Blogit - kännykkä

Ilmaiset pelit ovat kännykkäpelaamisen uusi rahasampo

Niko Antin — Sun, 04 Nov 2012 20:27:10 +0000

Viikonlopun Digiexpo-messuilla palkittiin jälleen vuoden kotimainen pelinkehittäjä, ja tänä vuonna vihaisten lintujen kanssa puuhastelleet saivat väistyä, kun kunnian sai toinen paisuva kotimainen peliyhtiö, Supercell. Palkinnon pokkasi yhtiön hittipelin, Clash of Clansin product lead Lasse Louhento, joka lupasi 3 000 euron palkinnon menevän suoraan Movember-viiksikampanjaan.

Supercell paisuu vauhdilla tahkoamalla erinomaista tulosta ilmaisten mobiilipeliensä avulla. Ilmaisilla peleillä? Kyllä. Ilmaisillakin peleillä voi takoa rahaa, salaisuus on nimeltään lisäsisältö, joka on tietysti maksullista.

Supercellin Clash of Clans -peli on ollut Applen App Storen tuottavin ohjelma jo 77 maassa. Yhtiö ei kerro yksittäisen pelin tuottolukuja, mutta paljasti lokakuun alussa New York Timesille, että CoC ja toinen hittipeli Hay Day tuottavat päivässä yhteensä noin 270 000 euroa.

- Tuo piti paikkansa, kun haastattelu tehtiin. Nyt vastaava luku on isompi, Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen myhäilee nyt.

Kummatkin ovat puhelimeen ladattaessa ilmaisia pelejä, mutta lisäsisältö maksaa. Ilmaiset pelit tuntuvat järjettömiltä, mutta ovat osoittautuneet hämmästyttävän tuottaviksi, sillä kun koukkuun jää, alkaa lisäsisältö kiinnostaa pelaajia. Laatua ilmaispeliltä kuitenkin vaaditaan, jopa enemmän kuin maksulliselta.

- Ilmaispelin on lähtökohtaisesti oltava käyttäjän mielestä parempi kuin maksullisen vastineensa. Ellei peli ole hyvä heti alussa, kuluttaja lopettaa pelaamisen saman tien, eikä pelinkehittäjä saa pelistään lainkaan rahaa, kuvailee Paananen

- Ilmaispeleillä pitää olla myös todella pitkä peliaika, jotta pienistä maksuista koostuva tulovirta on tarpeeksi suuri tekemään toiminnasta kannattavaa.

Paanasen mielestä ilmaispeleissä voittavat sekä kehittäjä että kuluttaja.

- Näin annetaan kaikille mahdollisuus kokeilla peliä luvallisesti ilman pelkoa piratismista. Kuluttajat voivat pelata peliä ja maksaa siitä juuri niin paljon tai vähän kuin haluavat. Tavallaan maksavat käyttäjät kustantavat lystin myös muille. Toisaalta myös pelinkehittäjä voittaa, koska näin hän saa pelilleen mahdollisimman laajan joukon käyttäjiä, Paananen selvittää.

Pelaajan kärsimättömyys tuo rahaa

Miten pelin sisäisillä pikkuostoksilla voi sitten tehdä rahaa? Useimmiten siksi, että pelistä innostuneet haluavat edetä siinä ilmaiseksi pelaavia nopeammin. Ilkka Paanasen mukaan Supercellin peleissä suosituimpia ostoksia ovat pelin kulkua nopeuttavat ns. speed-upit. Pelaaja pystyy niiden avulla nopeammin vaikkapa rakentamaan talon, lisäämään joukkoja tai keräämään muita resursseja. Esimerkiksi Hay Dayssä kasa virtuaalikolikoita maksaa 0,89 euroa ja Clash of Clansissa kasa virtuaalijalokiviä 4,49 euroa. Hätäisimmät voivat 90 euron panostuksella ostaa peräti arkullisen jalokiviä.

