Blogit - vaalituki

Yleishyödyllinen yhteisö ja veroparatiisi

laitinen_yle — Sun, 06 Mar 2011 15:51:12 +0000

Vaalien alla yleishyödyllisiä yhteisöjä syntyy kuin sieniä sateella. Verottaja kertoo syynkin miksi.
”Puolueen, valitsijayhdistyksen, ehdokkaan tukiryhmän tai -yhdistyksen sekä muiden näihin rinnastettavien yhteisöjen saamat vastikkeettomat lahjoitukset ovat saajilleen verovapaata tuloa.”

Harmi kun en tarjoutunut ehdokkaaksi, niin olisin voinut perustaa yleishyödyllisen yhteisön. Se kuulostaa niin hienolta, aivan kuin olisi hyväntekijä.

”Edellä mainittuja yhteisöjä voidaan pitää yleishyödyllisinä yhteisöinä, jolloin ne ovat verovelvollisia vain elinkeinotoiminnan tulosta ja joistakin kiinteistöistä saaduista tuloista (tuloverolaki 22 §). Tämän vuoksi niiden varainhankintana saamat lahjoitukset eivät ole veronlaista tuloa.”

Perikuntani (jos perittävää jää) olisi aikanaan ilahtunut, jos he olisivat yleishyödyllisiä yhteisöjä.

”Yleishyödyllisen yhteisön saamasta lahjoituksesta tai sen testamentilla saamista varoista ei myöskään suoriteta perintö- ja lahjaveroa (perintö- ja lahjaverolain 2 §:n 1 momentti).”

Mutta miksi ihmeessä ylipäätään on organisaatioita, joitten ei tarvitse maksaa veroja toiminnastaan? Nehän ovat kuin veroparatiiseja.

”Yleishyödyllinen yhteisö on yhdistys, säätiö, osakeyhtiö tai muu juridinen yhteisö, jonka toiminnan yhteiskunnallisen hyödyn ja merkityksen katsotaan olevan niin huomattavan, että sille voidaan myöntää erityisiä verovapauksia.”

Hyvä tietää. Yleisradiokin, julkisen palvelun laitos, on katsottu niin yhteiskunnallisesti hyödylliseksi, että sen ei tarvitse maksaa veroja. Arvonlisäveroja kylläkin on maksettava.

Jos päättäisin tukea jotakin puoluetta tai sen ehdokasta, niin minun olisi ensin maksettava tuloistani vero, jonka jälkeen jäävällä summalla voisin tehdä mitä haluaisin.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

LISÄYS: Itse asiassa tämän blogin jo kirjoitettuani päätin antaa pienen, symbolisen vaalitukisumman eräälle ehdokkaalle. Miksikö? Ihan vain sen periaatteen takia, että mitä useampia pieniä tukisummia ehdokas saa, sitä riippumattomampi hän on tukijoistaan.

"Kansan vaalituki" ei minusta ole ollenkaan huono ajatus. Ei tule turhia riippuvaisuuksia tukijan ja tuettavan välille. On naurettava ajatus, että muutaman kympin tai edes muutaman satasen summalla voisi lahjoa ehdokasta/edustajaa. Eikä siitä saa edes kohu-uutista.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lahjoituksesta en minä, eikä mikään yrityskään, voisi tehdä verovähennystä kuten Yhdysvalloissa.. Siellä vaikkapa tieteen, taiteen ja ilmeisesti (?) puoluetoiminnan tukemiseenkin tehdyt lahjoitukset ovat verovähennyskelpoisia. Tämä osaltaan selittää superrikkaiden avokätiset lahjoitukset eri tarkoituksiin. Vähennysoikeutta on ehdoteltu Suomessakin, mutta verottaja ei ole innostunut.

On tästä kyllä yksi poikkeus. Ay-liikkeen jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia ja näitä ammattiyhdistysliike sitten voi käyttää vaikka puoluetoiminnan tukemiseen, kuten on käyttänytkin. Siis ilman mitään jäsenäänestyksiä.

Verohallituksen ohjeet vaaliavustusten ja – menojen verotuksesta http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,87&article=9794&domain=VERO_MAIN
ovat mielenkiintoista luettavaa. Aika moni asia jää kuitenkin tulkinnanvaraiseksi. Siinä tulkinnanvaraisuudessa se sitten on se ehdokkaan kauhuskenaario.

