Blogit - Twitter

Mitä sinä teet verkossa A2-illan aikana?

Terhi Upola — Tue, 04 Nov 2014 06:54:01 +0000

Terhi Upola on Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vuorovaikutusdeskin vt. tuottaja
terhi.upola@yle.fi

Minulla on positiivinen ongelma: #a2ilta on todella suosittu aihetunniste eli hashtag Twitterissä. Itse en ainakaan kunnolla pysty seuraamaan keskustelua. Twiittejä tulee illassa tuhansia, joista suuri osa on nopeita, tunteellisia reaktioita. Varsinaista vuorovaikutusta on vähän.

Aktiivisia twiittaajia on tähän mennessä ollut illan aikana enimmillään joitakin tuhansia – määrä tuskin on laskussa. #a2ilta-twiittejä on julkaistu enimmillään noin 10 000 päivässä.

Mitä jos twiittejä olisi useita kymmeniä tuhansia? Näin voi ihan hyvin olla jonain päivänä.

Ratkaisuna valikointi

Uskon, että ratkaisu piilee kuratoinnissa eli sisällön valikoimisessa ja järjestämisessä uudella tavalla. Käytännön vaihtoehtoja on monia. Hyvät käytännöt selviävät kokeilemalla.

Voimme toki odottaa, että Twitter alkaa itse voimakkaasti valikoida näyttämäänsä sisältöä, kuten Facebook tekee (sivuhuomautuksena: onko se Facobookin valikointi niin hirveää, kuten moni valittaa?).

Parempi on kuitenkin ryhtyä kuratoimaan sisältöä itse.

Minä ainakin lukisin mielelläni vaikka viikkoakin myöhemmin huolellisesti valikoidun twiittikoosteen, jos saisin siitä uusia näkökulmia ja ajattelemisen aihetta. Voisin jatkaa keskustelua Twitterissä, kun voisi ensin vähän funtsia ja muodostaa ajatuksia.

Mutta entä itse teemaillan aikana?

Toki twiittejä nostetaan tv-ruutuun, mutta niiden seuraaminen ei ole vuorovaikutteista, kuten keskustelu Twitterissä.

Pitäisikö ihmiset aktivoida pohtimaan tiettyjä kysymyksiä Twitterissä? Tai kannustaa heitä käyttämään lisäaihetunnisteita (#) jo käytetyn #a2ilta-tunnisteen lisäksi? Ja pitäisikö nämä kysymykset tai lisätunnisteet olla näkyvissä myös tv-ruudussa?

A2 Koulukiusaamis-illassa toimme #a2ilta-tunnisteen rinnalle #anteeksi-tunnisteen, jota käyttämällä pyysimme välittämään anteeksipyyntöjä kiusatuille. Kokeilu oli mielestäni onnistunut. Tunnistetta käytettiin yli tuhat kertaa.

Käytännön tuotekehityslaboratorio

A2-illan aikana on reilun vuoden järjestetty myös reaaliaikainen keskustelu, livechat, Ylen verkkosivuilla. Keskustelu on välillä ollut hyvinkin korkeatasoista, mutta ei juurikaan integroitua tv-keskusteluun.

Ehkä myös livechat pitäisi siirtää Twitteriin: pyytää vaikka kymmentä tai kahtakymmentä alan asiantuntijaa muodostamaan ”varjoraati” tai muuten vaan keskustelemaan teemoitetusti aiheesta illan aikana Twitterissä.

Myös ohjelman avoin toimituskokous järjestetään livekeskusteluna verkossa noin kuukausi etukäteen, ja tänä syksynä aloitimme käsikirjoituksen joukkoistamisen – mikä käytännössä tarkoittaa ihmisten omien ratkaisujen esilletuomista käsillä olevaan ongelmaan.

Mitäpä jos avointa toimituskokousta ja käsikirjoitus- ja ongelmanratkaisujoukkoistusta seuraava livechat järjestettäisiinkin vasta teemaillan jälkeen, esimerkiksi seuraavana päivänä? Vasta, kun illan aikana heitellyistä kommenteista alkaa poikia uusia, harkittuja ajatuksia?

A2-illasta on muodostunut jonkinlainen oheisruudun tuotekehityslaboratorio, jossa on mahdollista kokeilla joka kerta jotain uutta. Erilaisten livechattien ja käsikirjoitusjoukkoistuksen lisäksi olemme kokeilleet esimerkiksi testejä, some-sisällön kuratointia Ylen verkkosivuille sekä pienimuotoisia äänestyksiä.

