Blogit - guggenheim

Ei armoa Guggenheimille

Aleksis Salusjärvi — Wed, 25 Sep 2013 11:03:19 +0000

Kulttuuriosaston lähetyksessä avattiin kansalaiskeskustelu G2-hankkeesta. Vastaanotto oli tyly. Uusi ja avoimempi taidemuseohanke kuitattiin rahojen haaskuuna.

Kuulijoiden puheenvuoroissa julkisten varojen käyttö ulkomaisen taidesäätiön hankkeeseen sai melkein täystyrmäyksen. Tällä kertaa pöydällä on avoin asiakirja, jonka sisällöistä ja ehdoista toivotaan laajaa keskustelua. G2:n toteutumisen suurimpana esteenä näyttää kuitenkin olevan kansan epäluulo hanketta kohtaan.

Elämäntaitelija mummi

Guggenheim-säätiölle ehdotan todellista taidetekoa. Sijoittakaa rahanne elämän taiteeseen ja rakentakaa Helsingin Etelärantaan lastensairaala! Elämähän on suuri taideteos ja niin monet sairaat lapset tarvitsevat uuden sairaalan Helsinkiin. Sairailla lapsilla ja heidän läheisillään olisi hienot maisemat katseltavaksi, mikä edesauttaa paranemista. Tällaiseen elämänmuseoon olisin
valmis antamaan verorahojamme, TEHKÄÄ SIIS TAIDETEKO, JOHON TAATUSTI
SAATTE KOKO SUOMEN KANSAN TÄYDEN TUEN, KOKO MAAILMAN HUOMION JA TEETTE JOTAIN TODELLA TÄRKEÄÄ ELÄMÄNTAIDETTA.

Anonyymi

Suomeen ei tarvita tuollaista mammuttiluokan, ainakin hinnaltaan, taidemuseota. Siihen sijoitettuja rahoja ei saada koskaan takaisin, sillä ei Guggenheimin nimi houkuttele tänne niin paljon kävijöitä maailmalta. Nuo rahat voidaan sijoittaa tähdellisempiinkin asioihin.

Kari
Hei
Harvoin tarjolla
Stalinistit ovat linnoittautuneet päätöksentekoelimiin ja kaataa soraa kaikkiin asioihin, jotka toisivat kannattavaa toimintaa ja työpaikkoja Suomeen, koska nämä kommunistit tarvitsevat alennustilaa ja työttömiä äänestämään näitä.

Hessu
Hei. Steven Elop näytti meille suomalaisille kuinka bisneselämä toimii Amerikan malliin. Lupaukset ja todellisuus ovat kaukana toisistaan!
Ei ikipäivänä Guggenhaimia Helsinkiin!
Jos niin käy lopetan verojen maksun.

Anonyymi
Ei venäläiset tänne tule taidetta katsomaan. Koko esitys on muutenkin ihan tyhjän päällä.

Margit
Valitettavasti en hyväksy museota jossa ei ole realismia eikä Helsingistä saa parkkipaikkaa joten yleisöpula uhkaa on paljon tärkeämpää hoitaa vanhat museot joista tärkeimpiä ovat Kansallismuseo ja Ateneum.

Juhu
Matkailuhankkeena tämä vaikuttaa mielettömän hienolta. Kun meillä on myös Emma ja Kiasma ja jos myös Amos Anderssonin hanke etenee niin Helsingin vetovoima kyllä kasvaa mielettömästi. Itse olen käynyt kerran Bilbaossa. Ilman Guggenheimia tuskin olisi tullut mentyä, vaikka itse museossa en käynyt. Vaikutus on siis jo läsnäololla.

Pia
Hei, kun rahasta tänä päivänä on niin huutava puute ja esimerkiksi uutta lastensairaalaa varten ei tahdo löytyä killinkiäkään. Ehdottaisin, että Guggenheimin vaativat rahat sijoitettaisiinkin siihen lastensairaalaan, se on kuitenkin huomattavasti tärkeämpi rakennus.
Osan rahasta voisi sitten sijoittaa uusiin sisältöihin vanhoissa museoissa.

