Blogit - aivot

Katso elokuvaa - osallistu ainutlaatuiseen aivotutkimukseen!

Prisma Studio — Tue, 07 May 2013 11:48:39 +0000

Miltä aivomme näyttävät, kun katsomme valehtelevaa ihmistä? Mitä intohimo, pettymys tai inho on hermoston näkökulmasta?

Aivo- ja elokuva-alan tutkijat etsivät vastausta näihin kysymyksiin liikkuvan kuvan avulla. Aikaisemmin tunteita on tutkittu still-kuvan tai valmiiden elokuvien avulla. Nyt - ensimmäistä kertaa maailmassa - on tehty leffa tutkimuksen tarpeisiin. Siis väärinpäin!

Elokuva on ihan aito elokuva, vaikka vain puolen tunnin mittainen. Kuningatar -nimisessä draamassa näyttelevät Maria Järvenhelmi, Vesa Walgren ja Juha Hippi.

Prisma Studiossa 7.5. kerrottiin tästä tutkimuksesta. Elokuva-alan ammattilainen Aleksi Bardy ja toimittaja Pirjo Koskinen antoivat aivonsa tutkijoiden käyttöön. Mitä kuvaukset paljastivat heidän reaktioistaan elokuvan aikana -reagoiko elokuvantekijä tunteita herättäviin kohtauksiin samalla tavoin kun toimittaja? Tästä enemmän ohjelmassa.

Sinä voit osallistua itsekin AivoAALTO-projektin tutkimukseen katsomalla koko Kuningatar -elokuvan tai pätkiä siitä. Tässä kaksi mahdollisuutta, joihin tutkijat etsivät koehenkilöitä:

1. koe: Tutkijat tarvitsevat tietoa siitä, miten elokuvan eri kohtaukset koetaaan. Lähiviikkoina voit osallistua tähän tutkimukseen klikkaamalla linkin auki, katsomalla elokuvasta noin viiden minuutin pätkän, ja arvoimalla sen ohjeiden mukaan. Tuolloin tehtäväsi voi olla esimerkiksi arvioida elokuvan katsomisen aikana syntyviä positiivisia ja negatiivisia tunnekokemuksia. Tästä kerromme enemmän muutaman viikon sisällä ja silloin myös linkki löytyy tältä sivulta.

2. koe: Toiminnalliset aivokuvat auttavat tutkijoita selvittämään, mitkä aivojen alueet aktivoituvat katselun aikana. Voit ilmoittautua koehenkilöksi elokuvan katseluun funktionaalisessa aivokuvantamislaitteessa (fMRI) oheisen linkin takaa löytyvällä lomakkeella.

Kokeet tehdään vuoden 2013 aikana Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun AMI-keskuksessa Otaniemessä.

Ilmoittautumislomakkeen löydät täältä.

Kun olet lähettänyt ilmoittautumislomakkeesi, ja mikäli vaikutat sopivalta koehenkilöltä, Aalto-yliopiston tutkijat ottavat sinuun yhteyttä.

Prisma Studio käsitteli aihetta tiistaina 7.5. klo 20.00, TV1. Ohjelma katsottavissa Areenassa:

Prisma Studio Facebookissa:

https://www.facebook.com/prismastudio

Lainaus

Sijaisperheeseen pääsy elvyttää orpolasten aivoja

Milla Kontkanen — Tue, 24 Jul 2012 08:40:29 +0000

Laitoshoidossa kasvaneilla lapsilla on aivoissa vähemmän harmaata ja valkeaa ainetta kuin kotioloissa kasvaneilla lapsilla. Aivojen valkea aine voi kuitenkin elpyä normaalille tasolle sijaishoitoon päässeillä. Havainnon teki yhdysvaltalainen tutkimusryhmä, joka vertasi romanialaisia lapsiryhmiä.