Mobiilipelien uuden rahasammon löytymisestä todistaa App Storen tuottavimpien pelien lista: DragonVale, Kingdoms of Camelot, CSR Racing ja mainittu Clash of Clans; jokainen näistä on lähtökohtaisesti ilmainen.

Applen lähes reaaliajassa julkaisema tuottavimpien ohjelmien lista löytyy mm. App Annie –sivulta. Kirjoitushetkellä kymmenen USA:n tuottavimman pelin joukossa on kaksi Supercellin peliä, näistä Clash of Clans on ykkönen. USA:n ostetuimpien iPhone-pelien listaa hallitsee puolestaan Rovion Bad Piggies (hinta 0.99$). Ei hassummin pieneltä Pohjoismaalta, joka on ihmismäärässä yhden amerikkalaisen osavaltion keskiluokkaa.

Täysin suomalaisin voimin kansainväliseen menestykseen ei ole kuitenkaan kumpikaan yritys ponkaissut. Sekä Rovion että Supercellin taustalla vaikuttaa riskipääomayhtiö Accel Partners USA:n Piilaaksosta. Sama yhtiö haistoi aikanaan menestystarinan myös Facebookissa, joten suomalaisille kehittäjille voi toivoa vain hyvää.

Lainaus

Mobiilisti

Jarmo Mustonen — Thu, 18 Feb 2010 20:59:10 +0000

Huono omatunto vaivaa. Ei vain ole saanut sitä näppäimistöä naaman eteen kirjoittaakseni kuulumisia. Ratkaisuksi tähän, tein työlistan puhelimeen. Se muistuttaa niin kauan tekemättömistä töistä ennen kuin kuittaan työn tehdyksi. Luonnollisesti.

Nykyään toimittajan kassin pitää olla aika iso. Keikalla pitää olla tallennin, kamera, lehtiö, mikki, puhelin, varaparistot, kaikkiin laitteisiin johdot ja vara-akut. Ehkä jollain on vielä pieni videokamera. Luulisi että vähemmälläkin selviää. Mutta itse asiassa ei meinaa enää selvitä. Valitettavaa.

Oma työnkuvani Ylessä on muun muassa löytää sopivia työvälineitä ammattilaisille, ammattimaiseen käyttöön. Mukana kulkevia ja ei mukana kulkevia laitteita. Hankaluuksia riittää. Lähes kaikissa vimpaimissa on tehty jonkinlaisia kompromisseja. Tallentimissa ei ole ammattilaisten liittimiä. Mikäli liittimet ovat ammattimaiset, niin sitten käyttöliittymä on tehty luvattoman vaikeaselkoiseksi. Olemme eläneet jo pitkään teknisten laitteiden murrosaikaa. Se tuo omat haasteensa. Laitteiden elinkaari on aivan liian lyhyt, laitteita ei ehkä kannata huoltaa ja ennen kaikkea, monet laitteet tulevat kuluttajille raakileina. Oli laite sitten tallennin, kännykkä, digiboxi, tv tai kamera, niin ensimmäisenä pitää olla päivittämässä laitetta. Joskus laitteen päivitys auttaa, joskus ei. Kun laitteita on paljon, on myös niiden ylläpidon järjestäminen haasteellista.

Mielestäni tulevaisuudessa tietyt laitteet eivät tule sulautumaan keskenään. Esimerkiksi toimittajan haastattelulaite tulee olemaan oma laitteensa. Toki siihen voi tulla lisäominaisuuksia kuten SIM-kortti, joka mahdollistaa tiedonsiirron ilman tietokonetta toimituksen palomuurin ulkopuolella olevalle ftp-palvelimelle. Samanlainen ominaisuus voi tulla toki myös nk. pokkari HD-kameroihin, mitä on viime vuosina ilmestynyt markkinoille. Kännykästä ei tule kaiken kattavaa mobiililaitetta. Siitä voi kyllä tulla navigaattori ja näppäilykamera, mutta ei esimerkiksi toimittajan pääsääntöistä yhtä ainutta työvälinettä.