Paavo
Korni rinnastus liikenneympyrä ja museorakennus. Liikenneympyrä rakennetaan kerran, maksaa sen mitä maksaa. Museon rakentamiskustannukset ovat vain noin 10 prosenttia museon kokonaiskustannuksista.

Mikael-59
Hei.Kuuntelen ohjelmaa...Kysymys: Miksiköhän Suomi on Guggelheim-ihmisille noin tärkeä.? Kyl Suomen "taide"? ELÄÄ JA VOI HYVIN ILMAN "jenkkiguggelheimiakin". Laskelmia saa...ja Päivän politiikkaankin mennen...Nokian/Microsoft -sopimuksissa ON "MÄTÄÄ".?,..kuin on Guggenhjelm -sopimusten "PÄIVÄNVALON" kanssa.?.Hei ja Kiitos.!

pidän kulttuurista
guggenheim nyt, ihan kun haluttaisiin jotain mukahienoa, toimivaa kulttuuria on jo, nouseeko vero%? taloustilanne epävarma, ihan kuin ostettais juhlapukua, vaikkei ole arkivaatteitakaan ehjänä...??

Shoutboxissa keskustelu kävi vilkkaana. Tässä osa viesteistä:

Mani

Korruptio Suomessa: Kyllä Guggenheim osaa voidella suomalaiset virkamiehet ja poliitikot nöyriksi, vastaanottaviksi ja tottelevaisiksi maksujen lupaajiksi. Helppo nakki.

Martti

Eduskuntatalon alakerrassa, maan alla on ne pommisuojat ihan käyttämättömänä. Gokkelin voisi laittaa sinne. Ja yläkerta maksaa omistaan.

Anonyymi

Haloo Arkio: Suomen ei pidä maksaa mitään Guggelille! Päinvastoin, heidän pitää maksaa! Ja nyt puhuu juontaja potaskaa!

Rantanen

Jenkit voisivat rakentaa sen ihan omillaan Porkkalaan. Siellä se ei häiritsisi ketään.

Pajuselle muistomerkki

Nostakaa Vrouw Maria ja tehkää sille museo Suomenlinnaan tai vaikka Kauppatorille. Tulee halvemmaksi ja vetää varmasti enemmän katsojia kuin Gugge. Sitä paitsi venäläiset ovat valmiit rahoittamaan koko homman.

Anonyymi

Uskonto on hurja juttu. Nämä kaksi ovat Gugge-uskovaisia, joihin mikään järkipuhe ei pure!

Jyllantilainen nettikuulija

Paskaa, jotta yhteiskunnan pitäis sijoittaa mokomaan soppaan... =:Oi} )

J.Koski

Missä on tämän lähetyksen asiantuntijat, eli tulevat maksumiehet?

Anonyymi

Tekisköhän ne jonkun horoskoopinkin, kun ovat niin varmoja mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.

Pajuselle muistomerkki

Vai on GUgge yhtä tärkeä kuin lastensairaala!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Anonyymi

Höpöhöpö. Jos on valittava sairaalan ja museon välillä, tehdään sairaala!

Nipa

Lastensairaala ei siis ole tärkeä! Pidetään mielessä kun seuraavat vaalit tulevat.

Anonyymi

Miksi muuten siellä radiossa ette anna täältä tulevalle äänelle enmmän tilaa. "Aika kriittistä". Pyh, täältähän tulee täystyrmäys

Pertti

Onko täällä joku Gokkelin kannattaja? Esitähän mielipiteesi rohkeasti.

Karnanen Kuopiosta

Guggenheim Keskelle Helsingin kauppatoria.

Ihmettelen

On tosi ikävää, että asiantuntijat äänessä, joutuvat lentämään Nykkiin

Jyllantilainen nettikuulija

..juu.. ja LEIPÄ-jonojakin kuulemma siellä Suomessa... ~:0)

Aatux

Jaa-a. Eihän Suomessa mitään lamaa ole kun yrittävät ajaa kuin käärmettä pyssyyn tätä museo-ajatusta.

Ihmettelen

Kansale kai nämä tehdään eikä eliitille

Pajuselle muistomerkki

Miksi kymmeniä pieniä museoita suljetaa ympäri Suomen? Koska valtio vetää tukensa pois, mutta Guggeen tulisi olla varaa!!!