Aivoissa on sekä harmaata että valkeaa ainetta. Harmaata ainetta on aivojen aivokuoressa, selkäytimessä ja pieninä tumakkeina aivojen sisemmissä osissa. Loput aivoista on valkeaa ainetta. Valkealla aineella on osuutta niin oppimisessa kuin aivojen toimintahäiriöissä. Se on välittäjäaine, joka vastaa aivojen eri alueiden välisestä kommunikaatiosta.

Tutkimusryhmä vertasi miten aivojen rakenne ja toiminta erosivat kolmella romanialaisella lapsiryhmällä: Ensimmäisessä ryhmässä oli lapsia, jotka oli kasvatettu tavalliseen tapaan perheessä. Toisessa ryhmässä lapset oli kasvatettu laitoksissa, siis orpokodeissa. Kolmannessa ryhmässä lapset olivat aluksi olleet orpokodissa, mutta he olivat päässeet sattumanvaraisella valinnalla sijaisperheisiin, kun he olivat 6-31 kuukauden ikäisiä.

Tutkijat vertasivat kolmen ryhmän aivoja rakenteellisen magneettikuvauksen ja aivosähkökäyrien avulla. Lapsia tutkittiin kolmeen otteeseen neljävuotiaiksi asti, ja myöhemmin 8-11-vuotiaina. Lapsilla, jotka olivat eläneet elämänsä alkuvuodet laitoksissa, oli myöhemmin aivoissa vähemmän valkeaa ainetta kuin lapsilla, jotka olivat kasvaneet tavanomaisessa kotiympäristössä. Sen sijaan lapsilla, jotka olivat päässeet sijaisperheiseen, aivojen valkean aineen määrä ei eronnut merkittävästi niistä lapsista, jotka olivat olleet perheympäristössä syntymästään saakka.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on löydetty, että laitosympäristössä kasvaneilla lapsilla on huomattavasti vähemmän harmaata ainetta aivokuoressa. Harmaan aineen suhteen ei ole havaittu elpymistä, vaikka elinympäristö olisi parantunut.

Tutkimus korostaa sijaisperheiden suurta merkitystä lapsen aivotoiminnan kehityksessä. Unicefin mukaan ainakin 8 miljoonaa lasta maailmassa elää laitoksissa. Laitosympäristössä kasvaneilla lapsilla on muita lapsia useammin kognitiivisia ja kielellisiä ongelmia. Laitoshoito on myös liitetty erilaisiin kehityksellisiin ongelmiin kuten tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ADHD:seen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen hankaluuksiin.

Lue lisää tutkimuksesta tästä.

Lainaus

Aivoista on löydetty äänen etäisyyden tunnistava alue

Milla Kontkanen — Fri, 15 Jun 2012 07:44:34 +0000

Aivoista on löydetty alue, joka tunnistaa miten kaukaa tai läheltä äänet tulevat. Äänet voimistuvat tullessaan lähemmäs, mutta äänen etäisyyden määritys ei perustu vain äänen voimakkuuteen. Osaamme erottaa toisistaan esimerkiksi kaukaa tulevat vaimeat äänet ja läheltä tulevat kovat äänet.

Yhdysvaltojen Massachusettsissä tehtyä tutkimusta oli vetämässä suomalainen Jyrki Ahveninen. Ensimmäisessä kahdesta kokeesta oli mukana kaksitoista aikuista, joilla oli normaali kuulo. Heille annettiin kuunneltavaksi äänipareja, jotka olivat voimakkuudeltaan eri kovuisia ja tulivat simuloidusti eri etäisyyksiltä. Tutkittavia pyydettiin kertomaan tuliko ääniparin toinen ääni lähempää vai kauempaa kuin ensimmäinen ääni. Äänten kovuudet vaihtelivat, mutta silti osallistujat havaitsivat erot äänten etäisyyksissä. Tutkijoiden mukaan äänen muodostama kaiunnalla saattaisi olla merkittävämpi osuus äänen etäisyyden hahmottamisessa kuin äänten eroilla.