Harmittaa, että tänä päivänä ei ole yhtään laitetta mitä voisi suositella hyvällä omatunnolla mobiilityökaluksi. Siis sellaiselle millä voit lähettää sähköpostia, ottaa tarvittaessa sen ensimmäisen kuvan onnettomuus paikalta, muokata esitelmää junamatkalla töihin tai tehdä pikaiset muistiinpanot seminaarissa. Muutamia mainitakseni. Sellaiselle olisi kova tarve ja kaikki sitä aina kysyvät. Tämän vuoksi seuraan ahkeraan eri valmistajien tuotejulkistuksia. Toivon että kesään mennessä esitellään laite mikä kykenee täyttämään kaikki suurimmat mobiilityöskentelyn haasteet. Muutamia tärkeimpiä ominaisuuksia tietysti on täysi QWERTY- näppäimistö, omilla erikoisnäppäimillä varustettuna (mielellään myös omilla numeronäppäimillä), vähintään 8M pikselin kamera varustettuna automaattitarkennuksella, led-salamalla ja 16:9-kuvasuhteella. Laitteen käyttöjärjestelmä pitää olla myös sellainen että siihen saa mukana kulkevan sähköpostin ja tärkeimmät sosiaalisen median tarvitsemat työkalut. Ai niin. Pitäähän sillä myös pystyä soittamaan ja lähettämään tekstiviestejä. Nyt sellaista ei ole millään valmistajalla. On vain kompromisseja ja enemmän viihdekäyttöön sopivia laitteita.

Tällainen työkalu puuttuu. On löydetty hyvät tallentimet, pokkarikamerat, mikrofonit, navigaattorit, peruspuhelinkin on löydetty. Näissäkin laitteissa on tehty kompromisseja, mutta niiden kanssa voi elää. Ehkä olemme viisaampia ensi syksynä. Lupaan pistää kirjoittamisen useammin ”to-do-listalle”.

Lainaus

Paikkatietojen käyttö - konseptointia ja ideointia

Tuija Aalto — Wed, 16 Sep 2009 19:28:19 +0000

Pelitilannekatsaus. Qaikussa käynnistyneeseen peliin on ensimmäisen päivän aikana osallistunut 15 eri henkilöä, kuusi #JYV -kanavalla ja 9 #Helsinki - kanavalla. #Helsinki johtaa tässä vaiheessa niin repliikkien ja osallistujien kuin eitettyjen erilaisten ideoiden ja näkökulmienkin määrällä.

Tilanne 16.9. klo 22

#JYV 20 kommenttia 6 eri osallistujalta

hessuj http://www.qaiku.com/home/hessuj/
haloefekti http://www.qaiku.com/home/haloefekti/
Markus http://www.qaiku.com/home/Markus/
apoikola http://www.qaiku.com/home/apoikola/
Ile http://www.qaiku.com/home/Ile/
vimma http://www.qaiku.com/home/vimma/

#JYV -kanavalla sanottua

- Kanava on leimautumista, identiteettiä ja kätevä tapa siivilöidä paikallistieto muusta muussista. Saa sekä etukäteis- että jälkikäteisinfoa paikallisista asioista, tapahtumista.

- Haluan tietää ketkä ihmiset ovat kiinnostuneita samasta aiheesta. Kiinnostaa, ketkä Qaikulaiset ovat jollain tasolla linkittyneitä Jyväskylään ja mitä kiinnostavaa sanottavaa heillä on.

