Blogit - vaalit 2011

Harakka: Katainen vetää, Heinäluoma työntää

Timo Harakka — Mon, 23 May 2011 12:26:59 +0000

Tervetuloa tänne Säätytalolle, jossa käydään hallitusneuvotteluja SDP:n johdolla. Kuulitte aivan oikein. Jyrki Katainen kyllä vetää neuvotteluja, mutta Eero Heinäluoma työntää.

Samaan aikaan, kun työryhmät puurtavat omia ohjelmiaan, puuttuu olennaisin tieto eli se, mikä on hallituskauden talousraami. Pienet puolueet pelkäävät, että niiden saavutukset ruksitaan yli, kun huomataankin että juuri niihin ei ole varaa.

Vielä tänä aamuna kukaan ei tiennyt, mikä on demarien näkemys valtion säästötarpeesta. Minulle kerrottiin jopa, että SDP:n pääneuvottelijat olisivat jääneet tulematta eilisiltaiseen talousryhmän kokoukseen.

Eero Heinäluoman viivytystaktiikka on tuttua kokoomuslaisille jo edellisestä yhteisestä hallituksesta, jossa kuulemma valtiovarainministeriltä ei saatu vastausta edes kysymykseen ”tuleeko kahviin maitoa” ennen kuin viimeisellä hetkellä, kun ratkaisusta oli varmasti puristettu kaikki mahdollinen hyöty omalle puolueelle.

Demarit pelaavat aikaa ehkä myös pitääkseen vasemmistoliiton vielä mukana. Paavo Arhinmäki joutuu huomenna Timo Soinin höyhennykseen eduskunnan Portugali-paketista. Ja kun vielä kokoomus myllyttää Nato-myönteisyyttään, uhkaa tovereilta mennä kuppi nurin aika piankin.

Isoin taistelu käydään kokoomusjohtoisen valtiovarainministeriön ja vasemmiston suosiman Palkansaajien tutkimuskeskuksen välillä. Näkemysero on valtava. Ministeriö tyrkyttää kahdeksan miljardin euron leikkauslistaa, Palkansaajien mielestä jo nykyiset ja tulevat veronkorotukset riittävät ihan itsessään.

Tämän päälle pitäisi säästää pahan päivän varalle eli väestön ikääntymisestä johtuvan kestävyysvajeen kattamiseksi. Sen suuruudesta näkemysero on tasan sata prosenttia. Oikeisto leikkaisi neljä, vasemmisto kaksi miljardia.

Valtiovarainministeriön synkkikset ennustavat, että Suomen julkinen talous eli valtio plus kunnat pysyvät pakkasella monta vuotta, kun taas positiiviset palkansaajat ennustavat nollatulosta jo tänä vuonna ja itse asiassa kymmenen miljardin ylijäämää tälle vaalikaudelle.

Ristiriita on jo itsessään pirullinen, mutta asiaa mutkistaa vielä se, että kumpaankaan ei voi luottaa. Valtiovarainministeriön ja Palkansaajien ennusteet ovat olleet säännönmukaisesti aina ääripäissä, ja onnistuneet vielä huonommin kuin muut tutkimuslaitokset, pankit ja viranomaiset. Jyväskylän yliopisto on jakanut jo kolmentoista vuoden ajan parhaasta talousennustuksesta kristallipallo-palkinnon. Valtionvarainministeriö on voittanut yhden kerran, Palkansaajaa ei koskaan.

Viime kerralla kaikkien laitosten talousennusteet menivät keskimäärin metsään 7,5 prosenttiyksikköä. Se on todella, todella, todella paljon. Rahassa se tarkoittaa 15 miljardia euroa.
Jos valitun ennusteen osumatarkkuus on yhtä huono, on ihan sama, mikä säästötavoite nyt päätetään. Siksi on turha enää vitkutella. Jätän nyt Eero Heinäluomalle ja miksei koko neuvotteluporukalle työkalun, jolla säästötarve on helppo ratkaista täysin kiistattomasti. Lopputulos on taattu – tikkataululla.

Lainaus

Reality show odottaa!

Virpi Hukkanen, toimittaja, A-talk — Mon, 23 May 2011 08:01:50 +0000

Kuka ja kenen kanssa? Hallituksen muodostamisesta on tullut
päivittäinen jännityssarja.

Jo kuukauden on voinut seurata, kuka kansan valitsemista henkilöistä liittoutuu kenenkin kanssa ja kuka suuttuu seuraavaksi. Yhdet pääsevät valtakunnan komeinpien kristallikruunujen ja tyylihuonekalujen loisteeseen. Toiset jäävät ulos, eduskunnan työhuoneisiin.

Jännitys laukeaa aikanaan ja Jyrki Katainen saa hallituksensa kokoon. Sitten me kaikki pääsemme mukaan reality showhun, tosielämäohjelmaan!

Alkaa tuskallinen vääntö siitä, keneltä otetaan pois ja kuka saa ? vai saako kukaan. Joku joutuu maksamaan veroja entistä enemmän. Joku taas saattaa saada kipeästi tarvitsemansa korotuksen sosiaalitukiinsa. Jonkun palveluista leikataan, vanhuksen tai lapsen.

Suomessa ei eletä veitsi kurkulla niin kuin esimerkiksi Kreikassa
täällä hetkellä. Täällä talous kasvaa, mutta valtion kirstunvartijat
muistuttavat koko ajan velaksi elämisestä. Kammottavinta on se, että menoreikiä on liikaa suhteessa siihen, kuinka paljon suomalaiset pystyvät ansaitsemaan tulevina vuosikymmeninä.

Tässä showssa ei voi laittaa silmiä kiinni ja pyytää vierustoveria
tönäisemään, kun liian jännittävä kohta on ohi.

