Blogit - netti-tv

Katsokaa mun jääkaappiin! Periscooppaajat ovat ihan oma lajinsa

Tuija Aalto — Tue, 07 Apr 2015 17:01:44 +0000

Television tulevaisuus - raportissa (pdf) kaupallisen television pahimpana tulevaisuuden uhkana nähdään uudet alalle tulijat. Uhkaajan roolissa on nähty niin Netflixin, HBO Nordicin ja Viaplayn kaltaiset tv-kanavista riippumattomat videokirjastot kuin kaiken kansan luovuuden runsauden sarvi YouTube.

Nyt on taas tilaa uudenlaisen luovuuden kukkia, kun sosiaalisen median palvelu Twitter osti suorat ad hoc -kännykkävideolähetykset mahdollistavan Periscope - palvelun. Reilussa viikossa Periscope -käyttäjät ovat jo ehtineet muodostaa omaa alakulttuuriaan: kiinnostaisiko vaikkapa jääkaappien vilauttelu?

Näin Periscope toimii

Periscopen idea on kokemuksen jakaminen - sovelluksen avulla on mahdollista näyttää, mitä itse näkee.

Sovelluksen saa tällä hetkellä Applen laitteisiin ja Android -versio on tiettävästi tulossa. Sovellukseen kirjaudutaan Twitter-käyttäjätunnuksilla, ja lähetyksen alkaessa sovellus julkaisee käyttäjän niin halutessa Twittwerin aikajanalla tiedon kaikille henkilön seuraajille. Lisäksi sovellus julkaisee halutessa sijaintitiedon.

Periscopessa on ideana seurata itseä kiinnostajia käyttäjiä, ja tulla itse seuratuksi. Arvostusta sisällölle osoitetaan koskettamalla ruutua, mikä nostattaa sydämen kuvia jotka nousevat rykelminä kuvan päällä alhaalta ylös.

Jos sovellukselle on antanut ilmoitusasetuksissa luvan, se kurnahtaa omintakeisella äänellään aina kun joku omista seurattavista käynnistää lähetyksen.

Guardian-lehti on listannut 10 "scouppaaja"-tyyppiä toimittajista pervoihin. Journalistisesta näkökulmasta hyödyllisimmillään palvelu on äkkiä leimahtavissa uutistilanteissa. Periscope-käyttäjät saattavat siis olla kiinnostavia ensimmäisiä kuvan lähteitä sieltä, missä jotain uutisarvoista tapahtuu. Jos teet ammatiksesi markkinointia tai viestintää tai työhösi muuten kuuluu pysyä ajan tasalla sosiaalisen median uusista muodoista, kannattaa palveluun jossain vaiheessa hiukan tutustua.

Ajanvietteeksi Periscopen käyttö saattaa myös sopia - mikäpä mainiompi tapa nojatuolimatkustella kuin kurkistella ihmisten arkeen intiimisti kännykän kautta. Nyt kun palvelu on uusi, käynnissä olevien lähetysten lista täyttyy kummallisista kokeiluista, mutta ajan mittaan voi odottaa helmien nousevan pintaan. Periscopen tekijät olivat ensimmäisen viikon jälkeen iloisia mm. palvelussa tarjotusta mahdollisuudesta piipahtaa Pariisin Oopperan Baletin tanssitunnilla.

Tavoitteena on - ei vähempää - kuin teleporttaamista muistuttava kokemus.

Tekijänoikeudet

Periscopen käyttöehdoissa sanotaan, että tekijänoikeus sisältöön säilyy sisällön tuottajalla, jonka kuitenkin on annettava Twitterille lupa jakaa sitä parhaaksi katsomallaan tavalla kolmansien osapuolien kanssa (Periscope TOS, 5, Your Rights).

Palvelussa on jo ehditty nähdä tekijänoikeuksien loukkauksia, koska joidenkin mielestä on hyvä idea jakaa suosikkiartistin keikka kavereillekin. Twitter pidättää oikeuden - mutta ei sitoudu omasta aloitteestaan - poistamaan tekijänoikeuksia mahdollisesti loukkaavaa sisältöä.

Katso myös: Journalismin uudet muodot: Yllin kyllin videota

Lainaus

Tv:n huippuhetket edessä

Ismo Silvo — Fri, 14 Nov 2014 07:20:18 +0000

Ismo Silvo on Ylen julkaisujohtaja.

Kaiken kehityksen voi ainakin jäljestäpäin nähdä kausina. On pioneerikautta, kriisikautta, vakiintumiskautta ja murroskautta.