Lauri

Karnanen: Kuopiossa on kuulemma toriparkki tyhjänä. Haudataan tuo kuggeli sinne. Ja betonia paljon päälle.

Anonyymi

Pankaa jäitä hattuun. Maaseudun köyhä kansa maksaa jo teidän leuhkimisen kulut.

Karnanen Kuopiosta

Lauri: Guggenheim maksaa viulut ja torimyyjien ei tarvitse värjötellä lumituiskussa... ; ) Hyvä diili.

Tane

Mitä iloa tuosta museosta muka olisi kehä-kolmosen ulkopuolisille?? Maksajaksi kyllä kelpaamme.

Pajuselle muistomerkki

En ihmettele että rouva on Kiasman pomo, sen verran käsittämätön oli viimeine kommetti

Jyllantilainen nettikuulija

Studiossa yksimieletön nikkarikerho.. ~;Oi

Kuuntelija

Ikävää kuunnella näiden ylimielisten kulttuuriälykköjen ns. tavallisten suomalaisten halveksintaa ja oman erinomaisuutensa esillenostamista. Hermostuneet naurunpurskaukset kyllä antavat ajatuksen aihetta siitä, että keskustelijat eivät itsekään oikein tiedä perusteita kannanotoilleen.

Arto

Ymmärsivät sentään lopettaa tuon keskinäisen Gukkeli-kerhon. Hyvä niin. Ymmärsivät, ettei kansalta kannata kysellä mitään.

Layla

Ohjelma veti vertoja Kansanradiolle ;-).

Pajuselle muistomerkki

Layla; Naulankantaan

Illu

Nää kirjoittajat eivät ilmeisesti tee mitään. Kaikki tekeminen lisää toimeliaisuutta ja lisää talouskasvua. Jos ei tehdä mitään, vaan maataan kaljalla työttömyyskorvausta nauttien, niin lamahan siitä jatkuu.

Mara

Meinaatko Illu, että siirrymme suoraan toimintaan, jos sitä Kuggelihallia aletaan rakentaa?

Lainaus

Newyorkilaista perestroikaa

Aleksis Salusjärvi — Fri, 20 Sep 2013 12:01:29 +0000

Guggenheim on valmis tekemään ehdotuksen, josta emme voi kieltäytyä. Tiistaina paljastetaan yksityiskohdat.

Tätä emme halunneet viime kerralla:

Katajanokan tontille wow-rakennusta. Guggenheim-museon rakentamiskustannuksia (140M€) kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin maksettavaksi. Tämän lisäksi 24 M€ Guggenheim-säätiön lisenssimaksua 20 vuodessa (siis lupaa käyttää Guggenheimin nimeä) sekä lähes seitsemää miljoonaa museon käyttökustannuksia vuosittain.

Huhujen mukaan tällainen on uusi ehdotus:

Etelärantaan puinen museorakennus. Yksityistä rahaa museon rakentamiseen kymmeniä miljoonia. Museon vaikutusalueeksi koko Etelä-Suomi ja toteutuksen ehdoista avoin kansalaiskeskustelu. Kävijämääräennuste kasvaa aiemmasta puolesta miljoonasta ylöspäin. Helsingistä tehdään Itämeren museopääkaupunki.

Guggenheim I kaatui saneluehtoihin, jossa demokraattiselle päätöksenteolle jätettiin kumileimasinmahdollisuus joko hyväksyä tai hylätä hanke. Hankkeen ehdot olivat Guggenheim-säätiölle riskittömät.

Guggenheim II on ottanut opiksi aiemmista virheistä. Nyt mitään ei nuijita kasaan, vaan keskustelua toteutusehdoista käydään avoimemmin. Saamme siis eteemme avoimen asiakirjan, joka sisältää ehdotuksen 2M€:n arkkitehtuurikilpailun toteuttamisesta. Rahat tähän tulisivat luultavimmin yksityisiltä lahjoittajilta.