Toisessa kokeessa osallistujat kuuntelivat taas äänipareja, mutta nyt heidän aivojaan tutkittiin myös MRI-kuvien avulla. Magneettikuvien avulla tutkijat löysivät aivojen kuulosta vastaavalla alueella ryhmän neuroneja, jotka olivat herkkiä äänen etäisyydelle. Nämä neuronit erosivat niistä neuroneista, jotka käsittelevät äänen voimakkuutta.

Aivon kuulosta vastaava alue – eli kuuloaivokuori – sijaitsee pään sivulla, korvan takana. Massachusettissä tehty löydös on merkittävä, sillä kuuloaivokuoresta tiedetään paljon vähemmän kuin näöstä vastaavasta näköaivokuoresta. Tuloksia voidaan käyttää tulevaisuudessa apuna kuulosairauksien tutkimuksessa.

Lainaus

Tieteen verkkovinkit - Valkohait metsästävät kuin sarjamurhaajat

Seija Aunila — Fri, 11 May 2012 07:33:59 +0000

Valkohait metsästävät elääkseen, mutta niiden taktiikka muistuttaa sarjamurhaajien tapaa valita uhrinsa. Valkohait valitsevat uhrinsa kalaparvien joukosta tietyn profiilin mukaan. Hain uhriksi joutuminen ei ole siis sattumanvaraista, vaan valkohain metsästystaktiikkaa.

Orangit Siirtyivät tietokoneaikaan

Useissa yhdysvaltalaisissa eläintarhoissa on ryhdytty kokeilemaan taulutietokoneiden käyttöä orankien ja ihmisten välisessä kommunikoinnissa. Orangit ovat erittäin älykkäitä, mutta niiden keinot kommunikoimiseksi ovat olleet rajalliset.

- Kaksi vanhempaa orankiamme ei ole kiinnostunut. Luulen niiden ajattelevan "olen pärjännyt maailmassa hyvin ilman kommunikointitaitoja ja iPadia", sanoo kokeiluohjelmaa valvova Linda Jacobs.

Lue lisää Yle Uutisista

Hanki elämä!

Paras tapa suojella aivojaan on hankkia itselleen elämä... tai siis elämälleen tarkoitus. Elämän tarkoitukseksi käy oikeastaan mikä vaan, kunhan ihminen itse uskoo siihen eli aivot eivät tarvitse suojakseen "oikeata" elämän tarkoitusta.

Lue lisää aiheesta.

Lainaus

kokaiinin käyttö vanhentaa aivot ennenaikaisesti

Yle Tiede — Mon, 23 Apr 2012 13:42:02 +0000

Kokaiini kannattaisi vaihtaa vaikka särkeen, jos aikoo pitää aivonsa kunnossa. Cambridgen yliopiston tutkijat ovat havainneet, että pitkäaikainen kokaiinin käyttö vanhentaa aivot ennenaikaisesti.
Tutkijat skannasivat 120 ihmisen aivot. Puolet koehenkilöistä käytti kokaiinia säännöllisesti ja toinen puoli ei lainkaan.

Kokaiinin käyttö vaikutti harmaan aineen häviämiseen selvästi. Kokaiiniaddikteilla harmaata ainetta katosi kaksi kertaa verrokkeja nopeammin. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kokaiinin käyttö johtaa keski-iässä yleensä vanhuudesta johtuviin oireisiin. Tämä on ensimmäinen kerta kun pystytään todistamaan, että mistä oireet johtuvat.

Kokaiinin käytöllä on suoranaisia kansanterveydellisiä vaikutuksia. Arvion mukaan 21 miljoonaa Maailman ihmistä käyttää kokaiinia ja heistä prosentti tulee huumeesta riippuvaiseksi. Tutkijat korostavat, että nuorille aikuisille pitää suunnata koulutuskampanja, jossa kerrotaan käytön pitkäaikaisista seurauksista.