Lainaus

Äänestäjä peruu äänensä

Virpi Hukkanen, toimittaja, A-talk — Mon, 09 May 2011 06:24:44 +0000

Äänestäjä katsoo silmät hämmästyksestä pullistuneena Arkadianmäelle. Kansanedustajat ovat juuri ja juuri ehtineet saada nimensä eduskunnan puhelinluetteloon, kun ennen vaalia annetut lupaukset ovat jo unohtuneet.

Jokaisessa vaalilähetyksessä keskusta lupasi kannattaa Portugalin tukipakettia horjumatta. Puolueen puheenjohtaja Mari Kiviniemi vakuutti, että sillä tavalla puolue
kantaa vastuuta Suomen talouskasvusta, työpaikkojen synnystä ja ties mistä. Nyt puolueen Portugali-kannasta ei saa enää selvää.

Vihreät olivat samoilla linjoilla keskustan kanssa. Perussuomalaiset
sanoivat ei Portugalille, ei väliaikaiselle vakausmekanismille ja ei pysyvälle riisijärjestelylle. Vihreät lupasivat olla vastavoima. Nyt puolue purkaa pettymystään vaalitulokseen ja pelaa valtapeliä aikomalla äänestää Portugalin tukea vastaan!

Europuolue kokoomus unohtaa koko euromaiden kriisijärjestelmän
hallitusneuvottelujen ulkopuolelle. Äänestäjä pelkää, että puolue koettaa mahtua väkisellä samaan hallitukseen kuin omaa markkaa takaisin haluavat perussuomalaiset.

Sosialidemokraateista ei ole ottanut täyttä selkoa ennen vaaleja eikä sen jälkeenkään. Kuinka sijoittajat saatettaan vastuuseen?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini hoiperteli Portugali tuen kanssa viikko sitten. Kuulosti siltä, että "ei" onkin muuttunut "neuvotellaan" kannaksi. Myöhemmin Soini kertoi, että "ei" on taas "ei".

Perussuomalaiset muistivat, että heitä on äänestetty ennen vaaleja
julistettujen kannanottojen mukaan. Sama kentän ääni pitäisi kantautua muidenkin puolueiden kansanedustajien korviin. Äänestäjät saattoivat ottaa tosissaan heidän kantansa Portugalin tukemiseen ja euromaiden kriisijärjestelmän luomiseen. Vai mistä syystä luulette suomalaisten käyneen vaalikopeissa harvinaisen innostuneina?

Kansanedustajat muuttavat kantansa heti, kun vaalien tulos on
vahvistettu. Äänestäjän pitää odottaa neljä vuotta. Se on väärin! Äänestäjä haluaa äänensä takaisin nyt!

Lainaus

Turpaan Kataiselle? Urpilaiselle? Kiviniemelle? Soinille? Ruåtsalaisille ? Ja kelle muulle?

Vesa Vaarama, toimittaja/YLE — Thu, 14 Apr 2011 09:26:40 +0000

Kaikissa tiedotusvälineissä, niin meillä kuin kaupallisillakin, on vaahto suupielissä paheksuttu niin sanottua vaaliväkivaltaa. Totta kai sitä pitää paheksua, erityisesti tässä Suomen maassa, jossa tunteiden ilmaiseminen on heikkouden osoitus Kun vaalikojun nakkarin jonossa heiluu nyrkki, niin onhan se saatanan väärin.

Mutta. Kuinka moni on miettinyt taustoja…..totta kai kaikki valveutuneet ja vähemmän valveutuneet toimittajamme. Miksi sitten kukaan ei kerro mitä miettii, harakka nukkuu pesässään ja ruben puhuu mitä taustikset valmistelee. HMM. Ei sen – siis vaikenemisen -- pitäisi ainakaan puoluekannasta olla kiinni.

Palataanpa juurille. Miksi ihminen tekee väkivaltaisia tekoja? Miksi tsetseeni tappaa itsensä Moskovan metrossa? Miksi britti, korkealle koulutettu rationaalinen arabitaustainen ihminen istuu itku silmässä double deckerissä ja hetken kuluttua kytkee virran vyöllään olevaan räjähteeseen?

Kaukaa haettua?
Tarpeettomia kysymyksiä Suomessa? Lintukodossa?

Ihminen turvautuu väkivaltaan silloin kun hän kokee kaiken muunlaisen vaikutusmahdollisuuden turhaksi. Ihminen turvautuu väkivaltaan silloin kun hän kokee tilanteensa epätoivoiseksi.

Miten Me, Lintukotolaiset tähän jouduimme?

Johdonmukaisesti. Kun tuloeroja kasvatetaan, kun rakennetaan hyvinvointiyhteiskuntaa paremmaksi sille kymmenelle prosentille joilla muutenkin menee hyvin, kun muokataan palvelurakennetta niin että vaikkapa terveyspalvelut on haettava taalatohtorilta, kun jopa täysipäiväinen työntekijä – pienituloinen palkannauttija – hakee vaatteensa Pelastusarmeijan kirpparilta kun muuhun ei ole varaa, niin kysymys kuuluu, mihin muuhun tällainen voi johtaa.

Kuka tätä tekee?
Kuka on tämän kehityksen saanut aikaan, kuka tästä kehityksestä hyötyy, kenen etu on eriarvoistuva yhteiskunta. Vastaa sinä miten osaat, en tahdo johdatella enempää.

Siellä sisimmässä meidät on jo penikasta kasvatettu tähän.
Meissä jokaisessa asuu pieni riistäjä
Kaikki mulle, kaverille potun kuoret.

Tämäkö on se yhteiskunta jota sinä ja minä olemme tukemassa?

Tämäkö on se yhteiskunta, jossa sinä haluat elää, ja haluat että lapsesikin elävät?

Lainaus