- Verkoston jäsenten fyysisen ja henkisen sijainnin tietäminen auttaa livetapaamisissa. Ensinnäkin, että livetapaamisia syntyy ja toisekseen juttu lähtee jouhevammin liikkeelle, kun henkilöiden henkinen sijainti, eli kiinnostukset yms. ovat tiedossa. Kynnys offline-tapaamiseen varmasti alenee, jos esim. mikroblogista käy ilmi tutun henkilön liikkuminen samalla alueella. Joskus paikkatieto voi myös auttaa kristallisoimaan lähetetyn twiitin sanomaa ja ajatuksia sen takana. Mielelläni myös tapaisin livenä muita, jotka koen jo sossumedian käyttäjinä samanhenkisiksi.

- Viestin jättäjän sijainti on kontekstuaalinen tieto, jonka merkitys vaihtelee suuresti. Itse olen yleensä kiinnostunut sosiaalisesta aspektista, jolloin sijainnin kontekstimerkitys sitoutuu siihen, ketkä ovat samoilla huudeilla samoihin aikoihin.

- Fyysinen- ja virtuaalimaailma kohtaavat. Sosiaaliverkkotopografia = tässä paikalla sanottiin sitä ja kuunneltiin tota ... fiilis tallettuu bittiavaruuteen ja siihen voi päästä käsiksi jälkeen päin. Esim. kävelemällä paikalle fyysisesti lokaatiolaite (puhelin) taskussa. Lisäksi voit saada vaikka hälytyksen, jos omat hakukriteerit ja seuranta jutut täyttyy (advanced tamagotchi tyyliin: @erkka ja @tuija jättivät sulle tälläset läpät tälle kohtaa jemmaan). Tai että tässä kohdalla joku heebo kuunteli tätä biisiä...tsekkaa ja osta. Vähän niinkuin virtuaalinen bulletin board. Tulevaisuudessa historian tutkijat voivat penkoa tätä topoa kuten arkeologit konsanaan.kaikki linkittyy googlemapsiin. Kuvat, ääni, lyhytviestit, fiilikset ... kaikki.

#Helsinki - ketjussa 38 kommenttia 9 osallistujalta

Ile http://www.qaiku.com/home/Ile/
vaiheinen http://www.qaiku.com/home/vaiheinen/
jal http://www.qaiku.com/home/jal/
sakari http://www.qaiku.com/home/sakari/
jahapaula http://www.qaiku.com/home/jahapaula/
hessuj http://www.qaiku.com/home/hessuj/
natasha_l http://www.qaiku.com/home/natasha_l/
Sunaitis http://www.qaiku.com/home/Sunaitis/
salainen http://www.qaiku.com/home/salainen/

#Helsinki -kanavalla sanottua

Omat jäljet talteen / Itse täydennettävä karttatieto

- Paikkatiedot talteen mobiiliin palveluun tallennettavaksi siten, että niitä voi hyödyntää yhdessä karttatiedon kanssa. Siis esimerkiksi siten, että tekstissä mainitaan vaikkapa ravintola X, siitä löytyy URL lisätietoihin ja/tai saa tallennettua paikkatiedon mobiiliin ja siinä se on mahdollista klikata auki suoraan kartalle.

- Paikkatiedollinen delicious. Olet ulkona ja vaikka Kaisaniemessä haluat selvittää ratikan pysäkkiaikataulun. Surffailet mobiilikännyllä ja löydät oikean saitin. Nyt jos selaimesta löytyisi toiminto GeoBookmark, voisit tallentaa urlin siten, että jatkossa se löytyisi mobiiliselaimen bookmarkista sinulla tai kenellä tahansa muulla, joka on samassa paikassa.

- Purjehduskisan kisajäljet talteen - siten päästään jälkikäteen analysoimaan kisasuoritusta.

Lisätietoa kartalla

- Karttatietoon liitetystä lisäarvosta kuten vaikkapa eat.fi-palvelun kaltaisista toteutuksista. #eatfi on hieno palvelu, jos käytössä on geolokaatio. iPhone-appsissa eat.fi ainakin osaa näyttää ravintolat lähistöltä.