Mitä sinä haluaisit tehdä verkossa A2-illan aikana? Twiittaa ideasi kahdella tunnisteella, #a2ilta ja #idea. Tai kirjoita perinteiseen malliin kommenttisi alle tai sähköpostia tekijöille.

terhi.upola@yle.fi

Lainaus

10 twiittiä, jotka (ehkä) muistetaan

Niko Antin — Tue, 04 Jun 2013 08:05:53 +0000

Kirjaviisaat jaksavat aina muistuttaa, että opukset ja niiden tekijät tullaan muistamaan vielä pitkään sen jälkeen, kun kirjoittajat ovat jo maaksi muuttuneet. Digitaalisena aikana ei ole niin varmaa, että alkuperäiset ykköset ja nollat säästyvät, mutta säilyykö kuitenkin muisto? Esimerkiksi tullaanko twiitit muistamaan vielä pitkään? Ja millaiset viestit, ehkä nämä?

1. Maaliskuu 2006: Ensimmäinen twiitti

Twitterin perustivat Jack Dorsey ja Evan Williams. He julkaisivat omilla tileillään saman, kohtuullisen tylsän viestin ”just setting up my twttr”, jotka olivat ehkä ensimmäisiä Twitterin kautta maailmalle menneitä viestejä.

2. Huhtikuu 2007:Tuleva presidentti povasi sodan loppua

Illinoisin osavaltion senaattori Barack Obama liittyi Twitterin vuonna 2007, pari kuukautta sen jälkeen, kun hän oli ilmoittanut asettuvansa ehdolle USA:n vuoden 2008 presidentinvaaleihin. Mistä Obama twiittasi? Hän uskoi sodan loppumisen olevan vain yhden allekirjoituksen päässä. Allekirjoituksen saaminen kesti kuitenkin yli kolmevuotta; Yhdysvaltain taisteluoperaatiot päättyivät virallisesti vasta elokuussa 2010, ja USA:n joukot poistuivat Irakista lopullisesti vasta vuonna 2011.

3. Tammikuu 2010: Ensimmäinen twiitti avaruudesta

Nasan astronautti T. J. Creamer oli ensimmäinen ihminen, joka lähetti twiitin avaruudesta. Sittemmin "Twitterverseä" on ihastuttanut avaruudesta käsin ainakin maailman viilein astronautti, kanadalainen Chris Hadfield, joka mm. versioi Bowien Space Oddityä kansainvälisellä avaruusasemalla.

4. Kesäkuu 2012: Pyöräilijän perusarvot

Seitsenkertainen Tour de France -pyöräilyn voittaja Lance Armstrong joutui viime vuonna USA:n antidoping-toimikunnan hampaisiin, ja häneltä vietiin kaikki tittelit. Viime lokakuussa Armstrong poistikin tiedot voitoistaan Twitter-tililtään. Mieleenjäävässä twiittauksessaan Armstrong viis veisaa doping-tuomiostaan ja ilmoittaa keskittyvänsä viiden lapsensa hoitamiseen ja kunnossa pysymiseen.

5. Kesäkuu 2012: Suomi valitsee Twitter-Finlandian

Vuoden 2012 Twitter-Finlandian voittajaksi valittiin vapaa toimittaja Olli Sulopuisto (@osulop). (Mies tunnetaan myös Rele-blogista, toim. huom.) Twitter-Finlandia ei kirjapalkintoesikuvansa jäykkyyteen yllä, sillä valinta lähti liikkeelle Ylen Suora Linja -ohjelmasta. Vaikka ajatus oli hauska, ehkä tämä viserrys ei kuitenkaan jää tunnustuksesta huolimatta elämään Twitter-historiankirjoitukseen. Twitter-Finlandian saajan päätti koomikko Lotta Backlund.

6. Marraskuu 2012: Vielä neljä vuotta

Barack Obaman voi nostaa esiin myös viimeaikaisempien tapahtumien yhteydessä. Ennen kuin presidentti Obama nousi lavalle vahvistaakseen vaalivoittonsa ja uudelleenvalintansa, hän ilmoitti voitostaan Twitterissä tunteellisen kuvan kera. Joidenkin lähteiden mukaan tästä twiitistä tuli vuoden 2012 uudelleentwiitatuin kirjoitus.

7. Joulukuu 2012: Paavi saapuu linjoille

Katolisen kirkon päämies paavi Benedictus 16:s alkoi yllättäen twiitata. Innokas suhtautuminen uuteen mediaan ei pelastanut työsuhdetta, vaan paavi erosi tehtävästään pari kuukautta myöhemmin. Vanhat twiitit tuhottiin, koska samaa @Pontifex-tiliä käyttää nyt hänen seuraajansa Franciscus I. Twitterin omaan blogiin on kuitenkin koottu Benedictuksen alkutaipaletta mikrobloggauksessa.