Käytäväpuheiden perusteella tavoitteena on lietsoa kahdessa vuodessa mielikuvapeliä havainnekuvilla tulevasta rakennuksesta. Toiveissa on myös, että maailmantalous lähtee nousuun, mikä helpottaisi päätöksiä uusista sijoituksista. Uuden ehdotuksen pääkohdaksi noussee siten vain arkkitehtuurikilpailusta päättäminen kaupunginhallituksessa.

Yksityistä rahaa Guggenheim-hankkeeseen ounastellaan erityisesti Venäjältä. Helsingin keskustaa ollaan siis huhujen mukaan muokkaamassa aggressiivisesti niin New Yorkista kuin Venäjältä käsin. Hankkeen painopisteeksi on myös entistä selvemmin asettumassa turismi, mikä kasvattaa kävijämääräennustetta. Aiempi museoselvitys arvioi vuotuiseksi kävijämääräksi puolta miljoonaa maksavaa museovierasta. (Vertailun vuoksi: Ateneumin kaikkien aikojen huippuvuosi on kerännyt 400 000 kävijää ja Kiasman 350 000.)

Helsingistä ollaan hurjimmissa suunnitelmissa rakentamassa Itämeren museopääkapunkia, joka kilpailisi Tukholman, Kööpenhaminan ja Pietarin kanssa. Pietarin Eremitaasissa käy vuosittain lähes kolme miljoonaa kävijää. Kilpailu on siis äärimmäisen kovaa.

Mitä Guggenheim-hanke sitten oikein sisältää?

Talon toimintaa ohjaavat lukuisat ulkoiset paineet. Huhut kertovat, että Bilbaon Guggenheim-museolla olisi veto-oikeus kaikkeen Euroopassa tapahtuvaan Guggenheim-toimintaan. Se tarkoittaisi, että huippukuvataidetta Helsinkiin ei välttämättä tulisi.

Helsinki-Guggenheimin painotus olisi tällöin design ja arkkitehtuuri, joita on mahdotonta ajatella turistirysän vetonauloiksi. Rakennusten pienoismallit ja lasimuotoilu eivät ikimaailmassa tule keräämään vajaata miljoonaa kävijää vuodessa.

Myös rakennusbudjetti vaikuttaa verrattain vaatimattomalta. Guggenheim on Musiikkitalon kokoinen ponnistus, jonka kuitenkin tulisi olla niin houkutteleva kokonaisuus, että se toimisi kaupungin päänähtävyytenä.

Kansainväliset taidemuseohankkeet ovat viime vuosina asettuneet 200M$ huitteille. Turistivetonaulojen kustannukset lasketaan kuitenkin aivan eri kertoimella. Abu Dhabiin rakenteilla oleva Guggenheim nousee kokonaan omalle kulttuuriin keskittyneelle saarelleen, jonne pystytetään myös Louvren haarakonttori. Hankkeen kokonaisbudjetti on 27 miljardia dollaria. Arizonan Bentovilleen avattiin pari vuotta sitten taidemuseo Crystal Bridges Museum of American Art, jonka kustannukset olivat miljardi dollaria.

Iso kysymys on myös hankkeeseen mahdollisesti liittyvä korruptio. Virkamiehet eivät oikeusvaltiossa saa valmistella julkisia hankkeita salassa. Yksityisen säätiön suunnitelmiin osallistuminen virkamiehen roolissa täyttäisi siten lukuisia korruption tunnusmerkkejä. Jos on käynyt niin kuin käytävillä huhutaan, koko G-hanke on leivottu kaikessa hiljaisuudessa poliittisessa eliitissä nuijanlyöntejä vaille valmiiksi.

Guggenheim II ehdotus julkistetaan tiistaina 24.9. kello 15.15.

Kulttuuriosaston Guggenheim-lähetys alkaa samana päivänä 19.06.

Lainaus

Sanokaa G, kun haluatte taidekohua

Axa Sorjanen — Mon, 10 Jun 2013 15:00:16 +0000

Guggenheimin säätiön ankara hinku Helsinkiin nousi 15. toukokuuta taas kerran otsikoihin. Ja taas kerran se pulpahti esiin vastoin hanketta ajavien toiveita. Koska uutisen takana oli Stradan toimituksen lähes vuoden kestänyt salapoliisityö, palaan vielä kerran asiaan. Vaivannäkö antaa luvan pieneen mehusteluun.