Lainaus

Tutkimus kehittää Alzheimer-diagnostiikkaa

Yle Tiede — Fri, 20 Apr 2012 08:20:17 +0000

Alzheimerin tauti on hermoston rappeumasairaus, joka usein tunnistetaan vasta dementia-vaiheessa.

Lääkäri Gabriela Spulberin väitöstutkimuksen perusteella aivojen magneettikuvien automaattiset analyysimenetelmät mahdollistavat Alzheimerin taudin tarkemman diagnosoinnin, ja jo taudin alkuvaiheessa. Tutkimuksessa kehitettiin myös monimuuttujamittari, jonka avulla voidaan arvioida yksittäisen potilaan sairastumisriskiä.

Väittelijä tutki aivojen rakenteellisia muutoksia lievää henkisten kykyjen heikkenemistä sairastavilla ihmisillä. Tutkimuksessa käytettiin aivojen magneettikuvien (MRI) automaattisia analyysimenetelmiä ja kehitettiin mittareita potilastyöhön sekä tutkimuskäyttöön. (Koko aivokudoksen atrofian eli kutistuman etenemistä mitattiin toistuvilla MRI-tutkimuksilla.)
Tutkimuksessa pystyttiin ennustamaan, ketkä todennäköisimmen sairastuivat Alzheimerin tautiin.

Patologiset muutokset vaihtelevat aivokuoren eri alueilla, ja muutokset jäävät usein pimentoon, kun arvioidaan koko aivokudoksen surkastumaa. Alzheimeria ennakoivia harmaan aineen alueellisia muutoksia tutkittiin magneettikuvia analysoimalla. Etenevässä taudissa aivojen kutistuma oli voimakasta limbisessä lohkossa sekä otsa- ja takaraivolohkoissa. Muutokset voitiin todeta jo 2 vuotta ennen Alzheimer-diagnoosia.

Tutkimustulosten mukaan rakenteellisen MRI:n automaattiset analyysimenetelmät sopivat dementiaa ennakoivan lievän muistisairauden arviointiin. Näin päästään nykyistä nopeammin diagnoosiin ja Alzheimerin taudin hoito voidaan aloittaa aikaisemin.
Kuvantamis- ja analyysimenetelmien standardisointi on vielä tarpeen, jotta päästään käytännön potilastyöhön.

Tutkittavina oli sekä vakaata että etenevää kognitiivista heikkenemistä sairastavia ihmisiä ennen taudin etenemistä Alzheimerin taudiksi.
Neurologian alaan kuuluva väitös tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa/Kuopiossa 27.4.2012

Lainaus

Aivot eivät osaa varoittaa liiasta kiireestä

Seija Aunila — Tue, 14 Feb 2012 14:55:12 +0000

Aivot ovat kehittyneet kestämään kovaa painetta, kiirettä ja unenpuutetta, mutta mutta...

Aivot eivät osaa sanoa, että nyt riittää, kertoo tutkimusprofessori Kiti Müller Työterveyslaitokselta. Jos vauhtia hidastaa, niin ihminen kokee vieroistusoireita - alakuloa ja jopa pahaaoloa. Vauhtia kannattaa kuitenkin hidastaa, koska muuten edessä voi olla uupumus tai jopa masennus.

Toimittaja Leena Mattila haastatteli Mülleriä siitä, mihin ikuisen oppijan aivojen pitäisi venyä töissä.

Jatkuvaa uudistusta. Ja kurssia pukkaa ja pitää oppia lennosta. Ja heti taas sorvin ääreen, kuka uutta ehtii märehtiä tai ymmärtää. Valtaosa työstä on nykyään enemmän tai vähemmän tietotyötä. Ja tietotyö vaatii keskittymistä ja työrauhaa, mutta työtiloissa sitä ei ole.

Hälinä, toistuvat katkot ja työkavereiden pulina pätkivät työrupeman silpuksi ja se näkyy stressin määrässä ja työn laadussa. Samalla pitäisi työn ohessa lennosta opetella uusia työtapoja ja oppia pois edellisestä, joka on juuri alkanut sujua.