8. Huhtikuu 2013: Näyttelijä tajuaa, että Suomessa kaikki on paremmin

Suomalaiset saattavat muistaa vielä pitkään ihmisoikeustoimijana tunnetun näyttelijän Mia Farrow'n positiivisen kommentin Suomesta hyvinvointivaltiona. Farrow nosti esiin, että Suomessa lapsilla on taattu päivähoito, ilmainen yliopisto ja julkinen terveydenhoito. Farrow'n Suomi-ajatukset herätti teollisuusmaiden hyvinvointia kartoittanut raportti.

9. Toukokuu 2013: Warren talossa!

Maailman tunnetuimpiin ja menestyneimpiin sijoittajiin lukeutuva Warren ”Omahan oraakkeli” Buffett päätti liittyä twiittaajien joukkoon toukokuun alussa. ” Warren is in the house”, kuului Berkshire Hathaway -sijoitusyhtiön 82-vuotiaan johtajan ensimmäinen viesti nuorekkaasti. Tähän USA:n entinen presidentti Bill Clinton kuittasi ”mikäs siinä kesti?” Clinton liittyi Twitteriin kuukautta aiemmin. Buffett on sittemmin twiittanut vain toisen kerran.

10. Toukokuu 2013: Eronneen päätoimittajan ajatukset

Helsingin Sanomien päätoimittajan Mikael Pentikäisen potkut tulivat monille yllätyksenä. Vaikka yhtiössä oli tapahtunut moista ennenkin, oli siitä kulunut jo vuosikymmeniä. Pentikäisen ensimmäinen twiitti ex-päätoimittajana saattaa jäädä elämään suomalaisten mielissä - tai ainakin media-alaa seuraavien mielissä. Sittemmin ex-päätoimittaja on ollut aika hiljaa Twitterissä.

Lainaus

Pokerimuodollisuudet kermakurkku Brezhnev – Twitterin surrealistinen runokone Horse_ebooks

Olli Sulopuisto — Tue, 05 Jun 2012 11:34:35 +0000

Jokaiseen päivään pitäisi mahtua pieni ripaus sattumanvaraisuutta, kuten vaikkapa lause

(using fingers to indicate triangular shape) SMELL SMELL SMELL GOOD NEW NEW NEW slice drink MATCH SPARKLER (thrown in air) STARS STARS STARS
— Horse ebooks (@Horse_ebooks) June 1, 2012

tai kenties

As one dentist said, " I wish I had downloaded
— Horse ebooks (@Horse_ebooks) May 27, 2012

Ne ovat esimerkkejä Horse_ebooks-nimisen Twitter-botin tuotannosta. Kyseessä on e-kirjoja spämmin keinoin mainostava vekotin, jonka surrealistiset 140-merkkiset viestit ovat tehneet siitä kulttisuosikin. Viestit rakentuvat kaupiteltavien e-kirjojen lauseista, mutta ne on yhdistelty niin kummallisella tavalla, että lukijan ensimmmäinen reaktio on hihitys. Tällä hetkellä horse_ebooksilla on yli 76 000 seuraajaa.

Osalle faneista Horse_ebooksista on tullut melkeinpä pakkomielle. Burton Durand piirtää niiden pohjalta sarjakuvia ja New York Timesin Jacob Harris rakensi Nytimes_ebooks-botin, joka rakentaa lehden uutisista dadaistisia minirunoja.

Faneista innokkain on Gawker-blogin toimittaja Adrian Chen, joka vaivoja säästämättä jäljitti Horse_ebooksin keksijän. Venäläinen webkehittäjä Aleksei Kuznetsov ei tosin ole vieläkään myöntänyt täysin avoimesti olevansa hepparobotin isä, mutta melkein kuitenkin.

Myös Suomesta löytyy horse_ebooksin ystäviä. Toukokuussa Twitteriin ilmestyi käyttäjä nimeltään Heppa_ekirjat, jonka tuotanto näytti kovin, kovin tutulta. Esimerkkiviesti:

Kaalipannu toivoa, tosi, tosin, toteuttaa, Tšekkoslovakia
— Heppa ekirjat (@Heppa_ekirjat) May 8, 2012

Päätin selvittää, mistä suomenhevosen nonsense-runoilussa on kyse. Heppa_ekirjat suostuikin antamaan haastattelun, tosin vain tekstichatissa Skypessä. Aloin epäillä, että kyseessä olisi joku tuttuni, jonka saattaisin tunnistaa äänestä, mutta hän ainakin vakuutti, ettemme ole koskaan tavanneet. Mene ja tiedä – mystisiä nämä nimettömät internet-hahmot.