”Ehdokkaan itsensä rahana saama vaaliavustus (esimerkiksi ehdokkaan omalle pankkitilille tai tilille, johon vain ehdokkaalla on käyttöoikeus) on lähtökohtaisesti hänelle veronalainen lahja. Ehdokkaan saama vaaliavustus on veronalainen lahja, jos samalta antajalta kolmen vuoden aikana saatujen avustusten ja mahdollisen muun lahjan määrä on yhteensä 4 000 euroa tai sen yli (perintö- ja lahjaverolaki 19a §).”

Siinäpä verottaja on ajatellut sopivasti neljän vuoden vaalikausia. Vaalien alla ehdokas siis voinee ottaa vastaan rahaa vaikka omalle tililleen alle 4000 euroa moneltakin erilliseltä lahjoittajalta kunhan rahaa käytetään vaalimenojen kattamiseen.

Mitenkähän verottaja määrittelee vaalimenot? Entä jos kaikkia vaaliavustuksia ei saakaan kulumaan? Voisiko loput siirtää sen varalle, että asettuu seuraavissakin vaaleissa ehdokkaaksi?

Sanonta ”muun lahjan määrä” on mielenkiintoinen. Mitähän sekin tarkoittaa? Riemukkaita suunnitteluillallisia, lentolippuja, hotelleja, ilmaispalveluksia vai mitä?

”Kun lahjan arvo nousee edellä mainittuun määrään (4000€), on lahjansaajan eli ehdokkaan annettava lahjaveroilmoitus. Pienemmistä summista lahjaveroilmoitusta ei tarvitse antaa. Verohallinto voi kuitenkin erikseen pyytää lahjaveroilmoitusta, jos on syytä selvittää, onko verovelvolliselle määrättävä veroa.”

Eipä kannata ehdokkaan riskeerata ottamalla omalle tililleen vaalitukea. Viisainta on perustaa tukiyhdistys eli yleishyödyllinen yhteisö. Silloin verottaja on todennäköisesti tyytyväinen. Ehdokas voi huokaista helpotuksesta tällaisissakin tapauksissa.

”Ehdokkaan puolesta suoraan kolmannelle osapuolelle maksetuista vaalikuluista ei yleensä synny ehdokkaalle veronalaista lahjaa. Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei ehdokkaan puolesta maksetuista vaalimainonnan menoista syntynyt ehdokkaalle veronalaista etua, koska mainostamiseen käytetyt varat eivät olleet ehdokkaan määräämisvallassa (KHO 1981/2236).”

Sen sijaan osakeyhtiön vähemmistöosakkaankin kannattaa olla varovainen, jos yritys maksaa hänen vaalimainoksensa. Summa lisätään ehdokkaan henkilökohtaisiin tuloihinsa. Paras siis pyytää naapuriyhtiötä maksamaan. KHO:n äänestyspäätös löytyy vuodelta 1984.

Verottaja ei myöskään ymmärrä, että vaalikulut olisivat tulonhankkimiseksi ja säilyttämiseksi tarkoitettuja kuluja.

"KHO 1971/1686:
Kansanedustajaksi valitulla olleita vaalikuluja ei voitu vähentää tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneina kustannuksina kansanedustajan toimesta saadusta tulosta. Verovuosi 1966."

Maalaisjärjellä tätä on vähän vaikea ymmärtää, koska tavallinen palkansaaja voi vähentää verotuksessa tulonhankkimisesta johtuvia kustannuksia. Toisaalta, kansanedustaja ei olekaan tavallinen palkansaaja, hänellä on monia käsittämättömiä etuja….jos sattuuu tulemaan valituksi.

Jos ei tule, niin henkilökohtaista vaalivelkaakin voi jäädä, eikä se ole mistään vähennyskelpoista. Sama tilanne on valituksi tulleellakin.

Lainaus

Voisiko Matti Vanhanen päästä pälkähästä?

laitinen_yle — Sat, 09 Oct 2010 16:43:08 +0000

Nyt olisi hyvä tilaisuus lyödä vetoa Matti Vanhasen kohtalosta. Voittaako poliittisesti painottunut vai tiukasti juridinen oikeuskäsitys, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta päättää tiistaina 12.102010 aloitetaanko ex-pääministerin vaalirahasotkussa esitutkinta vai ei.

Jos aloitetaan, niin senkin jälkeen voitaisi lyödä uudelleen vetoa: ovatko näytöt riittäviä vai eivät? Mahdollista esitutkintaa valvoo valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen. Jos esitutkintaa ei vaadita, on asia loppuun käsitelty.