Kuuntele: Sääli aivojasi ikuinen oppija

Aivotyö syö energiaa ja rassaa pääkoppaa Aivot toimivat yötä päivää ja kuluttavat melkoisen osan ihmisen nielemistä kaloreista. Aivojen toimintaa ja palautumista voidaan sekä helpottaa että haitata.

Rääkkäämiseen riittää pirstaleinen poukkoilu palaverista ja työstä toiseen päivällä ja yletön valvominen yöllä. Nykyinen 24/7-elämänmeno ja elintavat eivät suosi aivotyöta eivätkä aivoja. Aivot kaipaavat aikaa, rauhaa ja riittävästi unta.

Kuuntele: Aivotyö syö energiaa

Mikä sitten ratkaisuksi siihen, että aivojen pitäisi käsitellä valtava määrä tietoa yhdellä kertaa? Oikeastaan aivot ovat jo ratkaiseet tämän ongelman, jos vain annamme aikaa niille. Müllerin mukaan aivot osaavat työntää työmuistista muhittavaksi tietoa, jota se ei pysty käsittelemään yhdellä kertaa. Täällä "muhinakammiossa" tieto sitten prosessoituu niin, että ratkaisu ongelmalliseen asiaan voi syntyä, vaikka kassajonossa seuraavana päivänä.

Lainaus

Millainen olisi aivojen unelmaloma?

Fri, 16 Dec 2011 13:59:22 +0000

Aivoterveyden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Ihmisen muisti, oppiminen, koko ihmisenä oleminen on aivojen elinvoimasta kiinni. Juntturaan ajetut aivot tunnistaa esimerkiksi uniongelmista ja muistin pätkimisestä.

Aivot tekevät minusta minut, ja tällä hetkellä en hirveästi tykkää minusta. Olen äreä, hajamielinen, hidas ja tavallista vakavampi. Haluan virkistyä.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikael Sallinen on varma, että ensimmäisenä aivojen unelmalomasuunnitelmissa olisi nukkuminen. Ei kuitenkaan ympärivuorokautinen velttoilu pyjamassa, vaan hyvät 7-9 tunnin unet ja sen ympärillä paljon monenlaista touhuamista. Vain kunnon univajeesta kärsineen kannattaa tankata loman alussa unta tuhdimmin.

Joululaulujen laulaminen on hyvää aivohoitoa. Jo pelkkä musiikki on nannaa, mutta musisointi muiden kanssa yhdessä on todellista hunajaa aivoille. Loilottamisen kaveriksi aivot kaipaavat myös hiljaisuutta. "On hyvä kokeilla miltä oleminen tuntuu ilman jatkuvaa hälinää", sanoo Sallinen.

Jos haluaa antaa aivoille tähtisadetikun kipinöitä, kannattaa joulupöytään kattaa yllättäviä makuelämyksiä. Korttipeli antaa aivoille enemmän kuin television katsominen.

Ja tonttulakki on aina hyvä valinta.

Millaista elämysherkkua sinä aiot aivoillesi tänä jouluna tarjota?

Lainaus

Monisählääjäsuomalaisen huoneentaulu

Eve Mantu - siis hetkinen, mikäs tää juttu olikaan — Tue, 01 Feb 2011 08:14:47 +0000

Aivoni tekevät tenän monta kertaa päivässä.

Istahdan tietokoneeni ääreen jatkamaan töitä, enkä muista mitä pitikään tehdä.

Tulen töistä kotiin, ja typerryn tekemättömien töiden edessä. Seison ja yritän päättää mistä aloittaisin. SYSTEM ERROR.

Mikä avuksi ylikuormittuneen rusinan virkistämiseksi?

Mitä sinä kirjoittaisit monisählääjäsuomalaisen huoneentauluun?

Lainaus