Horse_ebooks tuli hänelle tutuksi tämän vuoden tammikuussa juurikin siitä tehtyjen sarjakuvien kautta. Vähitellen idea suomenkielisestä versiosta alkoi itää. On jopa mahdollista osoittaa nimenomainen hetki, jolloin idea alkoi tuntua niin hyvältä, että se oli syytä panna täytäntöön.

– Suihkussa. Se oli jokin illan hetki. Päähäni tuli sana POKERIMUODOLLISUUDET, ja seuraavassa hetkessä ymmärrys siitä, että se jos jokin, on sana, jolla heppailu TÄYTYY aloittaa, hän kirjoitti.

Toisin kuin algoritmiin luottava Horse_ebooks, suomenkieliset hirnahdukset kootaan käsityönä. Ne eivät ole suoria käännöksiä Horse_ebooksiin twiittauksista. Niissä ei myöskään ole kaupiteltu e-kirjoja, ainakaan vielä. Miten tweetit sitten syntyvät?

– Ehkäpä tiivistettynä: hulluus, jota hakuteknologia avittaa. Toimintani perustuu enemmän irrationaaliseen tuumintaan ja yhdistelemiseen, hän kertoi.

– "Sana kerrallaan", hulluja yhteyksiä hakien. Ja eka sana voi tulla alitajunnasta, jostain väärinkuullusta jutusta tai joskus kylmän viileästi pakottamalla (=jotain sanoja hakukoneeseen, yleensä hakutuloksista löytyy jotain kiintoisaa, josta lähteä rakentamaan).

Lopuksi oli vielä kysyttävä, onko hepalla suosikkia Horse_ebooksin tuotannosta.

– Ooh, täytyy olla! Rehellisyyden nimissä täytyy todeta, että originaalisuosikkieni louhinta voisi viedä kohtuuttomasti aikaa, mutta pikaselailussa tämä vei voiton useimmista:

Well Well Well Well Well Well Well Spling Spring Sprinn Well Well Well Well Well Well Well Well Sprint? Well Well Well Well Spring Spiing
— Horse ebooks (@Horse_ebooks) May 16, 2012

Saattaako sitä paremmin sanoa?

Lainaus

Viikko journalismin tulevaisuudessa: Tässä ovat netin keisarit! Näin Facebook aiheutti Kreikan velkakaaoksen!

Mika Rahkonen — Fri, 16 Dec 2011 22:02:35 +0000

Postaus on journalismin tulevaisuutta käsittelevää säännöllistä kirjoitussarjaa, jota aiemmin julkaistiin Yleisradion sisällä.

Joulu lähestyy ja mieli on ylevä, joten aloitetaan korkealta.

Tekki/netti/media/vekotinsaitti Gizmodo listaa netin 25 suurinta vaikuttajaa.

Nämä ovat ihmisiä, joiden sanoilla on painoa ja joiden perässä nettitrafiikki kulkee.

Listalla on mm. Reutersin sosiaalisen median tuottaja Anthony DeRosa, New York Timesin tekno-bloggari Jenna Wortham, Two And a Half Meniin loikannut näyttelijä ja Twitter-sensaatio Ashton Kutcher ja yksi maailman kuuluisimmista leffakriitikoista, Chicago Sun-Timesin Roger Ebert.

Mutta kuka on ykkönen?

Ykkönen on Reddit-palvelun käyttäjänimimerkki Maxwell Hill. Hän oli ensimmäinen, joka keräsi Redditissä yli miljoona karma-pistettä, joita saa, kun postaa hyviä linkkejä ja kirjoittaa rakentavia kommentteja.

Ovatko nämä sitten oikeasti netin vaikutusvaltaisimmat ihmiset?

Njääh. Mutta on pohdinnassa vinha perä. Netin keisarit pystyvät ohjailemaan yleisövirtoja paljon paremmin kuin mihin vanhemmissa tiedotusvälineissä on totuttu. Tästä median uusvallasta on vielä puhuttu aika vähän, mutta takuulla siitä puhutaan pian lisää.

Reuters kyseli mediakonferenssiinsa osallistuneilta ns. vanhan median ja markkinointialan pomoilta, mikseivät nämä hillu Twitterissä. Vastauksissa risteävät kivasti ylimielisyys ja itseironia.

Reippain oli mainosalan jätin WPP:n ykköspomo Martin Sorrell: ”Teidän sähköposteihinne vastaamisessa on jo tarpeeksi. Kamoon, olen 66-vuotias, melkein liimatehtaalla”, töräytti Sorrell.