Miksei saman tien olisi palvelu, joka yhdistäisi tuon edellä mainitun geo-deliciousin, geo-arvostelun (voisi kehua vaikka maisemaa), geo-kommentoinnin (paikallisuutisointi vaikka onnettomuudesta) ja geo-videoinnin (paikkatietopohjainen QIK).

Paikallinen ravintoloitsija voisi laittaa "oman kaupungin kanavalle" mainoksiaan ja käyttäjä näkisi ko. kanavan fiidiä vain silloin kun hän sattuu olemaan ko. kaupungissa. Näin turisti saisi "paikallisuutisia" automaattisesti konfiguroimatta itse mitään... Oisko tässä mitään ideaa?

- Aivan paikallisia asioita eli kaupungiosan sisällä olevaa tapahtuma/tilannetietoa voisi olla hyödyllistä seurata.

- Olisi kiva voida liittää sijaintiin ja katselusuuntaan liittyen wikisivuja, joissa olisi esim. jonkin patsaan/rakennuksen historiaa. Sivulla voisi olla myös audiota, jolloin mobiilisofta voisi soittaa audiona turisti-infoa kun saavut tiettyyn paikkaan.

- Lisätyn todellisuuden mahdollisuudet: Videokuvan päälle tuodaan paikkakohtaista tietoa. Osa voi olla staattista, osa voi olla sometettua (esim. valokuvia/ääniraitaa/videoita/tekstiä onnettomuudesta). Olisi kiva tarjota paikallaolijoille live-audio-adhoc-chatti, esim. muodostamalla adhoc-wifi-yhteys lähialueen laitteiden kesken (iPhonessa GameAPI tukee kai tällaista mahdollisuutta). Voisi toimia myös viranomaistoiminnassa, kun ei tarvita mitään viranomaisverkkoa kun homma toimii lokaalisti.

Liikennepalvelut

- Joukkoliikenteen livesijainti (jos nyt vaikka sattuisi metro jumittamaan jostain syystä tunniksi tms.) Liikkuminen esimerkiksi julkisilla, miksei muullakin välineellä.

- Reittiopas antaa esimerkiksi laitureiden numerot sun muut ja olisi erityisen näppärää, jos niistä saisi bookmarkattua noiden laitureiden yms. paikat. Opasteita vaikkapa Kampin alueen pysäkeille.

- Google Maps Traffic on hieno palvelu, jonka soisi tulevan Suomeenkin. Voit kokeilla sitä avaamalla osoitteen http://maps.google.com/ ja klikkaamalla nappia "Liikenne"/"Traffic". Zoomaa jokin kaupunki (jenkeissä) vähän isompana näkyviin, niin tiet on värjätty vihreäksi, keltaiseksi ja punaiseksi.

- Piippaa, kun mun bussi on 5 minuutin päässä sijainnistani (=töistä kotiin viime hetkellä singahtaen). Toinen paikannussovellus kun olen bussissa: Känny hälyttää, kun olen lähellä pysäkkiä, jossa pitää jäädä pois. Saa nukkua rauhassa

Minä suhteessa muihin ihmisiin

- Sijaintitieto osana matkailuraporttia

- Jos meillä olisi paikkatietoisia kanavia, yhdellä ja samalla #bb-kanavalla hoituisi kaikkien maiden BigBrother-keskustelut, jos voisin kertoa, että haluan kunnioittaa kanava-asetukseen tehtyä maakohtaista suodatusta oman sijaintini perusteella. Kanavalle siis voisi sanoa (kanavan omistajan toimesta), että "[X] tämä on paikkatiedolla suodatettava, tarkkuudella [X] maa / [ ] kaupunki". Oleellista paikkatiedon dynaamisuus. #puuseppä -kanavassa viestinjättäjän paikkatieto toimisi suhteessa kanavan tilaajan silloiseen paikkaan. Esim. Oulussa toimiva puuseppä näkisi halutessaan striimissään vain esim. 200km säteeltä kirjoitettuja viestejä. Sopii siis hyvin, kun kyseessä on alueellisesti toimivat palvelut.