Solomon R. Guggenheim Foundationin museohanke Helsinkiin pyöräytti heti alkumetreillään liikkelle riemastuttavan huhujen hyökyaallon. Riemastuttavan kaistapäisyydessään, mutta toimittajille raskaan, sillä väärää tietoa on koko ajan liikkunut enemmän kuin oikeaa. Hallitsematon huhumylly osaltaan tärväsikin hankkeen julkisuuskuvan. Kun vielä kuuluisa selvitys oli hutaisten tehty, eikä itse esityskään ollut kaupungin kannalta kaksinen, kaupunginhallitus kaatoi hankkeen tiukassa äänestyksessä 2. toukokuuta viime vuonna. Tosin jo silloin kunnallispoliitikot supisivat, että Guggen kaataminen oli Helsingin kaupungin toiseksi suurimman valtuustoryhmän, Vihreiden kosto apulaiskaupunginjohtajien paikkoja jaettaessa ohi kiilanneelle Kokoomus-Demarit -akselille, ennen kaikkea Kokoomukselle, jonka lempilapsi Guggis oli. Ensimmäisen vaiheen tapahtumat kannattaa kerrata jatkon ymmärtämiseksi.

Välittömästi kaupunginhallituksen tyrmäysiskun jälkeen, heti seuraavana päivänä, Guggenheimin johtaja Richard Armstrong ilmoitti, että hanketta ei ole haudattu. Joten ei ollut mikään ihme, että huhut Guggen paluusta kiersivät vahvasti jo ennen viime juhannusta. Luotettavista lähteistä alkoi kuulua sipinää elo-syyskuun vaihteessa, silloin jo uumoiltiin, että korkean profiilin lobbaritoimisto Miltton Networks olisi palkattu edistämään asiaa. Spekulaatioita kiihdytti useissa tehtävissä lähellä Guggenheimia ajavien taidealan toimijoiden kanssa työskennelleen World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeen yhteysjohtajan Sanna-Mari Jäntin palkkaaminen ja rekrytoinnin erikoinen varhainen julkistaminen edellisen tehtävän vielä jatkuessa.

Syyskuussa kerrottiin erään arvovaltaisen luennoitsijan sanoneen merkittävässä kansainvälisessä seminaarissa, että Guggenheim-säätiö on vakuuttanut hänelle, että projektia ei haudata 'ennen kuin jokainen kivi on käännetty'. Ilmasilta Helsingin ja New Yorkin välillä vilkastui syksyn ja alkutalven aikana. Homma pidettiin visusti salassa.
Tätä helpotti osaltaan monien mielestä liian korkeaa profiilia hankkeessa pitäneen Janne Gallen-Kallela-Sirénin siirtyminen Buffaloon komeaan virkaan. Se tasoitti tietä ammattimaisemmalle taustavalmistelulle.
Helsingin Guggenheimin johtajaspekulaatiot pyörähtivät nekin isoilla kierroksilla liikkeelle, eikä niitä vähentänyt ainakaan se, että mukana huseerannut Miltton poikkeuksellisesti julkisti sopimuksen useiden Gugge-pelureiden lähipiiriin kuuluvan suomalaisen Berndt Arellin johtaman Ruotsin kansallismuseon kanssa.

"Varakas ulkomaalainen herrasmies haluaa tavata iltapäiväkahvien merkeissä"

Tammi-helmikuun vaihteessa Guggenheimin johtoa osallistui ylipormestari Jussi Pajusen järjestämään salaiseen tapaamiseen, johon kutsuttiin kaupungin korkeinta virkamiesjohtoa ja luottamusmiesten avainhenkilöitä. Julkisuudessa on puhuttu illallisesta, mutta Stradalle Jussi Pajunen korjasi: "Tieto ei pidä paikkaansa. Tapasimme iltapäiväkahvin merkeissä." Tilaisuuden ohjelmaa tai osallistujalistaa Pajunen ei ole pyynnöistä huolimatta meille antanut. Yhteyttä pidettiin tiiviisti, korkean tason tapaamisia järjestettiin myös New Yorkissa, Guggenheimin kotipesässä.