Sitten Ruotsiin. Siellä on aina niin kivaa.

SVT on alkanut satsata tietokantajournalismiin, ja kertoo siitä parin minuutin videolla.

Yhtiön tuorein datajournalismin hanke on selvitys siitä, missä päin Ruotsia on eniten poliiseja suhteessa väkilukuun.
Ihan kiva tietää, mutta, tuota noin, lopputulos ei ns. luvalla sanoen näytä ihan järjettömän coolilta.

*

Samainen SVT on ilmeisesti joutunut selittämään aika monelle asiakkaalleen, miksi yhtiö ei ole tehnyt enempää applikaatioita tarjonnastaan. Ehkä jopa niin monelle, että selitys kirjoitettiin ylös ja julkaistiin yhtiön verkkosivuilla.

SVT selittää, että suljettu applikaatio on huonompi ja vähintään tekijälleen hankalampi ratkaisu kuin kaikkialle sovitettu webbipalvelu.

Lisäksi yhtiö antaa ymmärtää oppineensa yhteyksistä Applen kanssa, että on kivempi, jos ei tarvitse olla yhteyksissä Applen kanssa.

Tätä samaa applikaatiot vs. web –riitaa käydään maailmalla jo ties kuinka monetta vuotta. Siltä on helppo säästyä, jos hoksaa katsoa muualle.

Mutta mediataloissa tätä asetelmaa seurataan tarkasti. Applikaatiomarkkinoilla liikkuu yli kaksi miljardia taalaa, laskee tutkimusyhtiö Forrester, joka onkin sitä mieltä, että koko se intternetti on jo hengityskoneessa.

Höpö höpö, vastaa journalismitutkija / webbiguru Dave Winer.

Kiitos tästä linkistä tähän samaan blogiin kirjoittavalle kollegalle Karde Haakanalle.

Markkinatutkimusyhtiö Insites ei halua, että sitä kutsutaan markkinatutkimusyhtiöksi. Sitä pitäisi kutsua muutosagentiksi.
Niinpä tietysti.

Oli miten oli, mutta niin on, että Insites on tehnyt vaikuttavan kalvo-show’n sosiaalisen median tilastoista pitkin maailmaa.

167 kalvon esitys on täynnä varmasti ihan hyödyllistä, mutta vähän ehkä tylsää dataa.

Siitä selviää mm., että yli puolet on potkaissut joskus jonkun sosiaalisen median verkostostaan ulos. Mikä on yleisin syy?
Tappelu? Mustasukkaisuus? Salavuoteus? Intohimorikos? Plääh – yhteyksien vähäisyys. Mitäs mä sanoin, että data on vähän tylsää.

NBC alkaa jo ottaa vauhtia Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

Yhtiö avasi vastikään pelkästään politiikalle pyhitetyn saitin. Se yrittää olla vähän kunnianhimoisempi verkkopalvelu kuin mihin Amerikan network-televisiossa on totuttu. Tarkoitus ei ole enää pelkästään kasata tv-tuotantoja verkkoon, vaan luoda nettimäisempää ilmaisua.

*
Kevennys.

Aiheuttiko Facebookin menestys Kreikan velkakriisin?
Ilman muuta!
Saivatko Ava-nimiset vauvat Yhdysvaltain asuntokuplan aikaan?
Totta kai!
Businessweek näyttää, miten voi todistaa mitä vaan, kun on kaksi käyrää ja vahva usko.

Lainaus

Itsenäisyyspäivänä tanssitaan ja twiitataan

Kari Haakana — Fri, 02 Dec 2011 13:07:16 +0000

Yle televisioi ja radioi totuttuun tapaan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton. Mutta juhliin voi osallistua myös netissä.

Viime vuonna suosituksi osoittautunut mahdollisuus kommentoida juhlia teksti-tv:ssä Twitterin avulla toteutetaan tänäkin vuonna. Merkinnällä #linnanjuhlat varustettuja twiittauksia julkaistaan teksti-tv:n sivulla 398 klo 18.30 alkaen.

Ylen Linnan juhlat -sivustolla julkaistaan illan aikana kuvagalleria illan tunnelmista ja vieraista. Twiittaajilla on myös mahdollisuus auttaa toimitusta vieraiden tunnistamisessa. Tunnuksella #linnanjuhlat_kuka tunnistetaan kuvagalleriassa esiintyviä juhlien vieraita. Lisäksi tarjolla on artikkeleita juhliin valmistautumisesta ja aiemmista itsenäisyyspäivistä.