Suomalaisen tv:n viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet kasvukautta. Tv elää tähänastisen historiansa huippuhetkiä. Kanavia on paljon, kuvan ja äänen laatu kirkasta, julkisuus ja tv-puhe liki kaiken läpäisevää ja vastaanotinlaitteita joka tarpeeseen. Telkkaria voi käyttää verkon yli melkein missä vaan.

Mitä digi-tv:n jälkeen?

Tämä toisen sukupolven digi-tv:n kausi kääntyy kuitenkin lopuilleen. Sen päätös näkyy kolmen–neljän vuoden päässä. Uutta kautta ollaan Ylessä jo rakentamassa täyttä vauhtia. Ei vain höpövisioimalla, että ”tv menee verkkoon” tai ”kukaan ei kohta katso kanavia”, vaan tekemällä jo tähän liittyviä töitä, henkilövalintoja ja toimintamalliratkaisuja.

Yle uudistaa oman tv-tarjontansa ja -konseptinsa seuraavan kahden vuoden aikana.

Näin Ylen tv on sekä valmiimpi vastaanottamaan mediakäytön muutoksen että aktiivinen muutoksen aikaansaamisessa. Ylen tekemisillä on suomalaisessa mediakentässä muutosta aikaansaava vaikutus. Emme siis aio olla vain reaktiivisia muutoksen vastaanottajia vaan Ylen valinnoilla on myös uusia toimialarakenteita luova vaikutus.

Minusta tätä tosiasiaa ei kannata aristella edes globaalien muutoshyökyjen edessä eikä rooliimme liittyvää vastuuta pidä karttaa. Aiomme siis viedä suomalaista tv-maailmaa pelotta uuteen. Surffilaudat ja leijat esiin!

Yle TV = telkkari + Areena

Mitä sitten Yle TV:n uudessa kaudessa näkyy?

Ensiksikin Yle TV:n ja Areenan yhdistyminen. Se on jo käynnissä, ja se on ajankohtaisen yt-prosessin suurin uudistustyömaa Julkaisut-yksikössä. Ylen TV:n ja Areenan tarjontaa johdetaan tästä hetkestä alkaen yhtenä kokonaisuutena ja yhtenäisin toimintamallein.

Tämä tulee näkymään jo 2015 Yle Areenan palvelurakenteen muutoksena.

Uusi Yle Areena tarjoaa uusia alikanavia, sisältöpaketteja, tapahtumapalveluita. Areenan käyttö personoidaan. Yle Areena on jo nyt koko kansan palvelu, ja se on valmis toteuttamaan ja vastaanottamaan nämä uudistukset uuden televisiokauden keihäänkärkenä.

Mahdollisuuksien tulevaisuus

Toiseksi näkyy, että perinteisten ns. broadcast-televisiokanavien määrä on tässä. Ylellä niitä on nyt neljä (jos Fem ja SVTWorld lasketaan yhdeksi) tai viisi (jos TV Finland lasketaan mukaan). Kolmen–neljän vuoden päästä kanavia on ehkä kolme, ja viiden–kuuden vuoden päästä ehkä vain kaksi. Siis perinteisiä tv-kanavia.

Areenan ja tv:n yhteenlaskettuja palvelupaketteja tulee olemaan ainakin kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Osumatarkkuus osayleisöihin paranee, käyttökokemus on vaivatonta.

On toki ratkaisevan tärkeää, että tämä tv-kanavien muutostyö tehdään viisaasti ja kaiken sen laadukkaan asiakkuustietämyksen perusteella, joka meillä on käytössä. Kanavien tarjonnat ja brändit tulee osata jalostaa ja uusia taiten, vahvuudet tulevaisuuteenkin vieden.

Mitään näistä päätöksistä ei toki vielä ole tehty, ja päätökset viedään aikanaan hallitukselle ja hallintoneuvostollekin. Lähitulevaisuudessa niiden valmisteluun kuitenkin jo ryhdytään.

Yle TV ja Areena tavoittavat nyt noin 3,5–4 miljoonaa suomalaista päivittäin. Viiden vuoden päästä tarkoituksemme on tavoittaa vähintään sama määrä, ja säilyttää näin Ylen julkisen palvelun ote ja rooli suomalaisten arjessa vahvana ja merkityksellisenä.

Perinteisten tv-kanavien määrä saattaa siis olla tässä. Mutta Ylen television huippuhetket eivät ole takana. TV:n ja Yle Areenan yhdistäminen tuo valtavan potentiaalin televisuaalisten sisältöjen uusimiseen, jakamiseen, löytämiseen ja osallistamiseen.