Kevään mittaan kierrokset kiihtyivät. Miltton Networksin voimakaksikon, toimitusjohtaja ja Jyrki Kataisen entisen polittisen erityisavustajan Jussi Kekkosen sekä Jutta Urpilaisen entisen spin doctorin Matti Hirvolan kerrottiin pörräävän aktiivisesti asian ympärillä. Huhuja oli kuitenkin vaikea varmistaa, kunnes huhtikuun loppupuolella tietoja alkoi tihkua useammasta luotettavasta lähteestä.

Toukokuun alussa alkoi näyttää selvältä, että Gugge-skuuppi on kohta näpeissä. Luotettavat lähteet olivat kertoneet tarpeeksi. Samalla oli selvää, että useampi media on pian uutisen perässä. Päätimme uutisvuodon riskillä lähettää kiertokyselyn Helsingin kaupungin korkeimmille virkamiehille ja avainasemissa oleville luottamusmiehille. Heidän vastauksensa paketoivat uutisemme valmiiksi.

Halusimme säästää uutispommin Stradan kevätkauden viimeiseen lähetykseen 17.5., mutta saman viikon tiistaina kuulimme, että eräälle kyselylistallamme olleelle poliitikolle olisi kerrottu, että Miltton Networks aikoo vetää maton Stradan uutisen alta ja tulla ulos omalla versiollaan 'myötämielisemmän median kautta.'
Päätimme yhteistyössä Yle Uutisten kanssa tulla ulos saman tien, heti keskiviikkoaamupäivänä.
Homma meni kalkkiviivoilla aikamoiseksi uutiskilpajuoksuksi. Kun valmiiksi kirjoitettu uutinen odotti julkaisua, ehti sosiaalisessa mediassa aina niin vikkelä kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki kommentoida Stradalta kiertokyselyn kautta ensimmäistä kertaa kuulemiaan tietoja. Yle Uutiset painoi nappia ja julkaisi uutisen 23 sekuntia ministerin Facebook-purkauksen jälkeen.

Myötämielisempi media uutisoi Ylen skuupin korrektisti, mutta hyvin nopeasti Helsingin Sanomat pystyi lähteittensä avulla kertomaan asiassa uusia tietoja ja Hesari myös sai haastattelun Gugge-pomo Richard Armstrongilta, joka Ylelle kieltäytyi haastattelusta. Haastattelussa Armstrong kertoi taas kerran useiden kaupunkien vimmaisesti haluavan omaa Guggenheimiaan.
"Mutta kun säätiötä kiinnostaa vain Stadi, niin siinähän haluavat", hän painotti. Samassa haastattelussa Armstrong myönsi keskustelut Milttonin kanssa, mutta kiisti, että säätiö maksaisi toimiston palkkiot.

Salaperäinen maksaja pysyy piilossa

Uutinen noteerattiin isosti kaikissa medioissa, vauhti oli niin kova, että hutiloinnilta ei vältytty. MTV3:n uutiset kertoivat Milttonin palkkioiden maksajaksi Guggenheim-säätiön hallituksen suomalaisjäsenen Carl Gustaf 'Kisu' Ehrnroothin. Tieto oli virheellinen ja Stradan lähteiden mukaan MTV3 pyysi uutisointiaan yksityisesti anteeksi Ehrnroothilta. Huhut nostivat sen jälkeen Milttonin laskun kuittaajaksi Sanomien suuromistajan Rafaela Seppälän, mutta tämäkään tieto ei pitänyt paikkaansa, vaan tietojemme mukaan shekkivihkoa käytti kolmas varakas suomalainen Gugge-peluri.
Ilmeisesti huhut olivat sen verran epämiellyttäviä matalasta profiilista pitäville mahtivaikuttajille, että pian Guggenheimin ja Milttonin liitto siunattiin muodollisestikin, ja maksajan henkilön penkominen saatiin loppumaan. Ketään ei varmasti yllättänyt, että hankkeen parissa työskentelevistä erikseen mainitytiin Sanna-Mari Jäntti.