- Staattiseen paikkaan sidottuun kanavaan voisi liittyä paikkatietoaspekti toisella näkökulmalla: Jos kanavalle voisi kertoa sen sijainnin (esim. LAT/LON + säde), voisi tarjota käyttäjäasetuksen "Tuo striimiini näkyviin sijaintiini osuvia kanavia". Näin jos matkustan vaikka Berliiniin, striimissäni alkaisi näkymään #berlin -kanavan jutut.

- Kännysovellus, joka kävisi välillä kysymässä, onko lähistöllä muita henkilöitä, joilla on samoja kiinnostuksen kohteita. Ne voisi näyttää kartalla henkilönä/tagipilvenä, josta näkisi "ai tuolla menee @Kitti, joka on myös aktiivinen kanavilla XXX, YYY, ZZZ". Voisipa tarjota helpon käyttöliittymän, josta voisi katsoa, mitä hän on viimeksi ko. kanavilla huudellut. Tämä mahdollistaisi ihan uudenlaisia IRL-kohtaamisia myös henkilöiden kanssa, joita ei ole aiemmin nähnyt mutta joilla on samat kiinnostuksen kohteet.

- Lähestymiskiellonvalvontajärjestelmä. Tätä myös lapset voisivat soveltaa, jos haluavat välttää vanhempien kohtaamista perjantai-iltana.

- Missä minä olen juuri nyt -tiedon lähettäminen helposti: puhelimeen softa joka nappia painamalla ilman mitään lisäkoristeita (eli ei Latitude) postaisi koordinaatit määriteltyyn urliin. Niille jotka eivät osaa koodata pitäisi rinnalla olla helppo ja selkä paikka johon koordinaatit pamahtaisivat.

- Töissä muutama kollegani ja assari jakaa jo paikkatietoja keskenään Google Latitudella. Ihan mukava, kun voi aamulla katsoa, kannattaako soittaa vai odottaa hetki, kun pitää jokin asia käydä läpi.

- Ihan yleisen mielenkiinnon vuoksi on kiva tietää, missä päin verkoston jäsenet fyysisesti vaikuttavat. Ehkä tässä on myös kaikuja "vanhan maailman" määrittelyistä, joissa kotikaupungilla oli enemmänkin merkitystä.

- Tavallisten ihmisten seuraaminen ei ehkä ole tarpeen, mutta esim. kansanedustajat saisivat kyllä jakaa paikkatietojaan.

Pisteiden lasku

Ketjun absoluuttinen repliikkien määrä (Qaiku laskee)
Ketjussa esitettyjen eri näkökulmien määrä (pelinjohtajan arvio)
Keskustelun antoisuus ja pelin hauskuus (pelinjohtajan arvio)

Pelin voittajajoukkue todetaan ensi torstain Internetin tietovirrat - seminaarissa.

Lainaus

Kännykkä saa kirjan puhumaan

laitinen_yle — Mon, 16 Mar 2009 10:04:37 +0000

Siitä vaan kamerakännykällä napsautat kuvan kirjasta ja kohta se alkaa puhua. Sellainen on hybridikirja, joka on kehitetty metsäteollisuuden omistamassa Keskuslaboratoriossa (KCL) Espoossa.

Ei kirja ole kuollut vaan kehittyy. Onhan se sähköinen kirja jo olemassa, mutta perinteisen kirjan ominaisuuksia voidaan muutenkin kehittää. Vaikkapa oppikirjana nykyteknologiaa käyttäen.

Tämä prototyyppiasteella oleva hybridikirja toimii niin, että vaikkapa englannin oppikirjassa on kuvakkeita, joista kamekakännykällä otetaan valokuva. Kännykkä siirtää kuvan automaattisesti nettiyhteydellä ´äänipankkiin´ ja kohta kirja alkaa puhua kännykän kautta.