Ylen television parhaat vuodet ovat edessä!

Lainaus

Muistitesti: Mitä Areena-maailmassa tapahtui 2013?

Paavo Rytsä, vastaava tuottaja, Yle Areena — Wed, 26 Mar 2014 08:47:00 +0000

Ennen kuin luet tämän blogin, sulje silmäsi ja mieti, mitä muistat viime vuoden suurista tapahtumista ja suosituimmista ohjelmista. Kohta kerron sen sinulle.

Vuoden 2013 alussa suuri puheenaihe oli Prisman Syö, paastoa ja elä pitempään. Paaston terveellisyys herätti monet suomalaiset. Suosittu oli myös Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeestä kertova Kovasikajuttu. Draaman puolella vetivät Areenassa Girls, Pirunpelto ja tietysti Uusi päivä. Myös Pasila notkui tilastoissa.

Helmikuussa oli hiihdon MM-kisat. Suosikin tohtori Eki vieraili Puoli seitsemän -ohjelmassa, ja ohjelmaa jaettiin paljon sosiaalisessa mediassa.

Maaliskuussa Anna-Kaisa Hermunen tylytti Vappu Pimiää Arto Nybergin ohjelmassa. Litmanen oli Kuningas, ja Suomi pelasi jalkapallomaaottelun Luxemburgia vastaan. Latelan miehet tuunasivat autoja.

Huhtikuussa maailmaa järkytti Bostonin poliisioperaatio, jota seurattiin Areenassa useita päiviä. Ässien mestaruus toi Pata-juhlan poriin. Toukokuussa jännitettiin Kristan menestystä Euroviisuissa.

(Kuva: Krista Siegfrids. Sari Gustafsson/Lehtikuva)

Kesällä Hjallis Harkimo piti tiedotustilaisuuden Jokereiden itään lähdöstä. Keihäs kiinnosti niin Kalevan kisoissa kuin Moskovan MM-kisoissa. Nuortensarja #lovemilla veti myös Areenassa, mutta etenkin Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa. Ruotsin kaunotarprinsessa Madeleine naitiin Amerikkaan.

(Kuva: Costa Concordian nosto. Filippo Monteforte, AFP/Lehtikuva)

Syksyllä monia kiinnosti Costa Concordian nostoyritys, Rikun ja Tunnan Docventures sekä Dokumenttiprojekti: Hilton!, joka kertoo jouten olevista nuorista. Tonttu Toljanteri oli varmastikin vuoden suosituin ohjelma.

Unohtuiko jotain?

Nettitelevisiopalvelut vertailussa

Maria Hausen — Wed, 12 Jun 2013 09:56:28 +0000

Teimme Yle Julkaisujen verkkokehitystiimissä vertailun netti-tv-palveluista osana tämän kevään toimintaympäristökatsausta. Katsauksen ensisijaisena kohderyhmänä oli Ylen hallitus. Vertailun tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä vod- (video-on-demand) markkinakentästä Suomessa.

Tässä vaiheessa oli tarkoituksenmukaista tehdä vertailu jäljempänä kuvatulla tavalla asiantuntija-arviointina. Tämä on hyvä pitää mielessä juttua luettaessa. Määrittelimme arvioitavat asiat, mutta emme laatineet yksityiskohtaisia kriteerejä. Tein itse suurimman osan arviointityöstä, mutta käyttäjäkokemusta arvioi useampi henkilö.

Tarkempi ja systemaattisempi arviointi saattaa olla paikallaan jatkossa.

Vertailuun valittiin 13 palvelua

Vertailuun valitsimme tällä hetkellä merkittävimmät Suomen markkinoilla toimivat palvelut. SVT Play ja BBC iPlayer otettiin mukaan tuomaan ymmärrystä muiden yleisradioyhtiöiden tarjoomasta, vaikka niiden merkitys kotimaassa onkin melko pieni.

Vertailussa olivat mukana

Yle Areenan suhteen emme tietenkään olleet jäävejä, mutta yritimme parhaamme mukaan arvioida sitä ei-yleläisen käyttäjän silmin.

Lisäys 14.6.2013: Vertailu tehtiin alunperin sisäiseen käyttöön. Emme ottaneet vertailussa kantaa palveluiden laillisuuteen tai laittomuuteen. Vertailussa mukana olleet palvelut (pl. BBC iPlayer ja SVT Play) toimivat Suomen netti-tv-markkinoilla ja kilpailevat keskenään ihmisten ajasta. Nämä palvelut ovat siis osa jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöämme, jota meidän tulee kokonaisuudessaan ymmärtää.