Facebookissa tapahtumia voi kommentoida Linnan juhlat -sivun seinällä, jossa juhlia seuraa Olotila-palvelun toimitus. Voit lähettää sivulle myös kuvan omasta kotikatsomostasi.

Iloista itsenäisyysjuhlaa!

Lainaus

Pystyykö kansanedustajien Twitter-yhteyksistä päättelemään jotain?

Tapio Kantele — Tue, 08 Nov 2011 13:37:21 +0000

Visualisoin kansanedustajien keskinäiset yhteydet Twitterissä. Kuvasta näkyy havainnollisesti miten kansanedustajat toisiaan Twitterissä seuraavat.

Värit eivät edusta puolueita, vaan algoritmin löytämiä luokkia. Väri tosin näyttää kertovan suhteellisen tarkasti mitä puoluetta tai ideologiaa kukin kansanedustaja edustaa. Kokoomuslaiset seuraavat toisiaan, mutta ei paljon muita.

Demarit ja osa Vasemmistoliittolaisia ovat Twitterkimpassa, kun taas Vihreillä ja uuden sukupolven Vassareilla on oma piirinsä. RKP hakee turvaa Keskustalta, joka näyttää olevan keskeisestä sijainnistaan huolimatta kapealla kärjellä mikroblogipalvelussa. Perussuomalaiset ovat jättäytyneet kansanedustajajoukon reunoille tarkkailuasemiin.

Mitä isompi pallukka edustajalla on, sitä enemmän hän seuraa muita ja on seurattavana. Nuolenkärki kertoo kumpaa seurataan. Kansanedustajien keskeiset twitteristit ovat pitkään vaikuttaneita suurten puolueiden keskeisiä toimijoita.

Yritä saada kuvasta tolkkua, miltä näyttää?

Kansanedustajat Twitterissä - avaa isompi kuva selainikkunaan

Lainaus

Tapaus #A2ilta - TV-ohjelman digitaaliset kerrokset ja pitkä häntä

Tuija Aalto — Wed, 30 Mar 2011 06:47:51 +0000

Eilinen Ajankohtaisen kakkosen netti-ilta (osa 1) (osa 2) synnytti odotetusti paljon keskustelua heti ohjelman aikana. Perinteisen formaatin mukaisesti ohjelmaan sai lähettää tekstiviestejä, ja niitä julkaistiin ruudulla. Ohjelman ylimääräinen vuorovaikutteinen kerros oli mahdollista kytkeä päälle teksti-television sivusta 398. Teksti-tv:n toimitus julkaisi ohjelman kuluessa 700 Twitter-viestiä.

Twitterin käyttäjät keskustelivat keskenään vilkkaasti. Suurelle yleisölle suunnatun ohjelman sisältö ja muoto eivät heitä aivan tyydyttäneet. Kootakseni aiheesta intohimoisesti kiinnostuneiden edelläkävijäyleisöjen ehdotuksia yhteen perustin Muistion, jota jaoin Twitterissä ja Facebookissa linkinlyhentäjän avulla siistityllä osoitteella bit.ly/neuvot.

Twitter-keskusteluissa aiheelle tavallista netin käyttäjää syvemmin omistautuneet saattoivat solmia uusia suhteita toisiinsa ja käydä omaa keskustelua valtavirran vieressä.

Some-kerroksen etuna oli myös ohjelman saavutettavuuden parantuminen : "Mukavaa, että kuuro vaimonikin pysyy kärryillä seuraamalla pelkästään #A2ilta -htagin tweettejä. hyvä (So)Me!", päivitti Roni Laukkarinen illan aikana.

Twitter-pöhinä #A2ilta -tunnisteella toi TV-ohjelman myös televisiota seuraamattomien ulottuville:

"Kiitos kaikille twiittaajille, pitääpä joskus toistekin olla katsomatta telkkaria näin", virnisti Marko Salonen viestissään.

Monelle teksti-television sivun 398 Twitter-virtaan pääsy oli sykähdyttävä kokemus kahden sekunnin kuuluisuudesta: "Minunkin tweetini näkyi ruudulla. Andy Warholin 15 minuuttia on supistunut kahteen sekuntiin", Jyrki Ollinen totesi.

Lainaus

Sähköpostin kuolema

Augustina Jämsä, A-tuubi — Tue, 02 Nov 2010 11:57:09 +0000

Palasin töihin pitkältä opintovapaalta ja kauhukseni huomasin, että sähköpostissani oli 3 548 lukematonta meiliä. Kysyin itseltäni, miksi en ole lukenut työsähköpostejani opintojeni aikana. Miksi, miksi, miksi? Päivittäinen sähköpostin lukeminen olisi säästänyt paljon aikaa ja vaivaa. Masentavaa.