Ex-pääministeri Matti Vanhanen. Kuva:YLE

Vasta mahdollisen esitutkinnan jälkeen perustuslakivaliokunta vie asian koko eduskunnan päätettäväksi. Yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä sitten ratkaistaan nostetaanko syyte valtakunnanoikeudessa.

Jos nostetaan, niin valtakunnanoikeuskin koostuu puoliksi poliitikoista. Toinen puoli on Suomen korkeimpia juristeja. Puheenjohtajana korkeimman oikeuden presidentti Pauline Koskelo, varapuheenjohtajana korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg ja kolme hovioikeuksien presidenttiä.

Aivan helposti ex-pääministeri Matti Vanhanen ei siis tule tuomituksi valtakunnanoikeudessa, jos joutuu sinne ollenkaan eduskuntavaalien lähestyessä. Siinä on poliitikoilla kova paikka miettiä mitä mistäkin päätöksestä seuraa.

Jos esitutkintaa ei aloiteta, niin kansa ei ymmärrä, mutta jos aloitetaan, niin tapaus Vanhanen roikkuu muitten puolueitten ilkuttavana kiusallisesti vaalien alla. Entäpä muut poliitikot, jotka saattavat liikkua jääviyden rajamailla?

Matti Vanhanenhan toimi vanhan ´maan tavan´mukaan ja oikeuskanslerikin mietiskeli muita asioita. Jääviydestä ei ennen oltu niin tarkkoja kuin nykyisin.

Toisaalta miten eduskunnan perustuslakivaliokunta voisi selittää, että Vanhanen ei oikeastaan ollutkaan jäävi päättäessään Raha-automaattiyhdistyksen avustusmäärärahoista, joista osa meni Nuorisosäätiölle, joka taas avusti Vanhasen vaalikampanjaa, eikä esitutkintaa tarvita?

Oikeuskansleri Jaakko Jonkkakin mietiskeli samaa, mutta huomautti, että esitutkinnan käynnistäminen on vain perustuslakivaliokunnan harkinnassa.

” Asian perusteelliselle selvittämiselle on aito tarve, sillä kyse on yhteiskunnallisesti merkittävää valtaa käytettäessä tapahtuneen epäillyn lainvastaisuuden tutkinnasta”, Jonkka kirjoitti lausunnossaan.

Kiusallinen ja hankala ennakkotapaus poliittisille päättäjille. Ex - pääministeri Matti Vanhaselle se on henkilökohtainen tragedia jo tässä vaiheessa ja vielä suurempi, jos hän joutuu valtakunnanoikeuteen ja tulee mahdollisesti siellä tuomituksi.

Tätä kirjoitettaessa vielä voisi lyödä vetoa aloitetaanko esitutkinta.
Kyllä vai ei?

P.S.

Enpä tiennyt tämän blogin alkua kirjoittaessani, että seuraavana päivänä (10.10.2010) Helsingin Sanomat julkaisee ministeri (ex-ympäristöministeriön kansliapäällikkö, korkeimman oikeuden hallintoneuvos) Lauri Tarastin, 69, haastattelun.

Aavistukseni, että Matti Vanhanen ei ehkä sittenkään joudu valtakunnanoikeuteen vain vahvistuivat, kun Tarasti arvioi haastattelussaan valtioneuvoston ja kunnanhallitusten jäsenten asemaa päättäjinä:

"He ovat välimaastossa, sillä he tekevät myös virkatoimia ja hallintopäätöksiä. He ovat yhtäaikaa poliitikkoja ja virkamiehiä."

Ovatko esimerkiksi määrärahapäätökset politiikkaa vai hallintoa? Tästä Tarastin mielestä on pohjimmiltaan kyse myös Vanhasen tapauksessa.

Siinä tuli samalla aktiivisen eläkeläismiehen selitysvinkkejä eduskunnan perustuslakivaliokunnalle miten päästää Matti Vanhanen ja valiokunta itsekin pälkähästä.

Edessä on historiallinen linjanveto.

P.PS.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta sitten päätti aloittaa esitutkinnan Vanhasen vaalirahasotkussa, mutta riittävätkö näytöt syytteen nostamiseen? Valtakunnansyyttäjä Matti Nissistä uhkaa nyt paheneva päänsärky. Kaikkeen sitä virassaan joutuukin, mutta minkäs voit.

Lainaus