Käyttökokemus, sisältö ja saavutettavuus

Vertailussa arviomme seuraavia seikkoja:

Käyttökokemus ja palvelusuunnittelu (asteikko 1-5)

Käyttökokemusta arvioidessamme mielessä olivat mm. palvelun ja sen mediasoittimen käytettävyys, valikoiman esittelyn selkeys, haun toimivuus ja sisältösuosittelut. Käyttökokemuksen saumattomuutta eri päätelaitteiden välillä ei tässä vaiheessa arvioitu.

Sisältö

Sisältöä arvioimme kolmesta eri näkökulmasta:

1. Sisällön määrä (asteikko 1-5): Koska BooxTV, TVkaista, Sonera Viihde ja Elisa Viihde tarjoavat usean tv-kanavan ohjelmiston, ne saivat täydet pisteet. Muiden palveluiden kohdalla nimikkeiden määrä laskettiin manuaalisesti. Netflixin kohdalla määrä on karkea arvio, koska aakkosellista hakemistoa ei ole ja genrelistauksessa yksi nimike saattaa kuulua useampaan eri genreen.

2. Palvelussa olevat uudet korkean profiilin nimikkeet (asteikko 1-5): Kuinka paljon palvelussa on uusia nimikkeitä, jotka ovat saatavilla hyvin nopeasti ohjelman globaalin tv-ensiesityksen jälkeen.

3. Genrejen määrä (max. 10): Palvelut saivat jokaisesta genrestään yhden pisteen. Määritimme genret Yle Areenan genrejen mukaan: suorat, sarjat, elokuvat, viihde, kulttuuri, dokumentit, fakta, lapset, uutiset ja urheilu.

Ansaintalogiikka

Palvelun ansaintalogiikka kirjattiin ylös, mutta tietoa ei arvotettu eikä otettu mukaan indeksiin.

Saavutettavuus eri päätelaitteilla (max. 27)

Määritimme ensin strategisesti tärkeät päätelaitteet ja selvitimme palveluista mitä päätelaitteita ne tukevat.

Älypuhelimet (0-5): iOS, Android, Windows Phone 7, Windows Phone 8, Symbian
Mobiili-/responsiivinen palvelu (0-1): toimii selaimilla varustetuissa älypuhelimissa
Tabletit (0-4): iOS, Android, Windows Phone 7, Windows Phone 8
Pelikonsolit (0-3): Xbox, PlayStation, Wii
ÄlyTV (0-4): Samsung, LG, Sony, Panasonic
Suoratoistosoittimet (0-3): (AppleTV, Phillips, WD TV)
IPTV (0-2): Elisa Viihde, Sonera Viihde
NettiPVR* (0-2): TV-kaista, BooxTV. Esim. Areenan lasketaan olevan näissä molemmissa, koska Ylen kanavia voi tallentaa kummankin netti-PVR:n kautta.
Muita (0-2): Bluray, digisovittimet

* Personal video recorder eli digitaalinen videotallennin

Jokaisesta listalla olevasta tuetusta päätelaitteesta palvelu sai yhden pisteen, enimmäispistemäärän ollessa 27. "Muita" -kategoriassa meillä on vain kaksi laitetta, mutta tiedämmme, että BBC:llä niitä on satoja.

Indeksi kiteyttää vertailun tulokset

Vertailtavuuden vuoksi laskimme indeksin, johon vaikuttavat kaikki ansaintalogiikkaa lukuunottamatta kaikki yllä kuvatut muuttujat. Perusajatus on, että käyttökokemuksella, sisällöllä ja päätelaitetuella on sama painoarvo.

Indeksi laskettiin näin:

summa((Päätelaitetuki yhteensä/5)+((Genrejen määrä/2)+Käyttökokemus+Sisällön määrä)/3+Uusia korkean profiilin tuotteita)/3

Korkein mahdollinen indeksiluku tällä kaavalla on 5.13.

Vertailun anti: tärkeimmät havainnot

Netflix nousee käyttökokemukseltaan muiden arvioitujen video-on-demand –palvelujen yläpuolelle. Käyttöliittymä on selkeä ja suosittelualgoritmi on omaa luokkaansa.

Millään toimijalla ei ole sekä sisällöllisesti että määrällisesti laajaa ja uutuusarvoltaan korkeaa sisältöä. Viaplaylla on Netflixiä enemmän nimikkeitä. Globaalit ensi-illat puuttuvat valikoimista Netflixin omaa tuotantoa lukuunottamatta. Silläkin on valikoimassaan vain muutamia tällaisia nimikkeitä vuodessa.