Oppilas kuulee heti kuinka oppikirjassa oleva vieraskielinen sana äännetään. Puhutun tekstin ymmärtämistä voidaan harjoitella samaan tapaan.

Tai sitten tulee vieraskielisiä kysymyssarjoa kieliopista, joihin pitää vastata. Hybridikirja toimii näin myös opettajana.... mutta ei se oikeita opettajia korvaa vaan avustaa.

Miten tämä sitten liittyy Suomen metsäteollisuuteen, kun tein Metsän uudet innovaatiot – sarjaa YLE Radio Suomen Metsäradioon ( 16.3. 2009) ?

Kun kirja monipuolistuu, niin painettujen kirjojen tarve jatkuu. Kirjahan on sinänsä hyvin kätevä. Kirjoihin tarvitaan paperia, kustantajat myyvät kirjoja ja metsänomistajat puutaan paperiksi.

Siinä sivussa lapsukaiset oppivat paremmin vaikka englantia, venäjää, espanjaa, ranskaa ja kaikenmaailman muita kieliä.

Lainaus

Paikkatiedosta syvyyttä muistoille

Tuija Aalto — Thu, 05 Mar 2009 11:32:05 +0000

Olen viime aikoina testaillut kännyköille suunnattuja paikkatietopalveluja. Kaksi kiinnostavinta käyttää Googlen karttoja.

Helmikuussa julkaistu Google Latitude on lisäominaisuus Google Maps - sovellukseen. Googlen kartalla on voinut ilman Latitudeakin löytää oma sijaintinsa ja reittiohjeita haluamaansa kohteeseen. Latitude tuo kartan selaamiseen sosiaalisen kerroksen: kartalla näkyvät nuppineulanpään kokoisina avatareina ne kaverit, jotka ovat antaneet luvan sijaintinsa seuraamiseen. Jos sattuu vilkaisemaan palvelua siihen aikaan, kun kaveri on työmatkalla tai muuten reissun päällä, on lystikästä seurata matkan etenemistä kartalla.

Yksityisyyden suoja puhuttaa

Google Latituden ilmestyessä nousi esiin aiheellinen huoli yksityisyyden suojasta. Miten voimme luottaa hakukonemediajättiyhtiölle elämästämme syntyvän näin massiivisen tietokannan tallessa pitämisen? Tietosuojan sääntely on jo kuuma puheenaihe ja sen merkittävyys vain kasvaa sitä mukaa kun elämäämme puolestamme dokumentoivien palvelujen käyttö yleistyy.

Brittiläinen tietosuojaa puolustava järjestö Privacy International näkee Latitudessa tietosuojariskejä (Privacy international identifies major security flaw in Google’s global phone tracking system). Järjestö moittii sitä, että joku muu kuin puhelimen käyttäjä voi tämän tietämättä kytkeä jäljityksen eikä ohjelmisto aktiivisesti muistuta puhelimen käyttäjää siitä, että paikkatiedon jakaminen on kytketty päälle. Näin on mahdollista, että puhelimen käyttäjää jäljittää tämän tietämättä esimerkiksi työnantaja tai mustasukkainen puoliso. Yksityisyyttä loukkaavana järjestö pitää sitäkin mahdollisuutta, että vanhemmat antavat lapselle puhelimen käytettäväksi ja jättävät mainitsematta, että siinä on jäljitys päällä.

Google Maps - karttapalvelun päälle rakennettu Brightkite on paikkatietoon perustuva sosiaalinen verkostoitumispalvelu. Siinä missä Google Latituden kontaktit ovat omia tuttuja, Brightkitessä voi myös seurata aktiviteettia jonkun paikan tiimoilta ja liittyä mukaan keskusteluun, jos siltä tuntuu.