Spekulaatioilla Milttonin rahoittajasta on sikäli merkitystä, että Guggenheimin varakkaiden taustapelureiden piirissä on tiettävästi ajettu voimakkaasti taidelahjoitusten verovapautta Suomeen. Lahjoitusten verovapaus saattaisi mahdollistaa amerikkalaistyppisen verosuunnittelun, jolloin lahjoituksen summasta merkittävä osa päätyisi lahjoittajien verovähennyksien kautta julkisista verorahoista kuitattavaksi.
Tällä mallilla pahimmassa tapauksessa yksityinen raha voisi merkittävässä määrin päästä ohjaamaan julkista suomalaista taidepolitiikkaa ja kauhuskenaarioiden mukaan ohjata taiteiljoita toimimaan merkittävimpien yksittäisten rahoittajien mieltymysten mukaan.
Koska Guggenheimia Helsinkiin ajavissa joukoissa on niin taidetta myyviä galleristeja kuin raskaan sarjan taidesijoittajia, ei ole mitenkään yhdentekevää, millaiset mahdollisuudet heillä on vaikuttaa taiteen, taidesuuntien, taiteilijoiden ja yksittäisten teosten arvostukseen ja arvoon. Kyse on paitsi puhdassydämisestä taiteen rakastamisesta, myös taloudellisista asioista. Kansainvälinen nykytaide on lisäksi usein sijoittajien hintamanipuloinnin kohteena.

Ikävän varjon uudelle tilanteelle pari päivää uutisten jälkeen heittivät oikeusasiamiehen moitteet Janne Gallen-Kallela-Sirénille hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistelusta. Salaliittoteoreetikot näkivät oikeusasiamiehen päätöksen julkistamisen ajankohdan olevan lähes koulukiusaamista nolosti esiinnousseen hankkeen ympärillä, mutta ajatus tarkoitushakuisesta ajoituksesta tuskin pitää paikkaansa.

Mikä on valmistelua?

Asian ympärillä käyty keskustelu painottui muutamaan ydinkysymykseen. Näistä keskeisimmäksi nousi pohdinta siitä, voivatko virkamiehet tai luottamusmiehet käydä luottamuksellsisa keskusteluja hanketta valmistelevan yksityisen säätiön ja tätä edustavien lobbareiden kanssa, eli tulisiko tietojen vaihto katsoa osallistumiseksi valmisteluun? Konsulttien vahvaa roolia jo sinsänsä pidettiin ongelmallisena. Myös Helsingin kaupungin taidemuseon johtokunnan ohittaminen nosti kysymyksiä.

Erityisen ongelmallisena asiassa on pidetty sitä, että hanketta on pidetty piilossa hengissä yli lokakuun 2012 kunnallisvaalien, joissa aiheesta ei juuri pukahdettu, mutta silti useat ehdolla olleet luottamusmiehet ja kaupungin ylin virkamiesjohto ovat keskustelleet kertaalleen demokraattisessa päätöksenteossa tyrmätystä projektista säännöllisesti.

Nyt Guggenheimia puuhataan Helsinkiin ihan julkisestikin, joten varmaa on, että ehdotukset alkavat tarkentua varsin pian, viimeistään alkusyksyllä. Silloin päästään taas ottamaan kantaa itse hankkeeseen ja sen sisältöön. Ihmettely siitä, kuinka kömpelösti hommaa yhä uudestaan puuhataan saa siirtyä taustalle, ellei hommaa töpeksitä oikein urakalla. Toki sekin on mahdollista, sen verran asioissa on kämmennetty pitkin matkaa.

Seuraavaa vaihetta odotan itsekin suurella mielenkiinnolla, sillä uskon, että Guggenheimista voisi olla leivottavissa paketti, joka olisi helsinkiläisten kannalta hyvä ja hyväksyttävissä. Tiedän myös, että siitä on väännettävissä sellainenkin versio, että siihen syöttiin ei ole syytä tarttua.