Päätelaitetuessa suomalaistoimijoilla on tekemistä verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihinsa. Palvelut eivät juuri tue älyTV- ja pelikonsolikäyttöä.

Älypuhelimissa heikoin tuki yleisesti on Windows Phone –alustalla. Windows Phonen markkinaosuushan on suurempi Suomessa kuin muulla maailmassa, minkä vuoksi sen tukeminen ei todennäköisesti ole ulkomaisille palveluille korkea prioriteetti.

Tilausmaksun lisäksi useammassa palvelussa on sisältökohtaisia maksuja (esim. sarjan kausi, jääkiekko-ottelu, elokuva).

Lisää aiheesta

Koko toimintaympäristökatsaus: http://www.flickr.com/photos/tuija/sets/72157633755330699/with/8863662757/
http://blogit.yle.fi/aalto/media-ala-muuttuu-mita-ylen-toimintaymparistossa-tapahtuu-lahivuosina
http://blogit.yle.fi/avoin-yle/mediatalous-murroksessa-ylen-toimintaymparisto-muuttuu-nopeasti
Releen blogi lokakuulta 2012: http://blogit.yle.fi/rele/viaplay-ja-netflixin-sisallot-vertailussa

Lainaus

Areena sai rakkauskirjeen

Paavo Rytsä, Yle Areenan vastaava tuottaja — Mon, 04 Mar 2013 11:27:22 +0000

Areenan asiakaspalautteeseen tulee päivittäin kymmeniä palautteita. Palautteessa on usein ohjelmatoiveita, teknisten neuvojen kyselyjä ja kommentteja löydettävyydestä. Osa palautteista on negatiivisia, mutta saamme paljon myös kehuja Areenan toimivuudesta ja ohjelmista. Meitä lämmitti etenkin Elisan helmikuussa antama palaute, jonka julkaisemme tässä lähettäjän luvalla.

Hei Yle Areena!

Tutustuimme vasta puoli vuotta sitten, mutta silti sinusta on tullut minulle hyvin läheinen. Vierailen luonasi lähes päivittäin ja usein yllätyn positiivisesti. Kuten tänään, kun olin aivan rätti-poikki-reporanka-hajalla koulutöistä. Olin viikkokausia tehnyt tärkeää esitelmää ja laiminlyönyt sinua. Lopulta tänään sain esitelmäni pidettyä ja tunsin oloni vain tyhjäksi.

Kävelin kotiin ja mietin, mitä nyt tekisin elämälläni, kun ei olisi enää tarvetta istua kirjastossa yhdeksästä viiteen. Maatessani olohuoneen lattialla, avasin koneen ja muistin sinut. Enkä joutunut pettymään, sillä ilahdutit väsynyttä mieltäni uudella Danger 5 -sarjalla.

Nauroin pitkästä aikaa ääneen ja taas mietin, mistä tällaiset helmet oikein löytyvät. Eikä tämä ole ainoa sarja, jonka sinä olet tuonut luokseni. Näin muutamia mainitakseni olen löytänyt myös: How to make it in American, Misfitsin, Girlsin ja Pasilan. Olet myös muistuttanut minua jo unohtuneista loistosarjoista, kuten Vikatikki ja Flight of the Conchords. Kiitos.

Ja halusin siis tällä viestillä sanoa, että pidän sinusta kovin.

<3 Elisa

Lainaus

Viaplayn ja Netflixin sisällöt vertailussa

Niko Antin — Mon, 29 Oct 2012 10:21:16 +0000

Pohjoismaat ovat alkaneet kiinnostaa amerikkalaisia mediayhtiöitä. Tämä tuli selväksi, kun rapakon takana vuosia toiminut verkkotelevisiopalvelu Netflix avasi Suomessa lokakuun puolessa välissä. Myös laatusarjoistaan (mm. Game of Thrones, Sopranos, Rooma, Langalla ) tunnettu HBO aikoo testata nettipalveluaan ensimmäisenä Pohjoismaissa. HBO on tosin joutunut lykkäämään aloitustaan.

Ensimmäisenä kuukausimaksulla toimivan suoratoistopalvelun avasi ruotsalaisomisteinen Viaplay. Viime vuonna avannut palvelu pelästyi heti amerikkalaisia niin, että tiputti hintaansa parilla eurolla 7,95 euroon (elokuvat ja tv-sarjat). Käytännössä siis samaan kuin Netflix (7,99 euroa). HBO Nordic uskoo sisältöönsä niin, että pyytää pari euroa enemmän eli 9,95 euroa kuukaudessa.