Brightkitessa voi tietokoneen tai kännykän selaimella tarkastella itseään lähellä olevia käyttäjiä määrätyn etäisyyden puitteissa (10, 50 tai 100 km), koko "universumia", omia ystäviä, paikkoja, joissa on käynyt sekä asettamiaan paikkamerkkejä. (Kuva Brightkiten iPhone-sovelluksesta).

Brightkiteen pyrähti helmikuulla joukko uusia kokeilijoita Suomesta etsimään korvaajaa epävakaalle Jaikulle. Vaihtoehtoina verkostoitumiseen on mainittu muiden muassa Twitter ja Friendfeed. Lopullista voittajaa ei liene julistettu ja Jaikussakin on yhä elämää.

Google Latituden ja Brightkiten lisäksi markkinoilla on joukko muita kuluttajille suunnattuja paikkatietopalveluja erilaisissa testivaiheissa. Kotimaisina esimerkkeinä ainakin Elisan Zircle, yksityisessä betassa oleva Zokem ja Nokian Friendview.

Mitkä jaan - rutiinit vai poikkeamat?

Raaka tässä ja nyt - paikkatieto on kuitenkin ensimmäisten kokemusten perusteella melko hankalasti käytettävää. Dopplr - palvelun kehittäjä Matt Jones muistuttaa pitkässä, mutta kiinnostavaa perspektiiviä paikkatiedon käyttöön tarjoavassa esseessään, että arkena reittimme ovat rutiineja. Töihin, tarhaan, kotiin, kauppaan, kuppilaan.

Vakiopaikkojen ilmoittelu lähipiirille ei tarjoa sellaista merkittävää lisäarvoa arkeen, että ihmiset sen vuoksi asettaisivat yksityisyyden suojansa vaakalaudalle. Itse asiassa paikkatiedon ilmoittelu tuttavapiirissä voi aiheuttaa kiusallisia sosiaalisia tilanteita, jos vastaanottaja tulkitsee saamansa paikkatietoilmoituksen kutsuna liittyä seuraan, vaikka sitä ei sellaiseksi ollut tarkoitettu (lue Wired - lehden mainiosta artikkelista I Am Here: One Man's Experiment With the Location-Aware Lifestyle). Jones pitääkin aikomusten ilmaisemista reaaliaikaista paikkatietoa hyödyllisempänä. Tieto siitä, että kiinnostava tuttava on samaan aikaan samassa kaupungissa ja saattaisi innostua illallisseuraksi saattaa olla arvokas paljon matkustavalle. Tähän ideaan perustuu Dopplrin toiminta-ajatus.

Aikomusten julki viljelyyn perustuu myös Helene Auramon Zipiko - yrityksen tuote (Helene Auramon haastettelu: Zipipopin mobiilisovellus Zipiko lupaa säästää aikaa tapaamisten sopimisesta).

Tulevaisuuttakin kiinnostavampi menneisyys

Hyvä esimerkki rutiineista poikkeamisesta on matkustaminen. Itselle ennestään tuntemattomaan paikkaan liittyvä tieto on arvokasta - mitä täällä tapahtuu, mistä mitäkin löytää. Omasta matkasta raportoiminen on hauskaa sekin: olen nyt täällä - viesti on jotenkin hohdokkaampi lähettää Ouagadougousta kuin kolmosen ratikasta. Edellyttäen, että langattoman laajakaistan kaupunki-infrastruktuuri on kunnossa.

Matt Jonesin ajattelussa ehkä kaikkein kiehtovin näkymä onkin - yllättäen - menneisyys. Jos meillä on mahdollisuus visualisoida oman elämämme paikkatieto jollain viehättävällä tavalla, saavat muistojen albumit aivan uusia ulottuvuuksia. Näitä polkuja tallasin keväällä 2009, muistelen mummona karttaa katsellen ja sille viuhkaksi aina kulloisenkin näkökulman perusteella asettuvaa elämänvirtaa selaten.

Lainaus