Laitetaan lopuksi Helsingin Gugge mittasuhteisiin. 140 miljoonan euron rakennuksella ja parin sadan miltsin kokonaissatsauksella pitäisi saada aikaiseksi jotain kansainvälisestikin päräyttävää. Todelliset päräyttäjät täristelevät kuitenkin ihan toisella tasolla. Arizonan persläpeen, Bentovilleen, rakennettiin pari vuotta sitten Wal-Mart -kauppaketjun perijättären Alice Waltonin lahjoitusvaroin Crystal Bridges Museum of American Art.
Amerikkalainen käsitys must see -museosta maksoi pyöreät miljardi dollaria.

Lainaus

Guggenheim joka vaalipiiriin

Timo Harakka — Tue, 25 Jan 2011 07:08:54 +0000

Kulttuuriväki on miettinyt kuumeisesti, mitä Suomi tarvitsee juuri nyt, ja vastaus on: museon. Suomi tarvitsee museon.

Se on yllättävää, sillä juuri äsken kerrottiin, että Suomessa on yli tuhat museota, joissa ei käy ketään (HS 10.1.). Joidenkin kotiseutumuseoiden rauhaa ei häiritse vierailija edes joka viikko. Jopa Helsingissä Ateneumin kävijämäärä lähes puolittui ja Kulttuurien museo suljetaan kokonaan.

Mutta tämä uusi museo olisikin Guggenheim, monikansallinen ketju. Helsinkiläiset ovat niin imarreltuja ulkomaalaisten huomiosta, että suunnitteluun on varattu jo kaksi miljoonaa euroa (HS 19.1.).

Bilbaossa Espanjassa sijaitseva Guggenheim on arkkitehtoninen nähtävyys, jota kävi ihmettelemässä melkein miljoona turistia viime vuonna. Helsinki haluaa samanlaista WOW-arkkitehtuuria.

Tämäkin on yllättävää, sillä tähän saakka Helsinki on kaikin voimin estänyt WOW-arkkitehtuurin. Ei mitään hotelleja Kauppatorille tai tanssilavaa keskustaan. Ja kun vihdoin päätettiin rakentaa kallis Musiikkitalo, niin pidettiin tarkasti huoli, ettei se vain näytä kalliilta tai hienolta. Tasa-arvon nimissä kateellinen suomalainen ei hyväksy, että julkinen rakennus on näyttävämpi kuin oma tiilitalopaketti.

Hienoja suunnitelmia on jo tehty, mutta Suomessa kun ollaan, on varma, että rakennuskulut moninkertaistuvat ja lopputulosta karsitaan niin, että jäljellä on enää Guggenklein.

Varsinkin, kun sitä ei voi missään tapauksessa rakentaa Helsinkiin. Ei kestänyt kuin kaksi päivää, kun vantaalainen kunnallispoliitikko vaati, että Guggenheim on saatava Tikkurilaan, jossa on jo valmiiksi Heureka, Sokos-hotelli Tulisuudelma ja K-Supermarket Yliveto.

Jos keskusta pysyy vallassa, on varmaa, että Guggenheim hajasijoitetaan muualle Suomeen. Eihän Espanjan Guggenheimkaan sijaitse Madridissa eikä Barcelonassa, vaan työttömyyden ja terrorismin riivaamalla baskialueella. Suomen uusi turistinähtävyys on siis rakennettava Kuusankoskelle. Tai lakkautettavaan varuskuntaan Kontiolahdelle.

Myös Kainuu on vahva vaihtoehto Guggenheimille, joka tukee paikallisia yrityksiä ja työllisyyttä.

Ja kun kyse ei ole taiteesta vaan turismista, niin järkevintä on tukea Guggenheimilla Lapin matkailua. Paavo Väyrysellä olisi varmasti tilaa Keminmaalla, ja piirustuksetkin saadaan ilmaiseksi Nova-yhtiöltä. Silti on melkein varmaa, että museo rakennetaan lopulta Rovaniemen Santa Claus Parkkiin. Näin saadaan Joulupukin oma Taidemuseo – Julgubbenheim.

Vaalit lähestyvät, joten nyt on jokaisella ehdokkaalla täysi oikeus luvata Guggenheim omaan vaalipiiriin. Niitä tulee siis neljätoista ja vielä yksi Ahvenanmaalle. Tai sitten ei ollenkaan.

Lainaus