HBO Nordic ei ole vielä avautunut, joten tarjonnasta tiedetään vain mitä on ennakkoon luvattu: kaikki HBO:n omat sarjat sekä arkistot heti Yhdysvaltain ensi-illan jälkeen. Lisäksi yhtiö on "lisensoinut sisältöä muilta tuottajilta". Mitä se tarkoittaa, siihen on vielä mahdotonta vastata.

Tällä hetkellä HBO:n sarjoja esitetään yksinoikeudella Ylen kanavilla, mutta HBO Nordicin hallituksen jäsenen Juha-Pekka Louhelaisen mukaan tähän ei ole uuden nettipalvelun myötä tulossa muutosta.

- Neuvottelemme myös kotimaisten sisällöntarjoajien kanssa, sanoo Louhelainen.

Netflix aukeaa joka maassa rajoitetulla tarjonnalla, pääasiassa amerikkalaisia ja brittiläisiä elokuvia maustettuna pienellä määrällä paikallista tarjontaa. Netflixiä Suomessa edustavan Cocomms-viestintätoimiston johtajan Kasper Stenbäckin mukaan Netflix ei kerro tarkkaa elokuvien ja tv-sarjojen lukumäärää.

- Niitä on kuitenkin tuhansia, Stenbäck muotoilee.

ViaPlay kertoo, että palvelussa on 1500 elokuvaa, lisäksi lukuisia televisiosarjoja.

TV-sarjat (poimintoja tarjonnasta)

Netflix

Breaking Bad (4 tuotantokautta, 5. kausi meneillään USA:ssa)

Walking Dead (1 tuotantokausi, 3. kausi alkoi Suomessa ja USA:ssa lokakuun lopussa)

Dexter (3 tuotantokausi, 7. kausi meneillään USA:ssa)

Mad Men (1 tuotantokausi, 5. kausi meneillään USA:ssa)

Lisäksi mm. Weeds, Jericho, 24.

ViaPlay

Lost (kaikki 6 tuotantokautta)

Spartacus: Blood And Sand (2. tuotantokautta, enempää ei ole vielä esitetty korjattu tuotantokausien määärä 5.11. kiitos Ekille korjauksesta)

Puumanainen (2 kautta, kolme kautta tehty)

Greyn Anatomia (7 kautta 9. kausi meneillään USA:ssa)

Lisäksi mm. Babylon 5, Castle, Frendit

Suomalainen sisältö

Netflix

Elokuvia: mm. Miehen työ, Iron Sky, Rouva Presidentti, Lapsia ja aikuisia.

TV-sarjoja (lähinnä Ylen tuotantoa): Tuttiritari, Lapinlahden lintujen Kuudesti laukeava, Muuttuuko ihminen, Tauno Tukevan sota, Hovimäki.

ViaPlay

Elokuvia: Missä kuljimme kerran, Il Capitano

Tv-sarjoja: Ei ole

Kotimaista tuntuu löytyvän enemmän Netflixistä. Suomalaista materiaalia lienee tulossa lisää, sillä ainakin Netflix neuvottelee ohjelmista mm. MTV Median kanssa, vaikka toimitusjohtaja Heikki Rotko näyttävästi kertoikin potkivansa videopalvelua munille. Nelonen Median liiketoimintajohtajan Hans Edinin mukaan Nelonen ei ole ohjelmien jälleenmyyjä. Neloselle ohjelmia tekevät tuotantoyhtiöt voivat kuitenkin sopimuksista riippuen myydä sisältöään myös Netflixin kaltaisille toimijoille.

Lapsille

Netflix

Tv-sarjat: mm. Mansikka-Marja, Smurffit, Pikku Prinsessa, Late Lammas, Rasmus Nalle.

Elokuvat: mm. Anastasia, Madagascar, Jali ja suklaatehdas, Pelastakaa Willy, Happy Feet 2.

ViaPlay

Tv-sarjat: mm. Paavo Pesusieni, Lazy Town, Ben 10 Alien Force, Looney Tunes, Banaanit on pyjamassa.

Elokuvat: mm. Huisi Hai, Stuart Little 3, Smurffit, Narnian tarinat, Elias ja aarrejahti.

Urheilu

ViaPlay tarjoaa kalliimmassa paketissaan (16,95 e) kaikki NHL-ottelut suorana ja jälkilähetyksinä. Erillisiä tapahtumia, kuten nyrkkeilyn Fight Nightin, voi tilata 19,95 euron hintaan.

