touko-kesäkuun vaihteessa puhelimitse 3 007 ihmistä ja heistä 12 prosenttia oli käyttänyt ainakin yhtä YLEn, Helsingin Sanomien ja MTV3:n eurovaalikoneista.

Ehdokas Terhi-Anna Wilska koki vuoden 2008 kuntavaaleissa vastaamisen hankalaksi, mutta piti vaalikonetta politiikan "kuluttajan" näkökulmasta nerokkaana: "Ehdokkaat eivät voi vetäytyä poliittisen toisaalta-toisaalta -retoriikan taakse, kun yksi asia on nostettava ylitse muiden vaikka väkisin", hän kirjoitti blogissaan 7.10.2008 )

Wilskasta vaalikoneiden roolin muuttuminen tärkeämmäksi kertoo tästä ajasta. "Äänestäjällä ei ole aikaa eikä energiaa perehtyä ehdokkaan taustoihin tai ajatuksiin laajemmin. Sen sijaan rasteja ruutuun laittamalla saadaan nopea ja kätevä ratkaisu; toisaalta standardoitu, mutta toisaalta henkilökohtaisesti räätälöity. -- Politiikka ja kulutuskultuuri kohtaavat."

Ylen Vaalikoneeseen voi nyt lähettää kysymyksiä.

Lainaus

Puhetta puheesta

Reetta Nousiainen — Thu, 12 Mar 2009 11:30:37 +0000

Eläkeiän nostaminen on tyypillinen esimerkki siitä, miten uutinen lopulta muuttuu vain puheeksi puheesta.

Oikea uutinenhan on se, että eläkeikä nousee kolmella vuodella – eli siis itse asiassa enemmän kuin hallituksen alkuperäisessä esityksessä yritettiin. Nyt uutisoinnissa on keskitytty siihen, että tapahtumasarja ehkä vaikuttaa jotenkin Vanhasen imagoon ja tulevaisuuteen.

”Kohtalokasta johtajuutta”, otsikoi Aamulehti pääkirjoituksensa. Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan nöyrä perääntyminen on parempi kuin umpikuja. Parhaiten asiaa pystyi kuitenkin arvioimaan Turun Sanomat, joka kysyi keskustan piirien näkemyksiä Vanhasen asemasta.

Varmasti mielikuvauutisointi on helpompaa kuin itse asian avaaminen. On helppo kysyä mielipiteitä, paljon vaikeampaa selvittää faktoja. Mutta myös mielipiteiden uutisointiin liittyy harha. Toimittajien taitamilla tiedonhankintamenetelmillä mielipiteitä saadaan kysyttyä vain kahdelta ääripäältä: toisaalta erittäin rajatulta poliittiselta eliitiltä ja toisaalta täysin satunnaisilta kadunmiehiltä.

Näiden ääripäiden väliin jää kuitenkin se mielipidevaikuttajien joukko, jonka näkemys lopulta määrää sen, miten muut ajattelevat eläkkeistä, Vanhasesta tai ay-liikkeestä. Heitä toimittaja löytää haastateltavakseen vain harvoin.

Luonnollisesti myös Pressiklubia kiinnostaa perjantaina enemmän Vanhasen asema ja poliittinen prosessi kuin se, kuka pääsee eläkkeelle ja milloin, jos milloinkaan.

Lainaus

Puhekupla paidassa

Tuija Aalto — Tue, 03 Mar 2009 17:54:08 +0000

Jokainen teini ja ikiteini sen tietää, että t-paita kertoo asenteesta. Nyt tulee tekniikka viestintään avuksi reaaliajassa. Flash-koodausta osaava mikrobloggaava nörttijoukkio usalaisessa uusmediayhtiö Squidderissä on rakentanut prototyypin systeemistä, jossa T-paitaan painettu viivakoodi sisältää kantajansa Twitter-käyttäjätunnuksen. Jos oikein ymmärsin, ilmeisesti erityisellä lukijalla voi sitten saada näkyville, mitä paidan kantaja on viimeksi piipannut.

PaperTweet3d: Augmented Reality T-shirts from squidder on Vimeo.

Twitter on viimeisin Amerikan villitys nettipalveluissa. Siinä julkaistaan enintään 140 merkin pituisia viestejä niille, jotka haluavat niitä seurata. Sana leviää käyttäjältä toiselle parhaimmillaan lähes reaaliajassa.

Seuraa Tuijaa Twitterissä

Lainaus