Vakuutuin siitä, että sähköpostin tulevaisuus näyttää synkältä. Toki sitä vielä tarvitaan osana yhtiön ja ihmisten välisessä kommunikoinnissa ja tiedostojen siirtämisessä. Kuka muistaa aikaa ennen sähköpostia? Sähköpostia kritisoitiin hypetyksenä. Viimeinenkin jääräpää on jo vuosia sitten ottanut näppäimistön käteensä ja kiltisti näpyttelee viestinsä bitteinä taholta toiselle.

Sähköpostin on korvannut sosiaalinen media. Se ei ole hypeä eikä se ole trendi, se on tätä päivää ja tulevaisuudessa se voi tarjota vielä parempia kommunikointimahdollisuuksia. Vuorovaikutteiset web- ja mobiilipalvelut mahdollistavat nopean, suoran ja tiivistetyn tavan viestiä toistemme kanssa. Opiskelun ohessa roikuin joka päivä erilaisissa sosiaalisen median verkkopalveluissa. Twitter, Facebook, Foursquare, Second life, Bambuser, Qik, Dipity, G-talk, Skype, MSN muutamia mainitakseni. Käykää tutustumassa kyseisiin palveluihin.

Monet yhtiöt hyödyntävät kyseisiä web-palveluita osana yrityksen profiilia. Toiset paremmin ja toiset hieman horjuvammin. Sen ei pitäisi olla varsinaista markkinointia eikä mainontaa. Sosiaalisessa mediassa pitää pystyä tarjoamaan erilaista sisältöä, substanssia jolla on merkitystä. Yhtiön täytyy olla vuorovaikutuksessa käyttäjiensä kanssa ja vastata kentältä tuleviin kysymyksiin. Edellä mainittu tarkoittaa tietenkin aikaa, viitseliäisyyttä ja intohimoa. Uskon, että tulevaisuudessa viimeinenkin jääräpää ottaa kännykkänsä tai miniläppärinsä käsiinsä ja hyödyntää palveluiden tarjoamia mahdollisuuksia, kukin kykyjensä mukaan.

Tunnustan, deletoin osan meileistäni.

Kirjoittaja on juuri palannut kouluttaumislomalta sosiaalisen median opintojen parista.

Lainaus

Twitter siirtyy televisioon Teksti-TV:n välityksellä

Arttu Silvast — Thu, 06 May 2010 07:26:11 +0000

Ruotsalaiset.

Niinpä niin.

Ruotsalaiset ovat tunnetusti hyviä kaikessa.

Ennen kuin joku keksii, niin ilmoitan jo heti näin kättelyssä seuraavaksi esittelemäni idean olevan ruotsalainen. Tarkemmin ottaen kyseessä on SVT:n Euroviisujen yhteydessä tehty kokeilu, jossa juontajien takahuone-Tweetit näkyivät Teksti-TV:n kautta televisiolähetyksessä.

Suoraan on ryöstetty, itse asiassa, hieman muunneltuna kuitenkin sentään, mutta silti, ruotsalainen innovaatio.

Minulle ajatuksen toimitti varsin innostunut Radio X3M:n verkkotuottaja Suzan Aledin. Hän jakoi innostuksensa varsin onnistuneesti myös minun kanssani, mitä sitten puolestani jaoin vielä eteenpäin YLEn Uusissa palveluissa. Ja sitten päätimme kaikki yhdessä tehdä innostuneesti näin.

Tässä siis ensimmäinen konkreettinen esimerkki siitä, kuinka Twitter upotetaan suoraan YLEn televisiolähetykseen Teksti-TV:n kautta.

Näin Tweettaat televisioon

Näin alussa, ja ensimmäisessä vaiheessa, olemme ajatelleet käyttää vielä ohjelmaspesifiä risuaitaa #euroviisut. Tätä testattiinkin jo varsin innostavin tuloksin 29.4. Euroviisulähetyksen yhteydessä.

Teknisesti Tweetit päätyvät televisioon niin, että tietyllä risuaidalla, #euroviisut, julkaistut Tweetit haetaan RSS-syötteen kautta julkaisujärjestelmään, jonka kautta ne julkaistaan Teksti-TV:n sivulle 398. Avatessasi televisiostasi kyseisen Teksti-TV:n sivun Euroviisulähetyksen yhteydessä, Tweetit uppoavat osaksi lähetyksen näkymää, siis samalla tavoin kuin vaikkapa tekstitys.