- Netflixissä ei ole urheilua, eikä sitä ole tulossa, sanoo Kasper Stenbäck suoraan.

Kuukaudessa päätettävä

Onkin vaikea sanoa, mikä palveluista on sisällöllisesti paras. HBO:n valtti lienee ainakin se, että lupaa sarjoista tuoreita osia heti USA:n ensi-illan jälkeen. ViaPlayn ja Netflixin sisällöissä on paljon samankaltaisuuksia. ViaPlayssa on osin uudempia elokuvia kuin Netflixissä.

Julkaisuhetkiä määrittelevät eri studioiden kanssa tehdyt yksinoikeussopimukset, ja toiseen palveluun joku elokuva tulee nopeammin kuin toiseen. Viaplaylla on oman ilmoituksensa mukaan yksinoikeus Sony Picturesin, Walt Disneyn, 20^thCentury Foxin, NBC:n ja Universal Studiosin tv- ja elokuvasisältöihin, mutta silti myös Netflixisstä löytyy mm. Disneyn tuotantoa.

Riippuukin paljon omasta mielenkiinnosta, minkä palvelun tarjonnassa on riittävästi mielekästä sisältöä. Onneksi sekä Netflix että ViaPlay antavat kokeilla palvelujaan ilmaiseksi kuukauden ajan, ennen kuin kuukausimaksu alkaa rullaamaan.

Lainaus

Lepää rauhassa vanha Areena

Paavo Rytsä, Areenan sisältötuottaja — Fri, 24 Feb 2012 12:15:29 +0000

On aika jättää hyvästit tummanpuhuvalle ystävällemme, vuonna 2009 avatulle Areenalle. Toimitustyö vanhassa Areenassa lakkaa maaliskuun alussa, ja painopistettä on siirretty jo nyt uuteen, upeaan palveluun.

Tämä tarkoittaa mm. sitä, että kaikki toimituksen tekemät suosittelut ja muu toimitustyö tehdään uuteen Areenaan. Myös puuttuvat tai rikkinäiset ohjelmat tuotetaan korvaavasti vain sinne. Osa käyttäjistä ohjataan vanhasta uuteen ponnahdusikkunan avulla helmikuun viimeisellä viikolla. Tämä tehdään etenkin siksi, että käyttäjät löytäisivät uuden palvelun.

Ja miksi uudistus tehtiin:

-jotta tv- ja radiopuoli olisi selvemmin eroteltu löytämisen helpottamiseksi

-jotta lyhyet klipit ja kokonaiset ohjelmat olisi eroteltu toisistaan oikean tarpeen tyydyttämiseksi

- jotta haku ennakoisi mitä käyttäjä on hakemassa

- jotta uutisten ja urheilun sisällöt nousisivat paremmin esiin ja että kokonaisuudet olisivat paremmin paketoituna

- jotta palvelu ei pätkisi

- jotta kuvanlaatu olisi parempi.

Ja perhana, näissä kaikissa tavoitteissa me olemme onnistuneet! Eikö vain?

Uusi Areena

R.I.P vanha Areena. Olet nostanut meidät Suomen parhaaksi netti-tv:ksi ja radioksi!

Lainaus

Karkkisekoituksia ja hedelmäsalaattia - mediavalintojen eväät

Tuija Aalto — Sat, 07 Mar 2009 12:56:19 +0000

Yleisradiotoiminnassa ohjelmistosuunnittelua ohjaa käsitys yleisön ajankäytöstä - siitä, mitä heidän uskotaan haluavan ja tarvitsevan päivän kunakin hetkenä.

Ohjelmien tekemistä on aina ohjannut tieto lähettävän kanavan profiilista ja ohjelmapaikan sijainnista ohjelmakaaviossa. Ohjelmat on täytynyt järjestää lähetettäväksi peräkkäin ja ohjelmasijoittelulla on synnytetty tilanne, että tietyistä ohjelmista pitävät ihmiset ovat kerääntyneet aina samaan aikaan viikosta kanavan äärelle katsomaan lempiohjelmaansa.

Paras katseluaika oli keski-illassa, johon kanavien parhaat showt sijoiteltiin naulitsemaan töistä palannut ja illallisensa nauttinut normiyleisö sohviinsa.

Luulen, että joudun parinkymmenen vuoden kuluttua vääntämään tätä rautalangasta tyttärelleni. Siis että piti julkaista ohjelmia peräkkäin, kun ei yhtaikaa lähettämiseen ollut kaistaa? Että jonkun ohjelman nähdäkseen piti olla ruudun ääressä presiis tiettyyn aikaan, ei ennemmin, ei myöhemmin?