Keskustelu on tässä vaiheessa moderoitua, joten Tweettailussa voi esiintyä muutamien sekuntien tai minuuttien viiveitä. YLEn Teksti-TV:n Euroviisut-sivustoa hoitaa Sami Koivisto.

Tweettaa siis hashtagilla #euroviisut, mikäli haluat, että viserryksesi siirtyy lähetykseen. Säädä televisiosi Teksti-TV:n sivulle 398, ja vastaanottimesi on valmis Tweettien ja lähetyksen yhteisvastaanottoon. Euroviisut löytyvät Teksti-TV:stä sivulta 390.

Vuoden 2010 Eurovision laulukilpailu järjestetään Oslossa ja tarkempana tapahtumapaikkana toimii Telenor-areena.

Ensimmäinen semifinaali käydään tiistaina 25. toukokuuta ja toinen semifinaali torstaina 27. toukokuuta. Euroviisut huipentuvat lauantaina 29. toukokuuta järjestettävään finaaliin.

Eli ei muuta kuin luomaan todellisuutta uudestaan ja Tweettaamaan lähetykseen!

PS. kyseisen kokeilun jälkeen sama systeemi on siirrettävissä myös muihin ohjelmiin. Mikäli tulee mieleen hyviä ehdotuksia mihin, miten ja miksi niin niitä otetaan innostuneesti vastaan. Kiitos jo etukäteen!

arttusilvast.blogspot.com
twitter.com/arttusilvast

Lainaus

Törkeä vakoilutapaus

Reijo Perälä — Fri, 12 Feb 2010 06:45:11 +0000

Minun läppärini sisään oli juuri menossa muurahainen, mutta minä listin sen. Tarkkailevatko muurahaiset postiani? Onko tämä Stasin juoni? Onko niitä enemmän? Onko niillä pesä koneessani? Onko tietoturva uhattu?

Ei! En ole seonnut ja lääkityskin on ihan kohdallaan – luultavasti.

Tohtori Kaikkonen auttaa

Meillä on ihan oikeasti kotona muurahaisia - kesät talvet - rapiat kymmenen vuotta sitten rakennettu talo. Joskus ne painavat jonossa makuhuoneen nurkasta toiseen, joskus ne häviävät, joskus ne tulevat armeijakuntina keittiöömme.

Vekkulia porukkaa rauhan oloissa! Mutta ei kotona kauhean kivoja mustina janoina ja parvina.

Käyn taistelua muurahaisia vastaan. Aluksi en käyttänyt niitä vastaan ydinaseita vaan Hooverin imuria.

Olin edellisenä iltana imuroinut kaikki muurahaiset pois. Mutta kuinkas ollakaan, aamulla kun heräsin, porukat painavat Porilaisten marssin tahdissa imuriputkesta ulos – tasatahtia, jonossa, hyvässä marssimuodostelmassa.

Olin kokenut henkilökohtaisen Pearl Harborin. Minut oli yllätetty. Kylmä sota kiihtyi.

Olin valmis vastaiskuun.

Päätin ottaa käyttöön biologiset aseet. Sumutin kaikki nurkat muurahaisten torjuntaan tarkoitetulla aineella. Olin valmis vieläkin järeämpiin aseisiin.

Mutta tuho oli täydellinen. Ja voittajat kirjoittavat sotahistorian, ei siinä muurahaisia muisteta.

Niin luulin - kunnes tuli tämä yksi, joka yritti marssia läppäriini.

Mutta niitä täytyy olla enemmän!

Ne ovat soluttautuneet kannettavaan tietokoneeseeni ja mitä ne siellä tekevät, ovat perustaneet pesän ja vakoilevat postiani.

Ovat selvillä siitä, minkälaisia strategisia suunnitelmia meillä on Elävän arkiston, YLE Areenan, Teksti-TV:n tai YLEn netissä olevan pääsivun kehittämisestä

Ja entäs jos Areenassa ryhdytään vielä nettikauppiaiksi. Paljastavat Mikael Jungnerin juonet Maikkarin Pekka Karhuvaaralle ja Sanomien Mikael Pentikäiselle, tälle uudelle Aatos Erkolle.

Vai onko kysymys siitä, että muurahainen on yhteisöllinen ötökkä. Ne haluavatkin vain osaksi sosiaalista mediaa ja Facebookissa fanittaa jotakin hyvää sivua kuten esim. ”Olen varma että Oulu saavuttaa 20 000 fania ennen muita kaupunkeja” tai että ”Mulla oli lahjoja vaikka mihin, mutta sitte tuli kaikenlaista”.

Lainaus