Taajuuksien rajallisuus muovannut mediamaiseman

Radiotaajuudet ovat rajallinen luonnonvara, jota yhteiskunta hallinnoi myöntämällä ansioituneille toimijoille toimilupia määrätyille taajuuksille, joille ne voivat lähettää ohjelmaa. TV- ja radiotoimintaa mahtuu harjoittamaan vain määrätty joukko toimijoita kerrallaan. Toisin on netissä. Tilaa on julkaista vaikka kaikki sisältö yhtaikaa.

Kun kaikki sisältö voi olla kerran julkaistuna olla kenen tahansa saavutettavissa missä ja koska hyvänsä, on ohjelman, tai sanotaanko sisällön, tekijällä uusi vapaus, ja uudet haasteet.

Kenelle suunnata mikäkin ohjelma? Jos ohjelma on "kenelle vaan", se ei ole kenellekään. On muodostettava uudet käsitykset ohjelmia nauttivista yleisöistä. Ja kun yleisöt on tunnistettu ja heitä koskettava ohjelma valmistettu - miten välittää tieto sen saatavuudesta?

Suosittelu saa voimaa uusista viestintävälineistä

Alamme vähitellen ymmärtää suusta suuhun - markkinoinnin voimaa ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia siinä.

Facebook on juuri muuttanut markkinapaikkojaan muistuttamaan enemmän käyttäjien profiileja niin, että tuotteilla ja palveluillakin voi olla statusviestejä, jotka näkyvät käyttäjien kaveriuutisten seassa.

- Uutuusdonitsi uunista ulos - tule heti, kaverisi maistoivat jo!

On demand ja suora lähetys puolustavat paikkojaan eri käyttötilanteissa.

Tallentavan digiboksin käyttäjät kertovat mediakäyttönsä muuttuneen jo. Ei ole enää juuri väliä sillä, mihin aikaan joku ohjelma televisiosta tulee, se tallennetaan ja katsotaan sitten kun itselle sopii. Jo VHS-videoiden ajalta muistamme toisaalta korkeuksiin kasvavien kasettipinojen aiheuttaman tuskan: koska minä muka tämän kaiken katson?

Ennen tallennusvälineitä ohjelmakaaviollinen kanava tarjosi reilun pelin: joko katsot nyt tai et ollenkaan. Tulemmeko näkemään uudenlaisia tällaisia konsepteja, jotka rakennetaan suoran lähetyksen ympärille?

Mikäli suurten kansainvälisten urheilutapahtumien järjestäjäyhtiöistä riippuu, kyllä - ne kun myyvät lähetysoikeudet vain sellaisille kaapelikanaville, joita voi katsoa vain sellaisilla digibokseilla, jotka eivät pysty tallentamaan ohjelmaa. Urheilukilpailujen ja päällä olevien uutistilanteiden seuraamisessa suorassa lähetyksessä on tietysti hohtoa katsojan kannaltakin.

Joka päivä karkkipäivä?

Rajattoman valinnanvapauden tyhmistävää vaikutusta pelkäävien mielestä yleisöt menevät pilalle, kun ne eivät enää altistu jonkun autoritatiivisen tahon viisaasti valitsemille ohjelmakokonaisuuksille saadessaan poimia mitä tahtovat. Porkkanat ja lanttupalat jäävät syömättä, jos joka päivä on karkkipäivä?

Vastaus ei tietenkään voi olla karkkihyllyn valikoiman rajoittaminen vaan monipuolisten kokkaustaitojen opetus. Kaivataan mediakasvatusta, jotta ihmiset osaisivat tarttua digitaalisen toimintaympäristön avaamiin myönteisiin mahdollisuuksiin olemalla aktiivisia mediakäyttäjiä ja sisällön tuottajia. Itse tehty hedelmäsalaatti maistuu jo ihan toiselta kuin koulukeittiön nahistunut nauris. Sitä paitsi tylsistäkin aineksista voi tehdä maistuvia haukkapaloja - kunnallisvaalien tiimoilta syntynyttä hauskinta poliittista viihdettä pitkään aikaan lienee ollut YouTubessa levinnyt Jutta Urpilaisen "Aivan aluksi" -haastatteluremix.

Entä jos kaikki YLEssä koskaan lähetetty omatuotantoinen ohjelmisto olisi vapaasti ladattavissa ja muokattavissa? Toimitusjohtaja Jungnerin Taloussanomille luonnostelemat näkymät ennustavat hyviä aikoja kotikokeille.

Lainaus